Mikä sai sinut valitsemaan Psykologian ja sen opinnot aikoinaan? Liittyikö siihen jokin
elämän aikana tapahtunut asia, josta halusit ottaa enemmän selvää? Sattumastahan ei voida puhua kun kysymyksessä on ammattiin valmistumisesta.
elämän aikana tapahtunut asia, josta halusit ottaa enemmän selvää? Sattumastahan ei voida puhua kun kysymyksessä on ammattiin valmistumisesta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kun opettaja ekalla luokalla kansakoulussa kysyi, mihin ammattiin halutaan valmistua, vastasin psykologiksi. Sellainen harvinaisuus siihen aikaan kuin psykologi, vieraili koulussa. Teki koko luokalle jotakin kehistystasotestejä.Mm:piirrettiin kuvioita.Oli niin fiksu, ajattelykyinen ja samalle aaltopituudelle pystyvä, että ihastutti. Olin jo alle koulukäisenä päättänyt, että menen yliopistoon opiskelemaan loppututkintoon asti. Kuvittelin, että niin saan hyvän elintason ja elämän.- Psykologi.Vaikutti ihan hyvälle ammatille.-Sisko oli jo lukiossa.Luin hänen psykan kirjaansa. Lainasin kirjaston aiheeseen liittyvät kirjat.-Kun yliopistoon meno koitti, koko suku ja naapurit vastustivat tätä alaa. Niin että pakkohan minun oli psykkaa lähteä opiskelemaan....enpä kerro enempää...nyt olen ollut eläkkeellä jo vuosia ja olen miettinyt:tuliko mokattua ammatinvalinnassa aikoinaan. Sinne akateemiseen köyhälistöön kun jouduin. Ja muutakin. Tähän ammattiin liittyy sellaisia "luontaisetuja", että joku neutraalimpi ammatti olisi tarjonnut helpomman roolin ihmisyhteisöissä.
Se on pitkä koulutus. Kannattaako hakea opiskelemaan vielä 39-vuotiaana ja ottaa opintolainaa?
Ei kannata lainalla opiskella, on edelleen pienet liksat julkisella puolella. Eikä pelkkä ylopistokoulutus riitä, pitää hommata jatkokoulusta, joka yleensä maksaa maltaita.
Pulaa vähän vähemmän hohdokkaissa hommissa psykologeista kylläki on. Niihin pääsisi ilman isompia jatkojakin, mutta kun sillä pelkällä yliopistokoulutuksella ei kentällä pärjää.
Mutta jos sinulla on leipäpuu, psykologiaa voi harrastaakin. Opiskella vaikka avoimessa yliopistossa. Ja kirjoja on nykyään suomeksikin. Voi kyllä tulla hämmennys, kun on niin monenlaista asiantuntijaa ja gurua ja oppisuuntaa ja "uskontoa".
Mutta jos sinulla on joku erityisalue, josta tieto kiinnostaa, pysyy ajatukset selkeämpinä.
Hyvä tietää, että ei kannata lainalla lähteä opiskelemaan. Minua on kiinnostunut kognitiivinen suuntaus. Ehkä luen muuten vain. :)
Jos sinulla on jonkin verran löysää rahaa, mene lyhyeen kognitiiviseen terapiaan. Sovi terapeutin kanssa, minkälaisen pulman käyt hoitamassa tai itsen kehitykseksi. Pääset heti kiinni asian ytimeen.