Lisäksi iloa, tasapainoista elämää ja me-henkeä, jolloin tukisimme ja kannustaisimme toisiamme kaikessa. Hienotunteisuus, kumppanin ymmärtäminen ja vapaus olisivat itsestäänselvyyksiä. Liikunnan, kulttuurin, matkustelun ja taiteiden harrastaminen olisi meille yhteistä.
Haluan tuoda elämääsi kestävää rakkautta, huolen
pitoaJaTurvaa
85<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 85
Vanhimmat
Hih, hii,hii.
Huumoriakin saa suhteessamme olla, toista loukkaamatonta luonnollisesti!
Muiden apujen lisåksi 56 miljardia euroa käteistä heti käteen rakkauden lisåksi.
on todella ihanat tavoitteet
Kiva. Onko sinulla samankaltaiset tavoitteet?
olemme suorittaneet osan jo elämästämme,nyt on enää työnteko jäljellä ja vahvan luottamuksen saaminen välillemme. itselläni häilyvä.
toivon että saan sen kokonaan takaisin.
kyllä ulkopuoliset tutut on ihmeissään kun luottamukseni kärsinyt,
päinvastoin kehuvat kuinka hyvä mies.
Kerro lisää ja itsestäsi, kun ei avaudu mulle ainakaan.
Olen mies ja viestini on tarkoitettu puolitutulle naiselle, emmekä ainakaan vielä seurustele. Ehkä tulevaisuudessa...
ja kyseinen nainen on tietenkin saanut vinkkiä asiasta , nui niinku eläväs elämäs??? vai onko tää palstahuuto pelkästään....
Kellehän aloittaja kirjoittaa?
Kirjoitan suunnilleen itseni ikäiselle naiselle.
Liikunta, kulttuuri ja taiteet kyllä kiinnosta tätä naista, matkustelua inhoan.
kiinnostaa
Kaikkea ei välttämättä tarvitse harrastaa yhdessä, koska monta yhdistävääkin harrastusta löytyy.
Enpä kaipaa sunnilleen itseni ikäistä.
Pus pus <3 mikä vaan mahdollista meille :)
nusnus nyt vaanP
Toivottavasti niin on!
Kirjoitin aloittajalle.
Kyllä on :) Eniten huolettaa nyt tämä tilanne...
kuhan heitinP
Niin teit.
Voisinko jotenkin autaa sen ratkaisemisessa?
olet ihqP
Jos uskollat. Siitähän tässä vaiheessa on enää kysymys. Tiedät kyllä.
Miten sinä vielä jaksat tuota.
mulle voimaa. Siks jaksoin.
Vain olemalla? Sait siitä hupia, kun huijasit?
vaan ollut ku kivasti kirjotit ja siihen vastasin. Sinähän tässä huijaat jos olisit muka vaan ollut. Mut etpä ollu.
Mutta kirjoitin aloittajalle?
Niin teit. No mä nyt vähän kiilasin väliin. Voit sanoo mua kiilaksi.
Mukavia ajatuksia. Itse olen enemmänkin sellainen paikoillaan olija. Pihassa häärääjä ja keittiössä keittelijä.
Paikoillaankin on kiva olla. Suurin osa elämästä onkin juuri sitä.
Itsekin touhuan mökilläni paljon pihapiirissä eli aika paikallaan. Lisäksi hyvä kirja on nautinto fyysisen puuhastelun jälkeen!
Jokaisella ihmisellä on omanajan tarve. toisilla se on suurempi, kuin toisilla ja kuka mitäkin pitää omana aikanaan. Itse käytän mieluiten oman aikani muiden palvelemiseen. työni on myös palvwlutyö, kuin myös hyväntekeväisyystyö. En anna paljoa arvoa omalle ajalle. Olen omimmillani, kun en ajattele itseäni.
Arvostan kylläkin ihanteitasi, vaikka en itse eläkään kovin paljon juuri niiden mukaisesti.
Aloittajan kirjoitus kolahti kovaa...juuri kyseisistä elementeistä haaveilen suhteemme muodostuvan.
Sitten vaan toivotan onnea, että saadaan sellainen suhde!!
<3<3<3<3 Kauniita ja ihania haaveita.
Haaveita tosin vielä nyt, mutta toivottavasti ne eivät sellaisiksi jää...
Kauniisti ajateltu. <3
Kiitos. Vaikka olen mies, minussa on paljon romantikkoa ja hyvää ja kauniiseen uskovaa sekä ihmissuhteissa että yleisemminkin elämässä ja maailmassa...
Aloitus oli ihana ja aivan sama kenelle se oli ja keneltä. Pahimmilla hetkillä tuollaiset kirjoitukset tuovat kuitenkin ajatuksen, että tuollaisiakin on olemassa ja ehkä vielä joku päivä olet jonkun tuollaisen kanssa. Ja tietty mustilla hetkillä osuu vain ne ajatukset, että et kuitenkaan kelpaa kellekään tuollaiselle tai olet liian paljon sitä tai liian vähän sitä, tai toinen on onnellisesti varattu tms.
Kiitos kauniista sanoistasi.
Olen ikuinen maailmanparantaja ja uskon hyvän voittoon pahasta. Yritän kaatopaikalla käydessänikin poimia sieltä katseellani jotakin kaunista...
Paljon samaa kuin minussa.
Mukava tietää, että kaltaiseni nainen (itse olen siis mies) on jossakin olemassa...
Milloin se yhteinen elämä sitten alkaa?
Sitä ei tiedä vielä kukaan. Vai luuletko sinä tietäväsi?
En voi tietää.. mutta kaikki kirjoittamasi kuulostaa ihanalta elämän pitää myös olla vähän hassuttelua.
Totta. Huumorin jo ylempänä mainitsinkin, mutta pitäähän välillä vähän yrittää hassutellakin!
Mua surettaa kun olin kerran vähän tökerö yksi kutsui mut kattoon leffaa mutta olin epävarma ja luulin ettei se mua meinannut.
Sellaista joskus sattuu kaikille, että jää miettimään, mitä tekisi ja tilaisuus menee ohi.
Jälkeenpäin voi tietenkin korjata asioita, jos katsoo harkinnan jälkeen sen aiheelliseksi, mutta se tunnelma ja samanlainen tilanne ei enää kuitenkaan toistu. Eikä ole kai tarkoituskaan...
Ketä sä kaipaat kainaloosi?
Erästä naista, jota en kai ikinä voi lähestyä.
Pelkään liikaa solmia läheisiä suhteita tai edes mennä tilanteisiin, joissa sellainen voisi tapahtua. Valitettavasti...
Ei sille sitten mitään voi. Sinun täytyy elää omannäköistä elämää jos et läheisyyteen pysty.
Ei tietääkseni voi.
Kun edes löytäisin samankaltaisesti kokevan ihmisen, niin ehkä se helpottaisi. Siis vertaistukea jostakin.
Mutta aika mahdottomalta se tuntuu...
Ymmärrän täysin tapaasi ajatella. Lähisukulaiseni on samanlainen. Itsellä myös vaikeuksia olla täysin tuntemattomien kanssa läheisissä väleissä. Itse asiassa näin tuntui myös olevan erään ihastukseni kanssa, mutta hänestä näkemäni uni auttoi vaikeaan suhtautumiseen.
Kiva että sait avun!
Itse en voi edes kuvitella olevani täysin tuntemattoman kanssa läheisissä väleissä. Puhumattakaan monikossa!
Mutta en toisaalta panikoi tavallisissa arjen tilanteissa ollessani kanssakäymisessä ihmisten kanssa, mutta ajattelen heitä vain vieraina ja suhtaudun heihin sen mukaisesti.
Täytyy sanoa, että kuulostat ihan täydelliseltä mieheltä!
Onhan teksti.
Ajattelevan. lämminhenkisen ihmisen ja
jotenkin koskettava.
Tuosta arviostasi tunnistan kyllä itseni hyvin!
Onko meillä yhteyksiä muualla?
On kyllä. Ihan irl...
Mikset sitten laita sinne, missä tavoittaa oikean.. ja avaa pala kerrallaan, jos kaikki kerrallaan on liikaa. Miksi tänne?
yleensä kun joku kuulostaa liianhyvältä ollakseen totta , se harvoin tai oikeestaan ei koskaan ole....mut tää tietenkin vain mun hlökoht. ajatus ...ja kaikkihan kumpuaa aiemmistä kokemuksista...
Tuon yleistyksen joku aina vetää esille ja sehän perustuu siihen että moni valehtelee ominaisuuksistaan.
Mutta eivät kaikki. Minä en ainakaan. Ja mitä siitä edes hyötyisi näin nimettömänä tällä palstalla? En itse ainakaan keksi ainuttakaan syytä, miksi esimerkiksi elämänasenteestaan olisi syytä puhua muunnettua totuutta.
Ja vaikka keksisinkin, silti puhuisin totta. Ihan periaatteesta!
Niin, yleensä se todellinen luonne kuitenkin tulee ennemmin tai myöhemmin paljastumaan kuitenkin. Ihan omana itsenään kannattaa lähteä alusta asti liikenteeseen, niin silloin on ihan hyvät mahdollisuudet onnistuakin. Niin hyvissä kuin huonoissakin puolissa kannattaa olla rehellinen.
nimimerkkihän osaltani jo kertoo paljon ja ap:n kirjoitukset vetoaa... siihen mitä puuttuu eli huolenpitoa ja turvaa... luottamusta ei rakenneta hetkessä mihinkään ...jos se on usein viety..ai , nii palstalle voi laittaa mitä vaan ... :) kirjoittele mukavia rauhas ...lueskelen kuitenki...
Olen kanssasi täysin samaa mieltä.
Ainakaan omaa elämääni en ikinä ole perustanut valheelle, ihmissuhteista puhumattakaan!
Etelä vai pohjoinen ?
Palstalle v o i s i laittaa mitä vaan, mutta s i l t i en laita. Kysymys on asenteesta, perusnäkemyksestä ja omastatunnosta. Minulla se on niin herkkä, etten edes valkoisia valheita (olet kaunis, jos joku ei ole) tms sano.
Ja käänteisesti: palstalle v o i myös kirjoittaa totta, kuten minä teen.
Lähinnä etelä-länsi.
Totuuden kiertäminen sanalla "lähinnä"?
Ei ole siitä kysymys vaan siitä, että halusin olla tarkempi paikan määrittelyssä.
Noista kahdesta sinun vaihtoehdosta siis selkeästi etelä.
Ompa surullista mutta toisaalta ymmärrän kyllä.
Mulla itsellä on mun häntä ikävä tulee varmaan aina olemaan sekin on surullista.
"On suruja monta ihmislapselle suotu..." Kuten Leino runoilee Lapin kesä -runossaan.
Siinä hän kertoo myös joutsenista, jotka lähtee syksyin palaa keväisin.
Ja juuri tänään näin kymmeniä joutsenia pellolla, kun ajelin mökilleni. Olivat levähtämässä matkallaan Pohjois-Suomeen. Upea näky! Kevät on tullut!!!
Juupati juu. Mä en ole etelästä.
Enkä minä pohjoisesta.
Voihan täällä silti jutella niitä-näitä ja varsinkin näin tärkeitä juttuja.
Tosin hän, jota ajattelen, on myös etelästä, vaikkakaan ei siitä taida tulla mitään ja syyn jo kerroinkin ylempänä.
Rivien välistä huutaa kaikesta yliampuvasta maalailusta huolimatta, ettei yhteistä tulevaisuutta ole tiedossa. "häntä en voi kai koskaan lähestyä"...niinpä niin ja miksihän niin.
Niinpä, aloitus läsähti kuin pannukakku matkan varrella..
Kuulostaa upealta jopa täydelliseltä.
Pidin aloittajan tekstistä. Kiinnostukseni ovat samansuuntaiset . . . ja ihailemani ihminen on ja pysyy mielessäni. Juuri paistava aurinko lisää toiveikkuutta ja valoisuutta. Eiköhän kaikki selvene ajallaan?
Päivä kerrallaan tosiaan mennään. Keväinen luontokin uudistuu ja alkaa vihertyä, joten alkaisi olla romanttiset puitteet myös nyt vielä hennon ihmissuhdetaimen kukoistavaksi ja kestäväksi kasvamiselle...
En lukenut ketjua lävitse, mutta ap:n nimimerkistä tulee mieleen talvirengas. Ihan hieno ajatushan se on: pitoa ja turvaa kaikissa olosuhteissa :)
Nimimerkkini muotoutui tuollaiseksi teknisistä syistä. Otsikon enimmäismerkkimäärä alkoi täyttyä, eikä "huolenpitoa" mahtunut kokonaan otsikkoon, joten se piti jakaa - tavuviivan olisi tosin selvyyden vuoksi voinut laittaa.