En jää enää miettimään. Elämällä on näköjään oudon pirullinen tapa näyttää asiat näinkin oudosa vaiheessa, vaikka ei näyttänyt silloin kun asiaa takkusi. Hyvät muistotkin kuoli, se ihminen oli pelkkä kupla mitä halusin pitää väkisin rakkaanani ja uskoa! Sain varman tiedon millanen on ja toisaalta helpottaa kävellä eteenpäin kiitos siitä ylemmäs jonnekin. Tiedän että seuraavalla kierroksella ei ehkä paskota naamalle.. Lähden löytämään jotain aitoa. Hän ei ole mulle koskaan ollutkaan, typeryyttäni luulin että on jotain ainutkertaista. Nauran hiukan itselleni ja laitan sen jälkeen isoimman vaihteen silmukkaan :)
nyt voin huoletta unohtaa
tuulenhuuhtomaperse
151
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Vapauttavaa kun herää tajuamaan ettei ole mitään minkä perään kannattaa surra.. Voi liputtaa ennemminkin