Aikuisen adhd:n sekoilu

Hae ammattiapua, ei ole muita vaihtoehtoja.

Minä erosin vaimostani, jonka kanssa olin yli 8 vuotta naimisisaa. Hänelle oli diagnosoitu ADHD. Ennen diagnoosia kaikki oli hienosti ja hän jopa yritti käydä töissä mutta heti kun diagnoosi tuli niin rupesi tietysti tulemaan univaikeudet lääkkeiden johdosta ja työssä käynti ei ollut enään oleellinen asia, liekö halunnutkaan kun oli peruskoulun vain käynnyt. No ADHD lääkityksen myötä voisi sanoa että hän sai uuden valuutan, jolla pystyi vaihtamaan lääkkeittään päätä sekoittaviin ja muihin opiaatti pohjasiin ja näytti kaikki muukin maistuvan. Vaikka en väitäkkään että ADHD olisi todellinen sairaus, koska olen nähnyt monta tapausta jotka ovat vilkkaampia tapauksia kun ex puolisoni, sanoisin että pelkkö diagnoosi voi synnyttää joillekkin ihmisille suojan jolla voi hakea erityis kohtelua jota ei tästä yhteiskunnasta todellisuudessa tule saamaan ainakaan tässä tapauksessa.
Kun miettii nyt taakse päin, pelkkä diagnoosi pilasi hänen elämänsä, oli lähellä pilata minunkin elämäni (veti aika syvälle vaikka itseäni siitä enemmän syytän että annoin mennä niinkin pitkälle), lisäsi resepti lääkkeiden katukauppaa ja vei yhteiskunnana rahoja niinkuin yhä vie.

Kiinnostaa minkälainen vastuuu lääkäreillä on näistä diagnooseista. Lääkkeillä kyllä hoidetaan oireita ja lääkkeiden oireita, mutta siinävaiheessa kun potilas tulee lääkärin lua ottamaan verikokeita ja kyynertaipeista löytyy pelkät venttiilit suonien sijasta pitäisikö silloin jo ruveta hälytyskellot soimaan eikä määrätä lisää lääkkeitä.

Tälläiset tuntuvat olevan vain mahdollisia yksityisellä puolella kun kunnallisella puolella näyttää olevan rahoitus ja lääkiys politikka tiukempaa.

Pahoittelut oikenkirjoitukseta, lukihäiriö ja ei kiinnosta edes panostaa kun tietää että jotain siellä on väärin kumminkin.