Olen sinun kaupungissasi, työmatkalla hotellissa yötä. Täällä kuljettiin käsi kädessä, naurettiin, oltiin onnellisia yhdessä. Sielunkumppanit. Kosin sinua sillalla vaikka olit vielä varattu silloin. Suostuit tulemaan puolisokseni kun olet vapaa. Aioin muuttaa tänne kokonaan, lähemmäs sinua. Uusi vuosi juhlittiin täällä kaksin, tuossa katsottiin raketteja, tuolla kuunneltiin bändiä.
Nyt pysyn tiukkana enkä ota yhteyttä vaikka nyt olet jo vapaa. Jonain päivänä voin tulla tänne enkä ajattele enää sinua jokaikinen sekunti kuten nyt. Käyn läpi samat paikat joissa olin onnellinen kanssasi. Pystyn käymään niissä yksin, ja vähitellen jonain päivänä en enää muista sinua. Jonain päivänä voin muistella kivoja hetkiä hymy huulilla ilman ikävää, ilman pahaa mieltä, ilman pettymyksen tunteita. Nyt vielä taistelen. Jos otan taas yhteyttä, en pääse sinusta irti koskaan. Taistelen, ja voitan.
Nyt pysyn tiukkana enkä ota yhteyttä vaikka nyt olet jo vapaa. Jonain päivänä voin tulla tänne enkä ajattele enää sinua jokaikinen sekunti kuten nyt. Käyn läpi samat paikat joissa olin onnellinen kanssasi. Pystyn käymään niissä yksin, ja vähitellen jonain päivänä en enää muista sinua. Jonain päivänä voin muistella kivoja hetkiä hymy huulilla ilman ikävää, ilman pahaa mieltä, ilman pettymyksen tunteita. Nyt vielä taistelen. Jos otan taas yhteyttä, en pääse sinusta irti koskaan. Taistelen, ja voitan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tsemppiä eteenpäin menoon !
Ymmärsinkö oikein, että olette nyt molemmat vapaita?
Molemmat vapaita nyt. Vuosien odotuksen, epäuskon ja turhautumisen jälkeen molemmat vapaita. Ja meidän suhde loppu. Ilmeisesti oikeasti loppu. Paljon enemmän loppu kuin erot vuosien varrella kun oikeaan suhteeseen ei ollut mahdollisuuksia. Suhde olikin riippuvuutta, roikkumista, kuvitelmaa ja haihattelua jota on helppo pitää yllä kun ei voi eikä tarvitse oikeasti yhteiseen elämään sitoutua. Nyt kun se olisi mahdollista, selviääkin että oikeaa rakkautta ei ollutkaan, toista ei pystytä hyväksymään ja rakastamaan omana itsenään, vaan omat mieliteot ja mukavuudenhalu onkin tärkeämmät. Rakkautta ei ollutkaan. Neljä vuotta kuviteltiin sitä olevan, mutta kun tulo tosipaikka eteen, niin ei sitä ollutkaan. Jäi pettymyksen tunteet, katkeruutta, surua ja pahaa mieltä. Elämä antoi tilaisuuden oppia itsestään jotain uutta. Kriisi on lahja.
Älä ajattele hänestä noin katkerasti, jos neljä vuotta olitte yhdessä. Varmaan hänenkin puolelta oli rakkautta. Kuulostaa siltä että et ole oppinut mitään, rakkaus voi olla joskus lainassa, ei hän olisi ollut sinun kanssa noin kauan, ellei olisi ollut sinussa kiinni. En tiedä koitteko molemminpuolista rakkautta, mutta neljää vuotta tuskin kukaan jaksaa muuten.
Toivon että löydät pysyvän rakkauden, katkerana et löydä sitä joten mietippäs sitä.
Kiiitos sanoistasi. Olet oikeassa, on siinä rakkautta ollut vaikka olikin muutama erovaihe vuosien aikana. Silti palattiin aina yhteen ja haluttiin yrittää uudestaan. En minä ole kokenut yhtä syviä tunteita kenenkään toisen kanssa, en edes aikanaan avioliitossani. Hyviä ja huonoja tunteita. Siksi kai irtipääsy on niin tiukassa. Katkeruus on väärä sana, pettymys on oikeampi.
Pettymys on niin inhimillinen tunne, tuskin kukaan välttyy siltä. Juuri ne syvät tunteet saa ihmisen tuntemaan pettymystä. Minulla lähinnä niin että olen pettynyt itseeni, harvemmin muihin.
Olen varma, että kun aika kuluu, niin kaikki kokemasi kultaantuu :) pettymyksen tunne myös, sillä kun kerran olet sen kokenut noin karvaana, ei tunnu jatkossa niin pahalta, sillä niitähän tulee aina elämässä.
jees.
Tilanteeni ei ollut tietenkään samanlainen mutta jotain samaa.. ymmärrän sinua. Jokainen päivä on mulle uus yritys olla ottamatta yhteyttä ja se onnistuu jo nykyään erittäin hyvin.. olen saanut jo viikkojakin kulumaan. Joskus täällä tuntuu, että kaikki muistuttaa hänestä.
Historiaa ei voi poistaa vaan sen kanssa pitää oppia elämään. Vähitellen muistot jäävät taka-alalle. Nyt on 3,5 kk viimeisestä tapaamisesta ja vajaa viikko viesteistä. Pisin jakso tähän mennessä, enkä aio ottaa yhteyttä. Viimeksi hän aloitti viestittelyn, nyt ei ole tullut sitäkään. Pääsen irti.