Olen väsynyt itseeni. Riitannun helposti ja kun suutun, se näkyy ja kuuluu. Kostan helposti,vaikka järki sanoo että anna olla. Olen menettänyt paljon hyviä ihmissuhteita tämän vuoksi. Välillä tuntuu etten jaksa,helpointa olisi kaikille kun häviäisin pois jotenkin...on vielä muutaman ihminen elämässäni jotka ymmärtävät. Että tämä on yhtä h...tiä. Kiitos ja anteeksi...
sotken kaikki ihmissuhdekuvioni
kaksinaamainen
9375
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tiedätkö kokeile sitäkin ettet tee yhtään mitään (aina ei edes jaksa). Sillä on sama vaikutus.
Mutta suuttumus ottaa vallan..sitten sanon tai teen asioita joita en oikeasti haluaisi sanoa tai tehdä. Sitten vihaan itseäni. Mutta toisaalta en jaksa enää pyytää anteeksikaan koska se ei muuta tehtyä tekemättömäksi tai paranna tilannetta.
Itse tunnistan herkästi, jos minua kohtaan ollaan kaksinaamaisia. En silloin halua pitää mitään yhteyttä siihen toiseen, vaikka oikeasti pitäisinkin kyseisestä ihmisestä. Jos joku puhuu minusta pahaa selän takana/kieroilee/on epäoikeudenmukainen tai tiedän kärsineeni vääryyttä, niin sekin aiheuttaa sen vastareaktion minussa, että haluan eroon siitä tyypistä.
Tiedän, että olen äkkipikainen ja siksi minun kaverisuhteeni eivät onnistu.
Tähän asiaan pitäisi saada jotain muutosta, etteivät kaverit vaihdu lennossa ja olisi pysyviäkin ystävyyssuhteita, joissa olisi luottamusta molemmin puolin.
toisaaltaan rypeä itsesäälissä ja soimata itseään jos saa edes sillä tavalla kaipaamaansa huomiota? Naiset on.
Myohmy,
Tämä piirre on minussakin. Vaikea luottaa toiseen ja jos se vielä osoittautuu minulle todeksi,suutun niin että itsehillintä pettää...onneksi en käy kuitenkaan kiinni toiseen. Mutta koen minuun kohdistuneet vääryydet ja valheet ym. niin voimakkaana pettymyksenä..että en meinaa kestää sitä.
Sairasta on manipuloida ihmisiä ja peukaloida käyttäytymistä. Oli takana rikollisliiga/ lahko tai itseään jumalana pitävä yksittäinen henkilö.
En itse riitaannu, mutta toiset tuntuvat ärsyyntyvän joskus seurassani.
Minusta on taas hyvä, että huomaat tuon itse ja myönnät sen. Sinulla on ehkä huono itsehillintä juuri tuossa asiassa, kun tunnet olosi petetyksi. Minusta pääasia onkin, että vaikka menettäisit itsehillintäsi, niin keskustelisit avoimesti asiasta jälkikäteen, ettei jäisi paha maku suuhun. Esimerkiksi parisuhteessa tuo on minusta tärkeää. Toiselle tulee silloin tunne, että välität hänestä, vaikka hermoat Ja hän oppii ymmärtämään käytöstäsi ja mitkä syyt siihen ovat johtaneet.
Rajatilapersoona? Kannattais ainakin pohtia asiaa.. Lääkitys auttaa, usein jo se, että tiedostaa mistä ongelma juontaa juurensa. Tsemppiä!