Haittavero kitkarenkaille Norjan mallin mukaan
Norjassa ymmärrettiin jo kaksikymmentä vuotta sitten määrätä haittavero kitkarenkaille niiden tiestölle aiheuttamien korjauskulujen vuoksi. Haittavero on ohjannut rengasvalintaa niin, että Oslossa nastarenkaiden osuus on 90 prosenttia ja kaupunkien ulkopuolella ja pohjoisessa puolet autoista käyttää kitkarenkaita.
Norjassa vuoristoiset tiet ja nollan kahta puolta sahaava lämpötila tekee talviliikenteen olosuhteet paljon vaikeammaksi kuin meillä. Silti Oslon liikenneturvallisuus on paras pohjoismaiden suurkaupungeista. Norjassa nastarenkaiden käytön lisääntyminen onkin vähentänyt talviliikenneonnettomuuksia. Katupölystä 50 prosenttia on kitkojen aiheuttamaa vaarallista bitumi- ja kiviainespölyä. Nämä tiedot selviävät 2013 julkaistusta NASTA-tutkimuksen loppuraportista.
Meillä ongelma vain pahenee kun läpitalven sulia teitä ja katuja raaputetaan kitkoilla hajalle.
Talvirengaskausi on 6 kuukauden eli 180 päivän mittainen. Pääteillä ja kaupungeissa tuosta ajasta ajetaan 90 prosenttia sulalle asfaltille. 10 prosenttia on kuivan lumen tai sohjoisen lumen kelejä, joissa nastarengas on paljon parempi kuin kitkarengas. Sitä rengaskauppiaan lupaamaa märkää jäätä ei tullut tänäkään talvena niin kuin ei 30:een aiempaan talveen, mitkä kalenteristani löytyvät.
Kitkojen kuluttamien teiden, katujen ja pysäköintilaitosten urapaikkausten kustannukset ovat jotain 300 miljoonan euron luokkaa vuodessa. Sillä summalla voitaisiin palkata 2 000 poliisia vakituiseen työsuhteeseen. Sillä olisi suuri merkitys liikenneturvallisuuteen toisin kuin kitkoilla.
Kun tuosta 300 miljoonan summasta lasketaan haittavero, joka kattaisi vuotuiset korjauskustannukset, saadaan haittaveron määräksi noin 300 euroa per rengassarja. Olettaen, että keskivertoautoilija ajaa nastarenkailla kaksi talvea.
90-luvun loppupuolella kitkarenkaiden osuus oli jo 30 prosenttia ja suunta valitettavasti ylöspäin. Rengaskauppiaat myivät aktiivisesti nastarenkaita ja argumentit olivat positiivisia. Mistä sitten johtuu, että talvirengasasiassa on menty taaksepäin?
Olisiko syy se, että nastat osoittautuivat liian hyviksi. Ne kestävät ajaa tuplamäärän kilometrejä kitka- ja kesärenkaisiin nähden ja osa autoilijoista alkoi ajamaan niillä ympäri vuoden. Nämä seikat vähentävät rengaskauppaa ja kauppiaan tuloja. Niinpä kauppiaat siirtyivät takaisin nastojen myyntiin ja alkoivat kertoa faktoja kitkarenkaiden vaarallisista ominaisuuksista.
Kitkarenkaiden aiheuttamat ongelmat, pölyhaitta väestölle, urapaikkausten kustannukset yhteiskunnalle on nostettava julkiseen keskusteluun. Hyssyttely ei enää riitä. Tarvitaan toimenpiteitä ongelmien korjaamiseksi. Haittaveron määrääminen Norjan mallin mukaan olisi paras keino vähentää kitkarenkaiden osuutta. NASTA-tutkimuksessa on esitetty hyvä tavoite: 80/20. Nastarenkaat 80 prosentilla ja kitkarenkaat 20 prosentilla autoista.
Norjassa ymmärrettiin jo kaksikymmentä vuotta sitten määrätä haittavero kitkarenkaille niiden tiestölle aiheuttamien korjauskulujen vuoksi. Haittavero on ohjannut rengasvalintaa niin, että Oslossa nastarenkaiden osuus on 90 prosenttia ja kaupunkien ulkopuolella ja pohjoisessa puolet autoista käyttää kitkarenkaita.
Norjassa vuoristoiset tiet ja nollan kahta puolta sahaava lämpötila tekee talviliikenteen olosuhteet paljon vaikeammaksi kuin meillä. Silti Oslon liikenneturvallisuus on paras pohjoismaiden suurkaupungeista. Norjassa nastarenkaiden käytön lisääntyminen onkin vähentänyt talviliikenneonnettomuuksia. Katupölystä 50 prosenttia on kitkojen aiheuttamaa vaarallista bitumi- ja kiviainespölyä. Nämä tiedot selviävät 2013 julkaistusta NASTA-tutkimuksen loppuraportista.
Meillä ongelma vain pahenee kun läpitalven sulia teitä ja katuja raaputetaan kitkoilla hajalle.
Talvirengaskausi on 6 kuukauden eli 180 päivän mittainen. Pääteillä ja kaupungeissa tuosta ajasta ajetaan 90 prosenttia sulalle asfaltille. 10 prosenttia on kuivan lumen tai sohjoisen lumen kelejä, joissa nastarengas on paljon parempi kuin kitkarengas. Sitä rengaskauppiaan lupaamaa märkää jäätä ei tullut tänäkään talvena niin kuin ei 30:een aiempaan talveen, mitkä kalenteristani löytyvät.
Kitkojen kuluttamien teiden, katujen ja pysäköintilaitosten urapaikkausten kustannukset ovat jotain 300 miljoonan euron luokkaa vuodessa. Sillä summalla voitaisiin palkata 2 000 poliisia vakituiseen työsuhteeseen. Sillä olisi suuri merkitys liikenneturvallisuuteen toisin kuin kitkoilla.
Kun tuosta 300 miljoonan summasta lasketaan haittavero, joka kattaisi vuotuiset korjauskustannukset, saadaan haittaveron määräksi noin 300 euroa per rengassarja. Olettaen, että keskivertoautoilija ajaa nastarenkailla kaksi talvea.
90-luvun loppupuolella kitkarenkaiden osuus oli jo 30 prosenttia ja suunta valitettavasti ylöspäin. Rengaskauppiaat myivät aktiivisesti nastarenkaita ja argumentit olivat positiivisia. Mistä sitten johtuu, että talvirengasasiassa on menty taaksepäin?
Olisiko syy se, että nastat osoittautuivat liian hyviksi. Ne kestävät ajaa tuplamäärän kilometrejä kitka- ja kesärenkaisiin nähden ja osa autoilijoista alkoi ajamaan niillä ympäri vuoden. Nämä seikat vähentävät rengaskauppaa ja kauppiaan tuloja. Niinpä kauppiaat siirtyivät takaisin nastojen myyntiin ja alkoivat kertoa faktoja kitkarenkaiden vaarallisista ominaisuuksista.
Kitkarenkaiden aiheuttamat ongelmat, pölyhaitta väestölle, urapaikkausten kustannukset yhteiskunnalle on nostettava julkiseen keskusteluun. Hyssyttely ei enää riitä. Tarvitaan toimenpiteitä ongelmien korjaamiseksi. Haittaveron määrääminen Norjan mallin mukaan olisi paras keino vähentää kitkarenkaiden osuutta. NASTA-tutkimuksessa on esitetty hyvä tavoite: 80/20. Nastarenkaat 80 prosentilla ja kitkarenkaat 20 prosentilla autoista.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen kitkapelle ja luistelin tänään maantiellä autollani ojanpohjalle. Syynä oli tihkusade joka teki tienpinnan yllättävän liukkaaksi. Onneks ei käynyt pahemmin ja sain apua nastarenkailla ajavilta kuskeilta. He kehottivat minua hankkimaan nastarenkaat ja heittämään kitkat nuotioon. Tartuin tuumasta toimeen ja kävin rengasliikkkéestä nastarenkat ja poltin kitkarenkaat! Hyvää kevättä nastarengaskuljettajat ja kiitos avustanne kun pelleilin kitkarenkailla!
Ihan hyvä päätös. Nastarenkaat sopivat hieman huonommille kuskeille. Kitkarenkaat vaativat tietyillä keleillä parempaa ajotaitoa ja järjen käyttöä. Suurimmalla osalla kuskeista ei ole kumpaakaan, joten heille nastat ovat hyvä vaihtoehto, vaikka eivät nekään auta, jos pääkopassa ei ole kaikki kotona.
Kitkarenkaat ovat asennevammaisten valinta.