Kalevi Sorsa Tiitisen listalla.
Eipä sitten ihme, että Sorsasta tuli Kekkosen mielitietty jatkamaan uraansa tasavallan presidenttinä.
Eipä sitten ihme, että Sorsasta tuli Kekkosen mielitietty jatkamaan uraansa tasavallan presidenttinä.
Väite alempaa
kehkehkeh
19<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Moni muu demari myös.
Siksihän lista piilotettiinkin demarivallan aikana.
Piilotuksen tarkoitus, että he vievät hautaan tietonsa.
Mutta vain Sorsa oli Kekin suosikki:))
Ja taas mennään.
Koivisto ei ainakaan ollut.
No, ei todella. Seppo Tiitinenkin oli jossain roolissa, kun Koivistoa yritettiin taklata pelistä pois. Niklas Herlin on asiasta kirjoittanut.
Leikinlasku loppui nyt. Nyt puhutaan vakavasta asiasta. Jos tarkoitat noita kevään 1981 tapahtumia. Kekkonen tuskin oli pääsyyllinen. Sen verran heikossa kunnossa jo oli. Jäljet viittaavat K-linjan sylttytehtaaseen.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/koivisto-valitaan-presidentiksi
Kannattaa kuunnella tarkkaan tuo Koiviston haastattelu vuodelta 1981. Historian siivet havisevat.
Niin, mitähän yritit todistaa?
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/87963-herlin-paljastaa-”tiitinen-yritti-kampittaa-tata-presidenttipelia”
Tuskin tuo haastattelu muuten vuodelta 1981 oli. Koiviston sanat kuunneltuani niissä ei ollut mitään yllättävää. Päättelin hänen puhuvan aivan toisin sinun kirjoituksesi perusteella. Nyt hän puhui aivan kuten olin odottanutkin sen perusteella, mitä aiemminkin olen asiasta lukenut.
Puhuttiin vissiin vähän eri vaiheista tapahtumaketjussa. Tuo juttu oli tehty 1986. Haastattelu oli keväältä 1981. Kuuntelepa uudelleen. Oliko sitten 6.4.1981 siitä en ole varma. Koiviston eronpyyntöähän odotettiin. Koivisto vain totesi Hallituksen nauttivan Eduskunnan ei Presidentin luottamusta.
"Koiviston ajama pohjoismainen yhteistyöhanke Nordek kaatui 1970-luvun vaihteessa Neuvostoliiton ja sitä myötä presidentti Kekkosen vastustukseen. Kekkonen koki muutoinkin Koiviston kilpakumppanikseen jo 1970-luvulla."
Mitä NL edellä, sitä Kekkonen perässä.
Niin?
"Koiviston eronpyyntöähän odotettiin. Koivisto vain totesi Hallituksen nauttivan Eduskunnan ei Presidentin luottamusta."
Tapaus on tuttu entuudestaan. En sitä ole koskaan kiistänytkään, päinvastoin. Noin Koivisto teki uhmaten ja järkyttäen Kekkosta, joka ei halunnut ymmärtää parlamentarismin pelisääntöjä.
Jatkan saman tien. Oliko Tasavallan presidentillä tuolloin kuitenkin oikeus vaatia pääministerin eroa, kun tuossa ensimmäisessä klipissä mainittiin sitten tuo Koiviston ajama lakimuutos?
Ja vuodelta 1981 se on, katsoin ensin tuon viimeisen klipin. Itse tuo tapaus kuitenkin on tuttua Koiviston kieltäytymisen suhteen.
http://www.kaleva.fi/mielipide/paakirjoitukset/miksi-vain-tutkijoille/607319/
Seppo Tiitinenkin oli Kekkosen suosiossa. Keskustalainen Tiitinen oli kaikkien aikojen nuorin Suopon päällikkö Kekkosen nimityksen jälkeen.
Nykyään Tiitinen on Kekkosen perinnejärjestön pj. Kekkosen kehujakerhoksikin sitä on kutsuttu.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/87963-herlin-paljastaa-”tiitinen-yritti-kampittaa-tata-presidenttipelia”
Seppo Tiitinen sekaantumassa politiikkaan Suopo-pomona?
Eiköhän kekkosella ollut kamuja keskustapuolueestakin.
Ei Karjalainen ainakaan kelvannut Kekkoselle presidenttiehdokkaaksi.
Muita kepukamuja varmaan oli, mutta Karjalainen tuskin enää tuossa vaiheessa oli kamukaan.
"Seuraajanimistä vain Kalevi Sorsa nautti Kekkosen luottamusta. Jos Sorsasta olisi tullut demarien presidenttiehdokas"
http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1385261153170
Tähän on viitannut Suomikin.
Kekkosen päiväkirjoja lukiessa pitää muistaa, että hänellä oli huono käsitys lähes kaikista tuon ajan poliitikoista. He eivät kelvanneet seuraajaksi. Samaa mieltä oli Neuvostoliiton johto: Leonid Brenev ja kumppanit vetosivat jatkuvasti Kekkoseen, että tämä jatkaisi presidenttinä.
Päiväkirjoista käy ilmi, että Johannes Virolainen ja Ahti Karjalainen olivat aikoja sitten menettäneet presidentin luottamuksen. Kekkonen oli ollut Karjalaisen ja Virolaisen kanssa yhteistyössä yli kolmekymmentä vuotta ja tunsi heidät.
Kekkonen kirjoitti Virolaisesta jo vuonna 1972: "Hänellä ei ole politiikan tajua ei sormituntumaa politiikkaan. Hän ei osaa laskea, mitä jokin toimenpide merkitsee tulevaisuudessa."
Syksyllä 1978 Kekkonen istui samassa päivällispöydässä humaltuneen Karjalaisen kanssa ja merkitsi sen jälkeen päiväkirjaansa: "Ei siitä miestä taida tulla."
Näinhän minäkin totean MunakarvaVeljestäni: Ei ole mies koskaan ollut, eikä enää kerkeä tulla.
Voisitko tehdä ihan oman avauksesi noista sinua kiinnostavista aiheistasi?