pingponginko

Kiitos neuvosta. Minä piilotin itseltäni että unohtaisin osan rahoista enkä käyttäisi kaikkea. Kerran tein niin. Syksyllä laitoin kolikkokasan parvekkeelle purkkiin ja lisäsin kolikoita lokakuussa. Keväällä muistin säästöni ja pääsin ruokakauppaan. Lisäksi kun jokainen perheen jäsen säästää maljakkoon tai vanhaan jättipulloon joita kirppikset myy niin kasa kolikoita ja seteleitä kasvaa ennätysajassa. On mistä ottaa kuten minulla.
Minä säästän myös possuin. Jättipossun keksin säästöpankista. Kokeilla kannattaa.
Lisäksi tilille säästö on mukava asia. Tili ei ole koskaan tyhjä.

Oli kirpputorilla kympillä jättipullo mutta niin painava etten sitä olisi kotiin millään saanut. Sellainen minulla kevyempänä on kotona ja siihen jo olen pennosia heitellyt. Yhdellä kaverilla jättipullo on kuulemma täynnä kolikoita mutta aika harva jaksaa uskoa sen täyttyvän heti. Vaatii aikaa muutaman vuoden. Minä haaveilen edelleen pullon pohjan täyttämisestä eli kun pohja on täynnä, sitä kelpaa jo näytellä.

On ilo säästää kolikoita. Oikein ylpeänä rouhistan rintaani joka kerran kun pudotan kolikoita pulloon. Näin se käy kuin paremmalta tekijältä eli isojen rahojen säästäjältä. Kun pohja on peitossa, näkee itsessään jo pullon olevan puolillaan eli puoliksi täysi, ei tyhjä. Kun säästää kahden ja yhden euron kolikoita, niin mahtuu rahaa enemmän ja ilo on pitkäikäinen minulla, kun muut ei tiedä säästöistäni. Kun joku vuoden kuluttua kysyy, että paljonkos neidillä on rahaa; niin ei tarvitse pullistella, kun tietää mutta tuo toinen ei. Ilo on sitä pitkä aikaisempi mitä pitempään pidän säästämiseni omana tietonani. No; säästöjä voi toki käyttää vanhempien ja läheisten iloksi ja avuksi, mutta kaikkea en tuhlaa muiden hyväksi. On säästäminen niin pitkän ajan tulos. Pienikin rahasäästö voi olla suuren työn ja tuskan tulos ja siksi sitä ei antaisi pois millään. Onnea ei voi ostaa rahalla, mutta iloa ja tyydytystä sekä turvan tunnetta antaa pieni itse säästetty rahasumma. Possuun markat ja eurot.

Viisikymmen penninen löytyi metsäpolulta ja toisen kerran lompakko jossa henkilökortit ja kaikki. Vein poliisille ja olisin saanut palkkion mutta kieltäydyin kunniasta. Markasta pystyy jo muutaman euron saamaan ja ruplan arvo joka on pari sataa vuotta vanha, on muutamasta kympistä satasiin. Minä kerään vain pulloon ja possuun pikkurahoja ja käytän joka kuukauden lopussa kuun alkupuolella keräämäni pikkurahat elämän tarpeisiin. Kuulin erään kerran herran keränneen omenaviinipullon täyteen kolikoita ja laskiessa niitä oli kolmisen tuhatta. Minä kerään pääasiassa kaksi ja yksi euroisia. Kun pullo on täyttymässä, katson joka kuukausi varani ja säästöni ja lasken pennoseni. Nyt niitä on jo mukavasti ja aina lisääntyy.

Viiskytpennisen arvo on noussut. Markan arvoin kyllä nousee ajan kanssa ja kerran kympin seteliä saa kunnolla euroja. Minä odotan sinne asti. Minun purkkiin on tällä hetkellä parvekkeella ja saa ollakin, sillä säästän siihen jonkin verran rahaa. Joka kuukausi lasken 30 tai 50 euroa ja säästän. Kun vuoden lopussa laskeskelen kolikoita, silloin säästämisen arvon tietää.t

Mitä noilla kolikoilla tekee? Kauppaan niitä ei kehtaa ja viitsi kantaa, pankitkaan ei taida niitä ilmaiseksi ottaa vastaan, ne kolikonlaskukoneetkin kuulemma tekee toisinaan pahoja virheitä.

Minäpä kerron. Kun muilla ei ole enää kolikoita ja pankki pyytää niiden tuomista pankkiin ja vaihtamista tilille käyväksi rahaksi, niin silloin minua onnistaa. Vien vajaan 60 cm kaljapullon pankkiin täynnä kolikoita. Siinä sitten laskevat ja vaikka ne ei enää kelpaisi rahana, niin viiden kymmenen vuoden kuluttua yksi kolikko on antiikkia, samoin kaikki muut ja joku minun jälkeeni saa kunnon rahat kun myy ne kappaleittain eteenpäin. Jos yhdellä kolikolla saa esim. 5-10,00 euroa, niin mietipä mitä lopuilla rahoilla saa. Siksi minä säästän. Tiedän että joskus säästöni on jollekulle kullan arvoisia, vaikka minä en niistä saisi mitään. Mutta uskon rahan kestävän kolikoiden vielä seuraavat 25,00 vuotta, joten luulisin olevani oikeassa.

Minä olen toista mieltä. Tämä tulevaisuuden merirosvoaarre on pankkiin vietävissä vielä viidentoista vuoden kuluttua ja silloin minun pulloni on täysi.

Tässä pätee sama kuin missä harrastuksessa ja keräilyssä tahansa, ilo kerätä ja ilo saada rahaa. Kun minä kerään, en ajattele, mitä saan kahdeksan vuoden kuluttua pankista, kun käyn euroni sinne viemässä. Minä ajattelen tätä päivää ja sitä, että nyt minulla on tämä määrä kolikoita ja luultavasti vuoden kuluttua jonkin verran enemmän. Kun kolikoiden keräilyn aloittaa, sitä ei tahdo lopettaa kesken, vaan jatkaa todelliseen päämäärään asti eli täyttää koko possu rahalla tai mikä se kullakin on. Jos rahalla ei saakaan yhtä paljon kuin ennen, sitä en sure. Kerran jätän jotain jälkeeni ja jos minulla silloin on täysi possu, niin mikäpä iloisempi yllätys. Jos raja tai arvo onkin erilainen, tiedän sillä saatavan vielä jotain. Joten raha, jonka ketään, säilyttää aina arvonsa jossakin muodossa. Ja iloksenihan minä kolikkopulloa ja possua täytän, en rahaa kerätäkseni vaan vain ilokseni ja pieneksi vararahastoksi. Suosittelen keräämään possuun kolikoita omaksi vararahastoksi ja omaksi iloksi. Ei määrän vuoksi. Silloin et koskaan pety..

Ostin lattiavaasin ja laitoin mitä ylimääräistä jäi, pohjalle. Nyt on kova halu säästää ja katselenkin, jos tulevina aikoina jäisi ylimääräistä ostoksista vaasin pohjalle. On melkein yksitoista kiloa painava ja kannoin sitä kaupasta käsin kolme km kotiin. Piti levätä usein. Eipä ole kaikilla moista pankkia eikä joka mummo sitä nurin kaada. Nyt on niin että vaasi käy liian painavaksi jos kolikoita tulee paljon joten katsotaan, paljonko sopii. Possukin pöydällä odottaa seteleitään ja niinhän se täyttyy seteleistä ennen pitkää. Pikkukolikot vaasiin, eurot ja kaksieuroiset pulloon ja setelit jättielefantti-possuun. Näin en käytä kaikkea kerralla. Miten sitten tilille. Minä jätän osan tilille ja en ota pois ollenkaan. Sitä varten "suljin" tilin että en huijjaisi itseäni ja nostaisi kaikkea heti pois eli otin oman tuhlaavaisuuteni vuoksi eston tilille. On voimassa niin kauan kuin haluan. Ja raha säästyy, kun ei voi nostaa heti pois.

Nyt on keramiikkaisen jättipurkin pohjalla rahaa ja sinne laitan lisää kympin kuussa. En enempää. Ei nimittäin jää käteen mitään. Tänäänkin meni kukkiin ja multaan rahat. Kävin kaupassa ja laitoin kolikot purkin pohjalle. Löysin kovalla työllä itseltäni piiloon laittamiani rahoja ja totesin niitä olevan niin paljon että pääsen kauppaan ruokaostoksille. Pikkurahana vai seteleinä vai tilille? Minun mielestäni kaikkea kolmea. Olen onnistunut ensi kerran vuosiin säästämään pysyvästi kun avasin tilin ja otin purkin käyttöön sekä pakastekaappiin laitoin viikon liha-annoksen ja leipää, itse leivottua ja voita. Kasviksia ja eikös eletäkin jonkin aikaa. Yritän säästää joka kuukausi kympin kerrallaan ja enemmän, kunhan jää.

Minä epäilin tuttavaani näpistelijäksi, joten tein pienen kokeen: Kerroin juttuja säästämisestä asunnossani ja possuista sekä säästöön laitetuista rahoista ja minne ne piilottaisin. Laitoin kukkaroon rahaa ja heitin kukkaron ylähyllylle kaappiin. Maustepurkitkin saivat täytettä sekä purkit parvekkeella ja possut sekä pullot ja erikoisuutena vanha tyhjä filmirullapurkki, johon totesin mahtuvan satasen setelin. Kuuntelin juoruja talossamme ja kuinkas muuten; etsimälläkään en löytänyt ylähyllyltä kukkaroa. Lopulta se löytyi kaapin alatasolta muiden pölyjen joukosta. Laitoin rahaa pulloon ja se tuli vajaaksi täyteen senttejä. Jätin pullon esille mutta en jaksanut laskea rahoja, joten varas jäi kiinni uteliaisuudesta. Kaikki pitää nähdä ja löytää. Ikävää asukkaan kannalta kun haluaisi pitää jotain omana tietonaan. Sen kuitenkin olen tehnyt etten laske tätä henkilöä asuntoon vaikka hän ei vaarallinen olekaan. Mutta hän on utelias ja ikävä näin ollen. Rahaa säästyi parhaiten tilille. Kotona possut saavat vatsan täytettä koko rahan edestä kunhan aikaa kuluu.

En minä usko varkaaseen vaan oman muistin ja huomiokyvyn puutteeseen, josta minä olen kärsinyt koko ikäni. Minua on auttanut rauta-b-vitamiini-tabletit, joita saa marketeista kuten k-market ja Prisma luontaistuotteiden joukosta. Lisäksi pitää itse tietää, mihin on satasen laittanut, jonka tililtä on ottanut. Voin merkitä asian vaikka omaan kännykkääni. Rahaa voi säästää pieniä eriä myös niin, että ottaa kuukaudessa määrätyn päivän, jolloin nostaa rahaa ja laittaa säästöön niin moneen paikkaan, kuin katsoo tarvitsevansa. Tällaiset paikat voi merkitä muistiin ja käyttää aina samoja paikkoja, kuten kaappiin piilotettua säästölipasta tai kukkaroa. Kun tililtä nosto muuttuu rutiiniksi ja se tapahtuu vain kerran kuukaudessa pieninä erinä tai yhdellä kertaa, niin nosto ja säästöt on helpompi muistaa, mihin laittoi ja minkä verran. Toiset ottaa tallelokeron pankista, hankkivat kunnon lukolla varustetun rahalippaan tai pienen kassakaapin. Minulla ei ollut rahaa isoihin hankintoihin. Minä ostin kolme rahalipasta. Yhteen avaimet, yhteen kortit ja yhteen rahat ja muut. Pienestä kolikosta kasvaa seteli, ensin pieni mutta aikaa myöten sekin on suurempi ja näin minäkin talletan.

Aloittaja ehdotta kotiin säästämistä. Minä keräilin säästömippaita ja niitä kertyi 12 sekäkolme isoa pulloa, joista kahta tähtän rahalla ja kolmanteen laitan pävkinöitä, karkkeja sekä rusinoita ynnä muuta. Nyt juuri maksoin laskut ja jätin kotiin ja tilille rahaa, mutta melko varmasti tilillä olevat kuluu kaikki elämiseen ja ruokaan. Vaatemenoihin säästän loppuvuodesta, jos jää jotain. Mutta kotipossuihin säästän jokaiseen muutaman kolikon joka kuukausi. Jättipullokin sai kympin.

Säästöt övat rakkaita minulle. Laitoin jättimäiseen (60 cm) omenaviinipulloon viisisenttisiä muutaman euron edestä ja vaikna joka päivä näin pullon; en muistanut enkä katsonut säästöjäni. Kun lopulta huomasin, Olin todella iloinen pikkuisesta säästöpullosta, jonka pohjan yritän saada täyteen. Aiemmin onnistuin ison kaljapullon kanssa saamaan pullon kolmelta neljäs osalta täyteen mutta kuinkas sattuikaan. Käytin säästöni. Nyt aion unohtaa säästöni ja odottelen pohjan täyttyvän ensi kuun alkupuolella, jos hyvin sattuu. Seteleitä syövä possuni odottelee. Jos vieras sattumoisin ravistaa possua, sieltä kuuluu jotain ääniä ja saattaa hämmästyttää, jos hänellä on luulo, että vain lapset säästää possuun. Minä lähentelen kuutta kymppiä ja säästän edelleen possuun. Kyllä pikkupossu on mukava lisä kotona ja kun pullo on olohuoneessa, vieraat näkevät sisällön, josta säästäjä on ylpeä.

Tilisäästämistä yritän mutta pikku hippo on sekä Nordean ja säästöpankin lippaat. On tilisäästäminen minua innostanut viime aikoina ja lattialla oleva pullo jäänyt toiseksi. Haave on täyttää pohja euroilla. Seteleitäkin säästän käyttöä varten. Mutta pääasiassa säästän tilille ja sinne kertyy joka kuukausi eläkkeestäni kymmenes osa tai hieman enemmän tai vähemmän. Ajattelin säästää harrastustani varten ja vain minä voin tässä asiassa auttaa minua. Minä laitan harvakseltaan almuihin ja muihin sellaisiin. Nyt säästän harrastustani varten ja kotiin säästän käyttöä varten loppukuukaudeksi mutta olen onnellinen jos yli jäisi ja pullo täyttyisi, edes pohja ja myös jäisi sinne. Se lienee kovien kieltäytymisten tie, jos meinaa keskikokoisen jättipullon pohjan täyttää kolikoilla. Haaveena on sitten päästää naapuri kylään ja laittaa pullo esille ja vain katsella ilmeitä. Lisäksi tilille jää aina pohjat, jos onnistun eli noin kolme kymppiä jota en koskaan ota pois. Näin minulla.

Jotkut keräilee vanhoja rahoja, kultarahoja sekä hopearahoja. Myös Suomen markkoja kerätään ja ne ovat rahojen säästämistä nekin, kun ovat kuulemma arvokkaita, nämä kultaraha. Lisäksi pieni rahapussia jokaiselle ei olisi pahitteeksi. Varsinkin, jos siellä silloin tällöin jotain olisi.

Minun säästökeinoni on sama joka kuukausi, säästän possuun ja pulloon joka kuukausi alkukuusta ja loppukuusta käytän ruokaan ja muihin menoihin. Varsinainen säästökikkani oli se, että avasin osuuspankissa kaksi tiliä. Kun rahan nostamiseen kassalta vaaditaan henkkarit, verkkopankissa tilinsiirtoihin tarvitaan verkkopankkitunnukset ja automaatilta nostamiseen tarvitaan pankkikortti, niin en ottanut tunnuksia ja kortin vedin kahtia. Kun en omista henkkareita enkä tunnuksia enkä korttia, niin nyt olen saanut parissa kuukaudessa säästöön niin paljon, että milloinkaan ennen en muista itse omista rahoistani säästäneeni näin paljon. Säästän tarvetta varten. Talomme menee remonttiin, remonttitarkastus on tehty ja jos joudun väliaikaisesti muuttamaan, niin saan säästöön takuuvuokran ja ennakkovuokran. Nykyaikana kun niitä harva eläkeläinen saa sossikasta, niin ne on säästettävä. Kyllä olen iloinen, vähästä oli aloitettava. Ajattelin, mitähän tapahtuisi, jos joku aökon tarpeessaan saisi säästöistäni tietää. Vain äidille ja siskoille olen kertonut. Minun mielikuvituksessani liikkui juttu, että osuuspankkiin oli jonkun mummon säästöjen takia mennyt pari kolme mummon rahojen kyselijää. Yksi oli nostettu kadulle, kun ei muuten poistunut ja toiselle tilattiin auto viemään lääkärille. Yksi lähti itse. Kun toinen toisensa perästä tulivat uudelleen, niin vanhempi virkailija sai heidät vasta tajuamaan, että mummon rahoja ei saa kukaan, paitsi mummo. Minä en ole kokenut moista tilannetta, mutta nautin säästämisestä. Katson, pystynkö ennen remonttia säästämään vuokrarahat, jos tarvitsee.

Niin se säästö vain kertyy.

Ota tili mistä suomalaisesta pankista tahansa ja siellä ilmaistili. Älä ota verkkopankkitunnuksia äläkä ota pankkikorttia, vaan pidä tämä tili erillään muista tileistä, jotka on eri pankissa, esimerkiksi, jos sinulla on päätili danskessa, niin ota esimerkiksi säästöpankkiin ilmaistili, joka ei maksa mitään. Kun laitat joka kuukausi tilille satasen, vuoden viimeisellä kuukaudella tililläsi on 1200,00 euroa ylimääräistä rahaa. Näin minäkin teen. Satanen kuussa on tulevana vuonna tilille 1300,00-1400,00 euroa puhdasta rahaa. Otan käyttörahastani säästöön rahaa. En ole rikas, mutta en kersku köyhyydelläkään, kun sitä ei ole. Toinen, mihin säästän käyttörahaa, on ruoka. Minä otan kaksikymppisen ja särjen kolikoiksi ja laitan autokyyteihin, pikkuostoksiin loppukuukaudesta. Loput jätän seuraavalle kuulle. Näin minä olen saanut tilille ja kotiin rahaa säästöön.

Ja olenkin myös minä onnistunut tiukalla kuukaudella säästämään rahaa elämättä on tätä kuukautta viikko ja rahaa on neljä euroa. Sen jaan kahtia, sillä saa maidon ja margariinia tai halvimman kahvin kahdella eurolla kerrallaan. Kun ensi kuu tulee, olen säästänyt taas paljon rahaa. Minulle paljon pienellä eläkkeellä elävänä, rikkaille päivän ruokaostosrahat. Minä sillä rahalla elän hätätilanteessa kuukauden, minkä nyt sain säästöön, siis se pieni pari euroa pihistettynä joka asiasta tuotti tuloksen.

Nyt on lattiavaasissa "muutama" kolikko, jota olen harvakseltaan säästänyt. Pitää kerätä nyt seteleitä. tonniviisisataa.

Niinkö olet mieltä?! Minä sitä en vain vuoden yrityksistä huolimatta onnistunut saamaan hätävaraksi mitään. Kaikkeni olen tehnyt, mutta pienestä eläkkeestä ei yksinkertaisesti riitä elämiseen ja säästämiseen rahaa. Kun ruokaan jää joka kuukausi 235-250 euroa, niin koiralle ja itselle se ei riitä kunnolla. Joku ihmemummo voi ihmeitä tehdä vielä pienemmästä eläkkeestä ja saada säästöön, mutta jos nyt yrittäisin viisikymppistä, niin pitäisi elää viitosella kaupassa käyntikerta tai kympillä kahdesti kaupassa. Se pistää miettimään, mitä sitä ostaa, että se riittää kauan ja sitä on riittävästi. Tutuksi tulee lauantaimakkara ja maksamakkara, herneet ja makaroonit. Minä yritän saada kiiselistä piristystä tai keitän puolukkapuuroa. Kesällä kun on ahkera, eikä pyörä hajoa, niin talvella on sieniä, puolukoita ja mustikoita. Nyt katson, saanko hätävaran säästettyä ja riittääkö ruoka. Minä muuten tein kotijuuston. Jos löytyy maitoja alennuksesta tai piimää, suosittelen tekemään kotijuustoa. Juuston juoksutinta saa marketista ja maksaa 2,50 pullo. Kannattaa minunkin yrittää, yritän kymppiä, jos en saa aikaan enempää säästöä.

Sain säästöön viisi kymppiä ja sitäpä en annakaan pois.

Säästäminen jatkuvasti on vaikeaa, ellei sitä harjoita jatkuvasti joka asiassa. Mistä voi säästää? Minä säästän ruoassa ja vaatteissa. En kulje viimeisen muodin mukaisissa vaatteissa enkä myöskään osta koskaan paisteja enkä esimerkiksi kalleimpia ruoka-aineita enkä valmiita ruokia. Koska olen erittäin laiska tekemään ruokaa, teen kotijuustoa, kerrosvoileipiä ja pidän hedelmiä, vihanneksia ja juureksia sekä maitotuotteita ja mehuja jatkuvasti kaapissa. Nyt säästöön luultavimmin jää muutama kymppi ja jouluun mennessä jokunen satanen. Näin minä saan joka kuukausi pikkuisen rahaa säästöön. Toisenkin tavan olen oppinut: Otetaan rahojen tultua se määrä rahaa, joka edellisessä kuussa suunniteltiin säästöön laitettavaksi ja pidetään kiinni joka lantista, mutta ei myöskään päädytä varkaaksi rahan puutteessa. Silloinkin voi kotona tehdä jotain ruokaa ja miettiä uuden kuun alkua. Kun kotona teen kirjanpitoa ja tiliselvitystä rahojen käytöstä, niin pienelläkin summalla voi pärjätä. Sen minä omen äidiltäni ja pankeilta oppinut.

Käymispulloon säästän puuhelmiä ja rahaa, yritän saada pohjan täyteen vuosien varrella pikkukolikoista, joita joka kaupassa käynnistä jää, jos rahalla ostaa. Käymisastian, pullon, hankin netin kautta panimosta. Lisäksi aiv-pulloja myy silloin tällöin mammuttitori.

Nuori keski-ikäinen nainen oli vailla säästöporsasta ja mietti, millaisen ostaisi. Jännempää olisi, jos possu kävisi sisustukseen. Hän sai aamulla kuulla minun ajaneen pullon kotiini pyörällä ja päätti koettaa onneaan. Kirpputorilta löytyi aiv-pullo ja hän laittoi pullon etukoriin kekalleen ja käytti jousia paikalleen sitomiseen. Pullo mukanaan hän käveli neljän kilometrin matkan kotiins, jossa mies jo odotti. Pullo päätyi olohuoneeseen koruksi ja siihen alettiin säästää rahaa. Ulkona ohi käveli ohi ikkunan mies, joka katseli ikkunasta sisälle ja päätti yrittää onneaan. Hän yritti parvekkeen oven kautta sisälle. Ovi kerettiin kuitenkin sulkea ja mies jatkoi matkaansa. Näinkin voi tapahtua. Kun onni suosii, pullon pohja täyttyy iloisesti ja näkyy kaikille kävijöille.

Kun kolikoita ei saa pankeista kuin maksua vastaan, tuli pakko kerätä seteleitä. Viitosia ajattelin ensin kerätä ja sitten muitakin. On mukavaa nähdä possu pullollaan seteleitä ja kolikoita. Kun laskee, tietää ne itse keränneensä. Ensin laitoin viisi kappaletta viitosia aiv-pulloon, jossa oli iso suuaukko. Nyt täytän ehkä pullon pohjan seteleillä, jos onnistaa. Pienikin raha voi olla suuri ilo.