Olen kärsinyt jo useita vuosia tai oikeastaan melkein koko elämän sosiaalisista peloista sekä jonkin verran erilaisista ahdistustiloista. Viime aikoina nuo ovat ehkä hieman helpottaneet, mutta tilalle on tullut taas enemmän kehon tuntemusten tarkkailua sekä pelkoja eri sairauksista (näitä pelkoja ollut ennenkin silloin tällöin, joskus paljon).
Liikun paljon ulkona sekä kaupungilla ja viime aikoina siitä on tullut entistä hankalampaa. Olen aina ahdistunut melusta ja ihmistungoksesta, mutta nyt alkaa välillä tuntua siltä etten pian pysty enää kulkemaan ihmisten ilmoilla. Olen muutaman kerran ulkona kaduilla kulkiessa alkanut tuntea paineen tunnetta rintakehässä ja päässä, lopulta olo on ollut päässä niin tukala ja "ahdas", että olen hermostunut siitä ja alkanut panikoimaan. Sitten sydän alkaa hakata, käsistä lähtee melkein tunto, jaloista katoaa voima, tuntuu että pyörryn, suu "puutuu", nieleskely ja hengittäminen on vaikeaa, päässä alkaa pyöriä ajatuksia sairauksista ja kuolemasta. Viimeksi olin tuossa tilanteessa vielä liikenteen keskellä, isoja teitä, paljon autoja, ihmisiä yms.. Olin melkein varma etten pääse kotiin mitenkään (julkisiin meneminen tuossa kunnossa mahdoton ajatus) vaikka kävelymatkaa oli vain kilometri. Mielessä kävi soittaa jollekin tai ainakin pysytellä lähellä ihmisiä jos pyörtyisin niin joku voisi soittaa apua. Toisaalta taas ihmisten lähellä olo ahdisti kamalasti, joten vaikea tilanne kaikin tavoin. Lopulta sain kuitenkin käveltyä kotiin kun otin rauhallisia askelia, avasin takkia ja huivia puristamasta, hengitin rauhassa ja keskityin vaan jokaiseen askeleeseen, vaikka joka askeleella pelotti että kohta lyyhistyn maahan ja kuolen. Kotona pelot jatkuivat vielä pari tuntia ja tärisin ja olin kananlihalla vaikka makasin peiton alla. Ulkona ei ollut fyysisesti erityisen kylmä muttei lämmintäkään.
Onko kellään muulla ollut vastaavaa? Onkohan tämä edes paniikkihäiriötä? Osaako kukaan neuvoa miten toimia jos vielä vastaavia kohtauksia tulee? Pelkään että alan vaan vältellä lisää julkisia paikkoja, nyt jo vaikea liikkua missään missä ihmisiä kulkee metrin säteellä, autot sekä pyörät kaahaavat ja liikenteen melu pauhaa.
Liikun paljon ulkona sekä kaupungilla ja viime aikoina siitä on tullut entistä hankalampaa. Olen aina ahdistunut melusta ja ihmistungoksesta, mutta nyt alkaa välillä tuntua siltä etten pian pysty enää kulkemaan ihmisten ilmoilla. Olen muutaman kerran ulkona kaduilla kulkiessa alkanut tuntea paineen tunnetta rintakehässä ja päässä, lopulta olo on ollut päässä niin tukala ja "ahdas", että olen hermostunut siitä ja alkanut panikoimaan. Sitten sydän alkaa hakata, käsistä lähtee melkein tunto, jaloista katoaa voima, tuntuu että pyörryn, suu "puutuu", nieleskely ja hengittäminen on vaikeaa, päässä alkaa pyöriä ajatuksia sairauksista ja kuolemasta. Viimeksi olin tuossa tilanteessa vielä liikenteen keskellä, isoja teitä, paljon autoja, ihmisiä yms.. Olin melkein varma etten pääse kotiin mitenkään (julkisiin meneminen tuossa kunnossa mahdoton ajatus) vaikka kävelymatkaa oli vain kilometri. Mielessä kävi soittaa jollekin tai ainakin pysytellä lähellä ihmisiä jos pyörtyisin niin joku voisi soittaa apua. Toisaalta taas ihmisten lähellä olo ahdisti kamalasti, joten vaikea tilanne kaikin tavoin. Lopulta sain kuitenkin käveltyä kotiin kun otin rauhallisia askelia, avasin takkia ja huivia puristamasta, hengitin rauhassa ja keskityin vaan jokaiseen askeleeseen, vaikka joka askeleella pelotti että kohta lyyhistyn maahan ja kuolen. Kotona pelot jatkuivat vielä pari tuntia ja tärisin ja olin kananlihalla vaikka makasin peiton alla. Ulkona ei ollut fyysisesti erityisen kylmä muttei lämmintäkään.
Onko kellään muulla ollut vastaavaa? Onkohan tämä edes paniikkihäiriötä? Osaako kukaan neuvoa miten toimia jos vielä vastaavia kohtauksia tulee? Pelkään että alan vaan vältellä lisää julkisia paikkoja, nyt jo vaikea liikkua missään missä ihmisiä kulkee metrin säteellä, autot sekä pyörät kaahaavat ja liikenteen melu pauhaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuohan on aivan täydellinen paniikkikohtauksen kuvaus... Itse kuvittelen että tämä on tulevan sydänkohtauksen oire kun pulssi hakkaa kahta sataa ja jaloista katoaa voimat. Aika hyvin että pääsit kotiin asti pyytämättä ihmisiltä apua vaikka olo oli varmasti kamala. Itse jouduin viimeksi kaupassa pyytämään tuolia etten pyörry paniikkikohtauksesta johtuen. Lääkäristä saat varmasti rauhoittavia jotka auttavat todella tehokkaasti noihin oireisiin mutta eihän niitä mielellään popsisi ainakaan joka päivä. Terapia sitten auttaa paremmin noihin itse paniikkikohtausten syihin.
Tuttuja oireita, varsinkin tuo paineen tunne päässä ollut taas viime aikoina voimakkaana. Jää sellainen kierre päälle, pelottaa että verenpaine on pilvissä ja saan pian jonkun aivohalvauksen tai aivoverenvuodon. Nämä ajatukset tuskin sitten parantavat tuota tunnetta. Kofeiinin vähentäminen on ajoittain tähän auttanut, pitäisi yrittää lopettaa se kokonaan.