Yhtä maata

– Tämä saattaa johtua vaikkapa työttömyydestä, koulutuksen, sosiaalisten suhteiden, perheen tai kielitaidon puuttumisesta. Tällaiset asiat voivat tuoda tunteen, ettei ole enää mitään menetettävää ja tehdään päätös vaikkapa taistelualueelle matkustamisesta.

– Uskonto saattaa olla laukaiseva tekijä silloin, jos ihminen altistuu uskonnolliselle propagandalle.

Näin kertoi radikalisoitumisen taustoista Helsingin poliisin ylikomisario Jari Taponen. Hänen sanomansa pätee yhtä lailla mahdollisesti radikalisoituviin maahanmuuttajiin ja kantasuomalaisiin. Syrjäytyneet muslimitaustaiset maahanmuuttajat saattavat uskoa onnensa löytyvän islamilaisesta terroristijärjestöstä ja suomalaiset syrjäytyneet väkivaltaisesta äärioikeistosta.

Pitkittyvä työttömyys, koulutuksen puute ja yleinen näköalattomuus tulevaisuuden suhteen aiheuttavat raivoa ja raivo etsii purkautumistietä. Turhautuneelle maahanmuuttajalle näennäisenä kimmokkeena saattaa olla uskonto ja kantasuomalaiselle ylikorostettu ja väärin ymmärretty isänmaallisuus. Jos yhteiskunta ei välitä ihmisistä, niin he muodostavat omia yhteisöjä. Ne eivät ole mitään idyllisisä utopioita, joissa köyhät auttavat toisiaan, vaan ne radikalisoituvat ja suuntautuvat väkivaltaisesti kaikkia vastaan.

Kun lueskelee vaikkapa Rajat kiinni-ryhmän Fb-sivua, niin siellä korostuu isänmaallisuus. Se on sikäli kummallista, että usein samat isänmaan nimeen maahanmuuttajia vastaan sotaa vannovat kertovat, miten huonosti isänmaa on heitä itseään kohdellut. Joku sanoo, että sairaudet ja työttömyys ovat vieneet häneltä kaiken ja ainoa hengissä pitävä asia on isänmaallisuus. Joku toinen on menettänyt työnsä ja perheensä ja korvannut ne isänmaallisilla iskulauseilla. Yhteinen vihollinen ei kuitenkaan ole hallituksen kurjistamispolitiikka, vaan maahanmuuttajat.

Nämä ihmiset eivät ole ymmärtäneet, että vaikka tänään poistettaisiin maasta kaikki maahanmuuttajat, niin heidän oma työmarkkinatukensa ja toimeentulotukensa ei nousisi senttiäkään ensi kuussa, ensi vuonna eikä milloinkaan. Sosiaalietuudet eivät ole nollasummapeliä, jossa tietty potti jaetaan tasan tarvitsijoiden kesken. Etuudet perustuvat lakiin ja siksi niihin on aina löydyttävä rahaa lain edellyttämä määrä. Jos tuensaajat yllättäen vähenisivät, niin etuudet pysyisivät silti samoina. Säästyneet rahat yksinkertaisesti säästettäisiin tai käytettäisiin johonkin ihan muuhun.