Kertokaahan kokemuksianne diabeteksen puhkeamisesta ja sairaalassa olosta. Millaista oli ja oliko vaikea opetella pistänään ja muuta? Kaunko jouduitte olemaan sairaalassa?
Sillä kyselen, kun itelläni on seurannassa oleva diabetes ( ei siis lääkitystä) ja sokeriarvot on alkaneet olemaan aika korkeita. Voi olla ajankohtaista tuo sairaalaan joutuminen pian.
Sillä kyselen, kun itelläni on seurannassa oleva diabetes ( ei siis lääkitystä) ja sokeriarvot on alkaneet olemaan aika korkeita. Voi olla ajankohtaista tuo sairaalaan joutuminen pian.
Vastaukset 7
Vanhimmat
älä suotta murehdi, mul on ollu diabetes 3. luokalta (oon nyt 16) ja pistäminen oli ihan helppoa, ei oo vaikeeta, eikä joudu olemaan kauaa sairaalassa, myöski sitte arjessa, mulle siit on tullu ihan arkitoimi, ei mitää vaikeeta...
jos haluut lisätietoo mee http://www.diabetes.fi/cgi-bin/ubb/ultimatebb.cgi
Onko sulla kakkostyypin diabetes? Mä en ainakaan edes poliklinikalla käynyt. Terveyskeskuslääkäri määräsi lääkkeet ja alkuun kävin terveydenhoitajan kontrollissa, enää harvoin sielläkään. Arvoja kyllä tarkkailen.
Minulta todettiin tuossa viikko sitten 1 tyypin diabetes ja sairaalassa en joutunut todellakaan kauaa olemaan; ainoastaan kolmisen päivää. Sairaalassa sanoivat että nykykäytännön mukaisesti pyritään polikliiniseen aloitukseen eli periaatteessa sairaalapäiviä ei tarvita lainkaan.
Ite jouduin olemaan sen takia pari päivää kun sokerit oli jotain yli 30 ja satuin menemään viikonloppuna lääkäriin. Pikkasen meinaan janotti siinä vaiheessa ;-).
Pistämisen opetteluun ei mennyt oikeastaan kun päivä, mutta tietysti tässä insuliinimäärän haussa menee hiukan pidempään. Sairaalapäivien jälkeen lääkäri on soitellut joka päivä ja kysynyt verensokeriarvoja, joten siinä mielessä seuranta on ainakin omasta mielestäni ollut hyvää.
Kuukauden sisään on luvassa ravintoterapeutilla käyntiä ja muita tapaamisia poliklinikalla, mutta sairaalaan ei tarvinne enää mennä.
Enpä usko että itsekään joudut sairaalaan jos tilanne on noin hyvin tiedossa.
Mulle tuli noin kuus vuotta sitten diabetes. Olin sillon viikillä. oli helppoa oppia pistämään kun vaan alusta asti halus itte pistää. Se ei oo ollenkaan vaikeaa. Sitä ei kannata jännittää turhaan. Tottakai eka kerta jännittää mutta ei se ole kamalaa. Eikä se satu oikeastaan. Kannattaa vaan rohkeasti itse pistää eikä antaa niitten hoitajien tehdä sen kun kerran kaksi että näät miten tapahtuu. Minulla ainakin pistettiin ensin sellaisella tavallisella piikillä millä yleensä pistetään rokotukset, mutta kun sain oikean piikin niin se oli helpotus, koska piikki oli tosiaankin paljon paljon pienempi. Verenbsokerin mittauksen oppii kaikkein helpoiten. Ruokien hiilihydraattien laskeminen on sitten aivan oma maailmansa. Sitä kannattaa opetella ravitsemusterapeutin kanssa. Ja kysyä kaikki mitä vaan mieleen joulahtaa.
Sairaalassa jouduin olemaan viikon verran.
noin vuosi takaperin mulla todettiin olevan 1.tyypin diabetes,se oli tietenkin järkytys mulle,varsinkin sen jälkeen ku selvis et mun täytyy aloittaa monipistoshoito,olin n.viikon sairaalassa ja opein yllättävän nopeasti pistämiset... :)
mulla puhkes diabetes yöllä.lähin sairaalaan ja siellä oli tuskasii ekat 2päivää.. itkin koko ajan.. mua juoksutettiin kaikissa testeissä ja juttelin paljon eri hoitajien kanssa. kuitenki samassa huoneessa mun kans oli 2saman ikästä tyttöö ja niitten kaa juttelen edelleen mesessä jne.. :) viikon olin yhteensä siellä.. pistämiseen alko jo tottua parin päivän jälkeen. ensin hoitajat pisti mua ja yritti neuvoo paljonko pitää pistää kun on tämmöset arvot ja kun syöt näin ja näin paljon.. blablabla.. sitten koitti se päivä kun hoitaja kysyi ''haluaisitko itse pistää'' ja arasti vastasin joo.. ja hyvin se meni vaikka kauan kesti kunnes sain piikin ihonläpi ;) turhaan sitä jännittää. Hyvin se menee!! jos joutuu olemaan teholla niin voi mennä sairaalassa 2viikkooki.