Kun tuossa äskettäin kävin tankin täyttämässä pukkasi mieleen taas se polttoaineveron alentaminen jota mm. pekkarinen suu vaahdossa vaati joku aika takaperin? Minne se nyt noin unohtui? Osaako joku (keskustalainen) tuon kertoa?
Missä viipyy???
Antti Autoilija
6191
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eduskunnan puhemiehelle
Suomen kaltaisessa harvaan asutussa, mutta pinta-alaltaan laajassa maassa auton käyttö on välttämätöntä, sillä läheskään kaikkialla ei pystytä käyttämään julkisia kulkuneuvoja. Nykyaikainen yhteiskunta ei toimisi ilman liikennettä, sillä lähes jokainen käyttää liikenteen palveluita päivittäin. Liikenne palvelee paitsi työssäkäyntiä ja vapaa-aikaa, myös merkittävää osaa talous- ja tuotantoelämää. Tilastojen mukaan maamme kotitalouksista noin 85 %:lla ja lapsiperheistä 95 %:lla on käytössään auto.
Myönteistä ympäristökehitystä ja liikenteen turvallisuutta voidaan edistää auto- ja polttoaineverotusta keventämällä. Bensiinin verotusta on kiristetty Suomessa 1990-luvulla selvästi enemmän kuin muualla Euroopassa. Polttoaineverotus kiristyi vuoden 1998 alussa. Bensiinin valmisteveroa korotettiin 20 pennillä litralta ja dieselöljyn 15 penniä litralta. Vertailujen mukaan suomalaiset maksavat bensiinin hinnassa veroa - arvonlisäveroineen - noin 60-70 penniä litralta enemmän kuin EU-kansalaiset keskimäärin. Autoilevien kansalaisten käsitys kohtuullisesta verotustasosta poikkeaa radikaalisti nykyisestä tieliikenteen verotustasosta.
Erityisen epäoikeudenmukaisena koetaan se, että Suomessa, jonka oloissa auto on erityisen välttämätön, auton hankkimista ja käyttöä verotetaan enemmän kuin muissa maissa. Korkea polttoaineverotus kohdistuu erityisesti niihin ryhmiin, jotka joutuvat eniten käyttämään autoa, eli lapsiperheisiin ja maaseudulla asuviin. Keskipalkkaiselta suomalaiselta autoilijalta kuluu vuodessa yhden kuukauden nettopalkka pelkästään bensiiniverojen maksuun.
Liikenteen verorasitus on kasvanut viime vuosina olennaisesti. Liikenteen osuus valtion verotuloista on noin 17 prosenttia, kun se vuosina 1970-1990 oli keskimäärin 10 prosenttia ja muualla Euroopassa 6-8 prosenttia. Verotuksen kasvu on suuntautunut erityisesti bensiinin valmisteveroon, joka on yli kolminkertaistunut vuodesta 1989 vuoteen 1996, yhteensä yli 2 markalla/litra. Dieselöljyn valmisteveron kehitys on ollut maltillisempaa, poikkeuksena vuonna 1994 tehty korotus EU-minimin yläpuolelle. Bensiinin valmistevero on Suomessa EU-maiden kärkipäässä.
Bensiinin verotus tulee saattaa eurooppalaiselle keskitasolle. Ei ole perusteltua, että Suomessa, jossa ollaan pitkien etäisyyksien, harvan asutuksen ja hajautuneen yhdyskunta- ja tuotantorakenteen takia poikkeuksellisen riippuvaisia liikenteestä, on muuta Eurooppaa korkeampi bensiinin verotus. Dieselöljyn verotus tulee säilyttää EU:n salliman alarajan tuntumassa. Tällä pyritään turvaamaan suomalaisen tuotantotoiminnan kilpailukyky.
Auto on myös merkittävä työllistäjä ja tulonlähde tienrakentamiselle, suomalaiselle polttoaineteollisuudelle, huoltamo- ja korjaamotoiminnalle, tienvarsipalveluille, autokaupalle ja matkailupalveluille. Tieliikenne tuo veroina noin 34 miljardia markkaa vuosittain ja on näin yksi merkittävimmistä valtion tulonlähteistä.
Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä laskeakseen nestemäisten polttoaineiden valmisteveroa siten, että kaikille kansalaisille taataan tulojen suuruudesta riippumatta mahdollisuus käyttää autoa?
Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1999
Pekka Kuosmanen /kok
Riitta Korhonen /kok
Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka Kuosmasen /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 884/1999 vp:
Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä laskeakseen nestemäisten polttoaineiden valmisteveroa siten, että kaikille kansalaisille taataan tulojen suuruudesta riippumatta mahdollisuus käyttää autoa?
Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:
Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan, henkilöauto on Suomessa hyvin yleisesti käytetty ja monille välttämätönkin liikenneväline. Sitäkään ei käy kiistäminen, että tieliikenteen verotus on korkeaa ja että se on vieläpä noussut erityisesti polttoaineveron korotusten johdosta 1990-luvun aikana. Mutta - kuten kysymyksen perusteluissa myös todetaan - tieliikenteen verotus on yksi valtion merkittävimmistä tulonlähteistä.
Tämä tarkoittaa sitä, että polttoaineiden hinnan nousuista huolimatta budjetoidut verotulot on tältäkin alueelta kerättävä. Muita, korvaavia verotulojen lähteitä ei ole käytettävissä, eikä myöskään ole helppo osoittaa niin huomattavia valtion menojen säästökohteita kuin mitä kysymyksessä toivottu polttoaineveron alentaminen moottoribensiinin kohdalla eurooppalaiselle keskitasolle ja dieselöljyn kohdalla EU:n polttoaineveron alarajan tuntumaan tarkoittaisi. Tällaisen ohjelman hinta olisi runsaat kaksi miljardia markkaa.
Suomessa on viimeksi korotettu moottoribensiinin ja dieselöljyn valmisteveroa 1 päivänä syyskuuta 1998. Tämän jälkeen tapahtuneet polttoaineen hinnan muutokset ovat johtuneet muista tekijöistä kuin veroperusteiden muutoksista. Valtio ei ole saamassa näiden lähinnä öljytuotteiden kansainvälisestä hintamuutoksista johtuen ylimääräiseksi katsottavia verotuloja, koska polttoainevero on kiinteä, markkamääräisenä tilavuusyksiköltä laskettava vero. Polttoaineiden hintoihin sisältyvä arvonlisävero kyllä lasketaan kohonneista hinnoista, mutta vaikka polttoaineista näin kertyisikin enemmän arvolisäveroa kuin hintojen ollessa matalammalla tasolla, arvonlisäveron tuoton ei voida laskea kuitenkaan kasvavan, koska polttoaineisiin käytettävä lisäraha on pääasiallisesti poissa muusta arvonlisäveron alaisesta kulutuskysynnästä.
Lyijyttömän reformuloidun bensiinin polttoaineveroa on nostettu vuodesta 1995 yhteensä 60 p/l ja rikittömän dieselöljyn veroa vastaavana ajanjaksona 15 p/l. Kokonaisuutena tarkastellen eri liikennepolttoaineiden veronkorotukset ovat olleet maltillisia ja noudatelleet myös toisten EU-jäsenvaltioiden valitsemaa linjaa. Verrattaessa veron osuutta bensiinin kokonaishinnasta Suomen lisäksi kahdeksassa muussa EU-maassa veron osuuden voidaan todeta olevan yli 70 %. Dieselöljyn kokonaishinta Suomessa on eurooppalaista keskiarvoa alhaisempi. Lisäksi voi todeta, että muutettaessa bensiinin hinta kiinteäksi kuluttajahintaindeksin mukaan, bensiinin reaalinen hinta vuoden 1999 marraskuun lopussa on edelleen lähellä vuoden 1980 hintatasoa.
Hallitus ei katso olevan mahdollisuuksia siihen, että polttoaineiden hintojen nousun aiheutuessa esimerkiksi maailmanmarkkinahintojen muutoksista tätä vaikutusta kompensoitaisiin kuluttajille veronalennuksin. Hallitus on ohjelmassaan varautunut keventämään tuloveroja ja sosiaalivakuutusmaksuja 10-11 miljardilla markalla hallituskauden aikana. Tarkoitus on, että osa veronalennuksista rahoitetaan nostamalla pääomatulo- ja yhteisöverokantaa sekä kiristämällä energia- ja ympäristöveroja. Tämä ei jätä tilaa sen suuntaisille odotuksille, että juuri näitä veroja nyt alennettaisiin.
Hallitusohjelman mukaisen talous- ja veropolitiikan yhtenä keskeisenä tavoitteena on, että käytettävissä olevin keinoin pyritään siihen, että kansalaisten taloudellinen asema ja kulutusmahdollisuudet kohenisivat parantuvien työ- ja ansiomahdollisuuksien kautta. Kun tämä linja on valittu, ei kulutuskysynnästä voida ajatella huolehdittavan välillisiä veroja alentamalla. Ei siis ole mahdollista, että ainakaan tieliikenteeseen kohdistuvia välillisiä veroja alentamalla kaikille kansalaisille voitaisiin tulojen suuruudesta riippumatta taata mahdollisuus käyttää autoa. Polttoaineveron alennuksia ei ole tällä erää suunnitteilla.
Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999
Ministeri Suvi-Anne Siimes
Kyllä tuntuu muutamaa maalaisjunttia (siis maanviljelijää) koskeva tukiaisasia kiinnostavan muttei lähestulkoon jokaista suomalaista koskettava h...tin kallis polttoaine.
No tässä taas nähdään keiden etua se kepu aina lopulta ajaa...
Kun tätä polttoaineverohistoriaa miettii, tulee mieleen että Lipponen / Niinistö sen tälle tasolle nosti. Kun nämä herret oli vallassa ei Kokoomuksen palstalla saanut edes keskustella tästä siheesta. Korkea vero kuului kuulemma asiaan ja tuloverot piti olla alhaalla.
Nyt kun Kokoomus on opp0sitiossa kävi niin että takinkääntäjiä on vaikka kuinka.
Niin vain on käynyt Kokoomukselle että mitä hallituksessa on tehnyt, nyt sitä välikysymyksillä perätään nymyiseltä hallitukselta. Kokoomus on nyt oppositiossa huomannut ne hölmöydet joita teki hallituksessa. Ja kannattajansa laulaa täällä samaa laulua.
Onnittelut Kokoomus, olisi nyt oppositiopulueena ihan kelvollinen puolue hallitukseen, olisipa olut silloin kun todella oli hallituksessa.
No hallituksessa on kaksi isoa puoluetta. Toinen on tämä polttoaineverojen korotuspuolue. Olisiko Kokoomus hallitusneuvotteluissa ottanut tämän asian hoidettavaksi jos olisivat olleet Demareiden tilalla laatimassa hallitusohjelmaa? Demarit sitä ei hyväksyneet.
Muuten tämä asia on Kokomuslaisen Pietikäisen aikaansaannos.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000006100109
Se on menneen talven lumia jo.
Aikoinaan kepu kalasteli vain suosiota noilla välikysymyksillään.
Ja loppukirissä Anneli vielä vetäisi viimeisen korttinsa esiin ja alkoi sekoilla IRAK-höpinöillään ja saikin puolueensa päähallituspuolueeksi.
Ja itse sai kenkää ja lähetettiin käräjäoikeuden kautta muualle torveilemaan.
Mutta se, mikä on silmäänpistävää, on, että
kepu on onnistunut saamattomalla hallituspolitiikallaan, sattumaministerin johdolla saamaan kepun kannatuksen näin nopeasti hallitsemattomaan syöksylaskuun, jota tulee vielä vauhdittamaan Vanhasen toimimattomuus pääministerin ominaisuudessa Aasian katastrofin yhteydessä.
Eläkkeisiin lupailtiin huimia korotuksia ennen vaaleja, koskaan ei kepu vain suostunut kertomaan, mistä kaikkien noiden lupausten täyttämiseen otetaan varat?
Kepu ilmoitti, ettei se lähde hintalappupolitiikkaan mukaan ja lupaili järjettömiä.
Nyt on nähty, mistä rahat kepun lupauksiin otetaan.
Ei mistään, lupauksia ei pidetä, eikä aiottukaan pitää.
Nyt on jo selkeät merkit ilmassa siitäkin, että myös viljelijäväestö on alkanut tehdä pesäeroa joka suuntaan haahuilevan pääministerin johtamasta epämääräisen linjan puolueesta, jonka edustajat ajavat EU-ryhmittymässään muunmuassa maataloustukia alas.