Lasten oikeuksien puolue

Hallitus on leikannut kuntien osuuksia, ja näin jotkut edesvastuuttomat kunnat pyrkivät sitten leikkaamaan edelleen puolustuskyvyttömiltä lapsilta, mm. koulujen aamu-ja iltapäivätoiminnasta, sekä hävyttömästi ja lyhytnäköisesti koulumatkojen kilometrirajoja nostamalla jo pieniltä esikoulikäisiltä, 1.- 2. lk. oppilailta.

Toiset ajelevat pienimmätkin matkat taxeilla ja edustusautoilla ja lapset sitten kävelevät talvipakkasissa lumimyrskyissä, liukkailla teillä, mahdollisesti lirut housuissa kouluun ja koulusta kotiin. Pitkämatkalaisilla on monta vaaraa eessä ja houkutusta poiketa järvien ja jokien haperoille jäille, eikä heillä ole vielä kehittyneet valmiudet tunnistaa monia vaaroja, autojen nopeuksia ja hahmottaa montaa asiaa samalla aikaa liikenteessä.

Kyllä lasten oikeuksia pitäisi puolustaa

Haloo ! Kuinka moni aikuinen kävelee aamuin töihin, täysvarusteet ja kantamukset selässä, lähes 5km ,siis ihan joka arkipäivä ,oli sitten pakkasta 30 astetta, räntäsade, myrsky, kaatosade, ukkosmyrsky tai vastaava.
Sama juttu töistä kotiin. HUOM! ei autoa käytettävissä, ei myöskään kaikilla isomilla kaavoitetuilla uusillakaan laspiperheitä suosivilla asuntoalueilla ole mahdollisuutta julkiseen liikenteeseen,ei edes huonoimmilla keleillä. Perheet muuttaneet perheille suunnatulle omakotitaloalueelle ja koulukyyditykset on tuolloin alueelta toimineet, tai vastaavasti tämän päivän tavan mukaan lähikoulu laukkautettu, ja luvattu koulukyyti, kunnes yllättäen kilometrirajat nostetaan.
Onko toiminta järjellistä, EI, sillä säästöt ovat lyhytnäköisiä, sillä yhä kasvavat kirjamäärät tehtäväkirjoineen, liikuntavälineineen, kuormittaa pitkämatkalaisten kaula-ja selkärankaa, sekä jalkoja, joista koituu myöhemmässä iässä väistämättä ongelmia ja kuinka moni heistä tulee siitä johtuen aikanaan joutumaan ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle.
Moni vastuullinen vanhempi irtisanoutuu työpaikastaan lapsen edun menessä taloudellisen edun edelle, ja joku mahdollisesti ei ota tarjottua työtä vastaan katsoen ensisijaissa lapsensa etua. Säästöt menevät hukkaan toimeentulotukien määrän lisääntyessä, verovarojen vähentyessä, kuntien sakkomaksujen noustessa työttömyyden vuoksi ja kasvavina terveysmenoina, jotka uhkaavat lasten terveyttä ja altistavat väistämättä tapaturmille ja onnettomuuksille.