”Aukko, aukkosuhde, aukkoarvo (f-number, f-stop). Polttovälin suhde himmentimen aukon läpimittaan … aukon koko kasvaa, kun aukkoarvo pienenee.
Kroppikerroin (crop factor). Kinokoon (36 x 24 mm) kennon pituusmittojen suhde vertailukennoon …
Perspektiivi (perspective). Näkymä, joka vaihtelee etäisyyden ja katselukulman mukaan.
jne.
Miksi alan arvostetuin (kai) lehti kirjoittaa aivan puutaheinää? Eikö lehdellä ole varaa/mahdollisuutta palkata kirjoittajaa joka tietää/ymmärtää asiasta josta kirjoittaa.
”Aukko” ei ole polttovälin suhde himmentimen aukon läpimittaan. Aukon koko ei kasva kun sitä osoittava murtoluku pienenee.
Kroppikerroin ei mitenkään liity kennojen pituusmittoihin.
Perspektiivi ei ole ”näkymä” (se mitä katsoja kerralla näkee) vaan jotain ihan muuta.
jne. jne
Vale-Kamera lehti/Timo Suvanto
27
360
Vastaukset
- Prokuristi
Suhteellinen aukko ON polttovälin suhde aukon kokoon, eli vaikkapa f/4 jossa f on polttoväli. Totta kyllä että luku pienenee kun aukko pienenee, koska kyseessä on murtoluku ekä pelkkä 5,6 tai vastaavaa.
Kroppikerroin, saivartelua…
Perspektiivi voi tarkoittaa montakin asiaa, mutta valokuvauksessa sillä tavallisesti tarkoitetaan näkymän painumista kasaan (telekuvaus) tai liioiteltu kokoero (laajakantit). Tämä ei todellakaan riipu todellisuudessa polttovälistä (eli katselukulmasta), ainoastaan katseluetäisyydestä.- Nikon_mies
Prokuristi on tuon aukon suhteen oikeassa. Tosin nyt kun tavakkisessakin lasissa noita linssejä on toista kymmentä ja 16 mm putki on ainakin 35 mm pitkä niin se ei ihan suoraan pidä paikkaansa kuten niillä ensimmäisillä lähes 1 linssin optiikoilla mutta opitsella pituudella pitää ja se saattaa vaihdella aika paljonkin suhteessa reaaliin pituuteen.
Jos aukko on F4 niin sen halkaisija 100 mm optisella pituudella on noin 25 mm mitä on optiikkaa purkamatta ehkä vaikeaa mitata. 300 mm ja F4 taas tarkoittaa halkaisijaltaan noin 75 mm aukkoa.
Tosin nykyisillä kehittyneillä optisilla elementeillä päästään ehkä hieman "huijaamaan" mutta kyllä periaate on säilynyt vaikka "sanasto" asiaa ihmetteleekin. Nikon_mies kirjoitti:
Prokuristi on tuon aukon suhteen oikeassa. Tosin nyt kun tavakkisessakin lasissa noita linssejä on toista kymmentä ja 16 mm putki on ainakin 35 mm pitkä niin se ei ihan suoraan pidä paikkaansa kuten niillä ensimmäisillä lähes 1 linssin optiikoilla mutta opitsella pituudella pitää ja se saattaa vaihdella aika paljonkin suhteessa reaaliin pituuteen.
Jos aukko on F4 niin sen halkaisija 100 mm optisella pituudella on noin 25 mm mitä on optiikkaa purkamatta ehkä vaikeaa mitata. 300 mm ja F4 taas tarkoittaa halkaisijaltaan noin 75 mm aukkoa.
Tosin nykyisillä kehittyneillä optisilla elementeillä päästään ehkä hieman "huijaamaan" mutta kyllä periaate on säilynyt vaikka "sanasto" asiaa ihmetteleekin.Aukon halkaisijalla tarkoitetaan sen tehollista halkaisijaa eli miten suurelta osaa etulinssiä valo tulee sisään ko. himmenninarvolla. Himmentimen aukon fyysinen koko on usein selvästi pienempi eikä se ole merkittävä seikka itsessään.
Luku merkitään esimerkiksi f/2,8 tai f/4. Kumpi noista nyt on lukuna suurempi. Yleensä ihmiset mieltävät vain sen luvuksi 2,8 tai 4. Ei kukaan sano "kuvasin aukolla f/2,8" vaikka niin kirjoittaisikin.- sanasto
Prokuristi ”Suhteellinen aukko ON polttovälin suhde aukon kokoon …”
Okaro ”Aukon halkaisijalla tarkoitetaan sen tehollista halkaisijaa …”
Suvanto ”Polttovälin suhde himmentimen aukon läpimittaan …”
Miksi valehtelette?
Mitään suhteellista aukkoa tai tehollista halkaisijaa ei ole olemassa! Tehollinen aukko käsite ei liity po. asiaan vaan sillä viitataan suurennussuhteen (loitontamisen) himmentävään vaikutukseen. Kennon nimellinen polttoväli pitää paikkansa äärettömyyteen tarkennettuna. SEi muuttu (zoomaa) aina kun tarkennetaan.
Himmentimen aukon fyysisellä koolla on ratkaiseva merkitys kennolle tulevan valon määrässä, mutta sitä ei käytetä valovoiman määrittämiseen. Aukkoarvo osoittaa himmentämisen vaikutusta kennolle tulevan valon määrään. Aukkoasteikko perustuu himmentimen aukon pinta-alaan, ei läpimitan muutoksiin, yleensä asteikkolukujen kerroin on √2.
”Yleensä ihmiset mieltävät vain sen luvuksi 2,8 tai 4”
Entä sitten? Lukuarvo ei muutu siitä miten ymmärtämätön sen mieltää tai mitä slanginimitystä siitä käytetään (2,8 on suurempi aukkoarvo kuin 4). Eli suurempi murtoluku on suurempi täysin riippumatta siitä miten sitä nimitellään. Vrt. esim. F1-selostajat käyttävät yleisesti aikayksikköjä ”kymppä” ja ”satku”, kumman miellät suuremmaksi, miksi? Entä miten miellät rahamääristä puhuttaessa ”milli” ja ”sentti”, kumpi on suurempi? - sanasto
sanasto kirjoitti:
Prokuristi ”Suhteellinen aukko ON polttovälin suhde aukon kokoon …”
Okaro ”Aukon halkaisijalla tarkoitetaan sen tehollista halkaisijaa …”
Suvanto ”Polttovälin suhde himmentimen aukon läpimittaan …”
Miksi valehtelette?
Mitään suhteellista aukkoa tai tehollista halkaisijaa ei ole olemassa! Tehollinen aukko käsite ei liity po. asiaan vaan sillä viitataan suurennussuhteen (loitontamisen) himmentävään vaikutukseen. Kennon nimellinen polttoväli pitää paikkansa äärettömyyteen tarkennettuna. SEi muuttu (zoomaa) aina kun tarkennetaan.
Himmentimen aukon fyysisellä koolla on ratkaiseva merkitys kennolle tulevan valon määrässä, mutta sitä ei käytetä valovoiman määrittämiseen. Aukkoarvo osoittaa himmentämisen vaikutusta kennolle tulevan valon määrään. Aukkoasteikko perustuu himmentimen aukon pinta-alaan, ei läpimitan muutoksiin, yleensä asteikkolukujen kerroin on √2.
”Yleensä ihmiset mieltävät vain sen luvuksi 2,8 tai 4”
Entä sitten? Lukuarvo ei muutu siitä miten ymmärtämätön sen mieltää tai mitä slanginimitystä siitä käytetään (2,8 on suurempi aukkoarvo kuin 4). Eli suurempi murtoluku on suurempi täysin riippumatta siitä miten sitä nimitellään. Vrt. esim. F1-selostajat käyttävät yleisesti aikayksikköjä ”kymppä” ja ”satku”, kumman miellät suuremmaksi, miksi? Entä miten miellät rahamääristä puhuttaessa ”milli” ja ”sentti”, kumpi on suurempi?ps.
”SEi” on tekstissä nimimerkkiä ”Anteeksikuinka” varten:)
- saivartelijalle
En ole lehteä itse lukenut, mutta eipä noissa lainatuissa kohdissa pahoja virheitä näkynyt... Taitaa virheet olla paremminkin sanaston päässä.
- sanasto
Se menee kai niin, että jos sinä et näe virheitä niin niitä ei ole olemassa?
Pienetkin virheet on aina pahoja jos ne on päässä, mulla niitä on useita.
- sanasto
Edelliset kommentoijat ei liene koskaan nähnyt objektiivia. Miksi jatkatte järjettömän valheen levittämistä
Otetaanpa esimerkki himmentimen aukosta. Obkjektiivi on 85mm f/1,4. Jos Suvannon määritelmä pitäisi paikkansa niin himmentimen suurimman aukon halkaisija olisi n 61 mm. Miten sellainen suljin mahtuu objektiiviin joka läpimitta himmentimen kohdalla on n. 60 mm? Tuollaisen himmentimen koneisto vaatii aukon ympärille tilaa jonne himmentimen lehdet avautuvat. Todellisuudessa 85mm f/1,4 himmentimen suurin läpimitta on n. 40 mm eli Suvannon ”säännöllä” objektiivin valovoima olisi vain 85/40 eli f/2,1
1/1,4 on suurempi luku kuin 1/2,1 eli f/1,4 on suurempi aukko kuin f/2,1 asia on siis juuri päinvastoin kuin Suvanto väittää.
Kroppikerroin ei ole kennojen pituusmittojen suhde. Vaan ns. kinokokoisen kennon (24x36) kuvapinnan lävistäjän suhde vertailtavan kennon lävistäjään.
Valokuvan perspeksiivi ei vähimmässäkään määrin riipu katseluetäisyydestä vaan mm kameran sijainnista ja asennosta kohteeseen nähden.
Jos kuvaat esim korkeaa rakennus näyttää kuvassa kapenevan ylöspäin jos kallistat kameraa taaksepäin kuvatessa. Jos pidät kameran vaakasuorassa niin em. perspektiiviä ei synny.
Katselu t. näkymä ei vähääkään vaikuta kuvan perspektiiviin. Kuvan perspektiivi on täsmälleen sama vaikka kukaan ei katsele. Voiko puu kaatua metsässä jos kukaan ei ole sitä näkemässä?
Näkymällä tarkoitetaan sitä minkä katsoja KERRALLA näkee. Se ei mitenkään liity mihinkään perspektiivi-ilmiöön.
Kuvan perspektiivi-ilmiöitä on useita. Mm. ilma-, viiva, väri-, lämpötila-, koko- jne
Saatan jatkaa joskus jos lakkaatte valehtelemasta.Sillä läpimitalla himmentimen kohdalla ei ole merkitystä. Olennaista on koko etulinssin kodalla.
- okarointia
okaro kirjoitti:
Sillä läpimitalla himmentimen kohdalla ei ole merkitystä. Olennaista on koko etulinssin kodalla.
Tyypillistä okaroa, mutta ei uusi ennätys :)
Ihanko aikuisten oikeasti uskot tuohon, että himmennin ei vaikuta kuvapinnalle tulevan valon määrään. Mitä pienempi on objektiivin/himmentimen läpimitta sitä pienempi aukko siinä voi olla. Esim tuollaisessa 85 mm f/1,4 objektiivissa läpimitta himmentimen kohdalla on oltava vähintää n. 60 mm jotta siihen mahtuu himmenninmekanismi joka mahdollistaa valovoiman f/1,4 joka edellyttää n. 40 mm himmentimen aukon läpimittaa. Sinä jatkat olkiukkojasi. Toki himmennin vaikuttaa valon määrään sen tarkoitus on juuri tämä. Aukko himmentimen kohdalla ei ole merkittävä vaan tehollinen aukko.
- okarointia
okaro kirjoitti:
Sinä jatkat olkiukkojasi. Toki himmennin vaikuttaa valon määrään sen tarkoitus on juuri tämä. Aukko himmentimen kohdalla ei ole merkittävä vaan tehollinen aukko.
No nyt kyllä pistit vielä entistä typerämmäksi. Himmentimellä ei säädetä mitään tehollisen aukon kokoa vaan rajoitetaan kennolle tulevan kuvan valoisuutta objektiivin himmentimen aukon kokoa säätämällä.
Miten aukon läpimittaa tai aukkoarvoa säädetään etulinssin kohdalla?
Kerroppa sinä mikä on tuon esimerkkini 85 mm f/1,4 objektiivin tehollisen aukon läpimitta esim. aukkoarvoilla f/4 ja f/11?
{Vrt Suvanto:”Aukko, aukkosuhde, aukkoarvo (f-number, f-stop). Polttovälin suhde himmentimen aukon läpimittaan”} okarointia kirjoitti:
No nyt kyllä pistit vielä entistä typerämmäksi. Himmentimellä ei säädetä mitään tehollisen aukon kokoa vaan rajoitetaan kennolle tulevan kuvan valoisuutta objektiivin himmentimen aukon kokoa säätämällä.
Miten aukon läpimittaa tai aukkoarvoa säädetään etulinssin kohdalla?
Kerroppa sinä mikä on tuon esimerkkini 85 mm f/1,4 objektiivin tehollisen aukon läpimitta esim. aukkoarvoilla f/4 ja f/11?
{Vrt Suvanto:”Aukko, aukkosuhde, aukkoarvo (f-number, f-stop). Polttovälin suhde himmentimen aukon läpimittaan”}Käy lainaamassa joku valokuvauksen perusoppikirja, niin opit asiat, eikä tarvitse trollailla täällä.
- okarointia
okaro kirjoitti:
Käy lainaamassa joku valokuvauksen perusoppikirja, niin opit asiat, eikä tarvitse trollailla täällä.
Kerroppa joku esimerkki valokuvauksen perusoppikirjasta jossa selitetään Suvannon tarkoittama himmentimen aukon läpimitta, etulinssin vaikutus siihen ja tehollisen aukon läpimitta?
Yritäppä osoittaa mikä esittämistäni tiedoista on trollaamista?
- Anteeksikuinka
"Miten sellaine SULJIN mahtuu objektiiviin"???
- sanasto
Oops tuli kirotusvihre kun katselin toisella silmällä F1 Q2 uusintaa. Jos luit eteenpäin niin ymmärsit varmaan, että kysymyksessä oli himmennin.
Vastaan kuitenkin kysymykseesi: Silloin kun syljin on objektiivissa tai objektiivin ns. sovitteessa niin se on keskussuljin. Sellaisia objektiiveja/sulkimia käytetään mm palkkikameroissa. Joissakin kameramalleissa himmennin toimii myös sulkimena.
Digikameroissa keskussulkimia käytetään mm. siksi, että salamatäsmäys toimii kaikilla suljinajoilla. Esim Sony Cyber-shot RX1R.
Lisätietoja mm: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kamera
http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/tietopalvelut/ohjeita/10389
- Anteeksikuinka
"Silloin kun SYLJIN on objektiivissa"???
- sanasto
syljin po. suljin
Eikö olekin hienoa kun löysit taas virheen! Miten sinusta on tullut noin viisas?
Lyön vaikka vetoa, että et pystynyt ymmärtämään koko asiaa kun suljin sanassa oli yksi väärä kirjain. Yritän auttaa, kysy lisää jos on et ymmärrä.
Tuota keskussuljinta koskee sama vaatimus kuin himmennintäkin eli siinä pitää olla vähintään yhtä suuri aukko kuin himmentimessä, muuten se toimii himmentimenä.
Tässä videossa voit tutustua himmentimen ja keskussYlkimen yhteistyöhön ja sielunelämään: https://www.youtube.com/watch?v=o0aPioTs6hM
muuta tietoa keskussulkimesta:
https://www.youtube.com/watch?v=LAC8OqN-_QU
https://www.youtube.com/watch?v=XDBncJvN_OA
https://www.google.fi/search?q=leaf-shutter&oq=leaf-shutter&aqs=chrome..69i57j69i59.3694j0j7&sourceid=chrome&ie=UTF-8
http://www.kern-photo.com/2013/01/why-leaf-shutter-lenses-matter/
Kamera-lehti on ollut "aina" täynnä jos jonkin laista paskanjauhantaa.
Terminologia on ollut usein kovin hankalaa toimittajien sisäistää.
Optiikan lakienb tuntemus on täysin retuperällä.
Digitalisaation tullessa, toimittajat olivat aivan kusessa.
Ostivat Pikseli-lehden, josta koetettiin saada asiantuntemusta.
Samalla saatiin kitkettyä turha kilpailija markkinoilta.
Tämä ei pahemmin auttanut sillä nykyäänkin toimittajat viljelevat epätosia ja luulotautiaan, kuten ennenkin.
Se mitä sit taas ei Kamera-lehdessä juurikaan ole, on hyvä kuva.
Kuvat ovat heikkoja tai keskitasoa.
Joskus siellä on jonkun kuuluisan kuvaajan kuvia, mutta pääosin lukija saa nauttia toimittajien perusluokan kuvista.- paskanjauhantaa
Puhut veli kultaisia sanoja.
Väistämättä herää kysymys miksi? Hyötyykö joku väärien tietojen levittämisestä? Koettiinko Pikseli lehti liian vaaralliseksi kilpailijaksi? Eikö lehdellä ole varaa palkata toimittajaa/asiantuntijaa joka tuntee asian josta kirjoittaa? Kysymyksessä on kuitenkin varsin yksinkertasista asioista jotka moni harrastajakin tietää paremmin kuin lehden käyttämät ”asiantuntijat”. Onko maahantuojilla lusikka sopassa? Eikö edes omistajaa kiinnosta lehden taso? paskanjauhantaa kirjoitti:
Puhut veli kultaisia sanoja.
Väistämättä herää kysymys miksi? Hyötyykö joku väärien tietojen levittämisestä? Koettiinko Pikseli lehti liian vaaralliseksi kilpailijaksi? Eikö lehdellä ole varaa palkata toimittajaa/asiantuntijaa joka tuntee asian josta kirjoittaa? Kysymyksessä on kuitenkin varsin yksinkertasista asioista jotka moni harrastajakin tietää paremmin kuin lehden käyttämät ”asiantuntijat”. Onko maahantuojilla lusikka sopassa? Eikö edes omistajaa kiinnosta lehden taso?"Puhut veli kultaisia sanoja.
Väistämättä herää kysymys miksi?"
En tiedä.
Tämä on niin laaja-alaista Kamera-lehdessä, että ei tarvinnut mennä kuin seuraavaan juttuun, niin jo silmäillessä etten tuli uusi plöräys.
Timo Ripatti kertoo kuvatekstissä seuraavaavasti:
"Laajakulmaobjektiivilla kuvaan tulee kallistumavääristymää, ellei horisontti ole kuvaa-alan keskellä." (Kamera-lehti 3/2016 s55)
Ai jaa.
Täytyy muistaa tulevaisuudessa pähkäillä ja selvittää, missä se horisontti mahtaa milloinkin olla, jotta osaa asettaa sen kuvan keskelle.
Kiitos Timolle tästä vinkistä.
" Hyötyykö joku väärien tietojen levittämisestä?"
Tuskin.
Ovat vaan jankuttaneet samaa liturgiaa sukupolvesta toiseen liikaa miettimättä mitä sieltä suusta oikeasti ulos tulee.
" Koettiinko Pikseli lehti liian vaaralliseksi kilpailijaksi?"
Tämä on tietenkin spekulointia, mutta mistä sen tietää.
Ainakin Pikseli kasvatti lukijakuntaansa, kun Kamera pysyi samassa tai menetti lukijoitaan.
Lisäksi Pikseliä teki nuoret ja asiasta kiinnostuneet tahot, kun taas Kameraa pyörittää aina vaan se sama ukkokaarti.
" Eikö lehdellä ole varaa palkata toimittajaa/asiantuntijaa joka tuntee asian josta kirjoittaa? "
Olisi varmasti varaa.
Kymmenien vuosien monopoliasema.
Vaikka pienen maan lehtenä levikki tokikaan mitään miljoonia ole, varmaan silti päästy taloudellisissa asioissa hyvään tulokseen.
"Kysymyksessä on kuitenkin varsin yksinkertasista asioista jotka moni harrastajakin tietää paremmin kuin lehden käyttämät ”asiantuntijat”. Onko maahantuojilla lusikka sopassa? Eikö edes omistajaa kiinnosta lehden taso?"
Kannattaa lukea tekniset asiat kyllä ihan muualta kun Kamera-lehdestä.- sanasto
ladamies_nyt_ja_aina kirjoitti:
"Puhut veli kultaisia sanoja.
Väistämättä herää kysymys miksi?"
En tiedä.
Tämä on niin laaja-alaista Kamera-lehdessä, että ei tarvinnut mennä kuin seuraavaan juttuun, niin jo silmäillessä etten tuli uusi plöräys.
Timo Ripatti kertoo kuvatekstissä seuraavaavasti:
"Laajakulmaobjektiivilla kuvaan tulee kallistumavääristymää, ellei horisontti ole kuvaa-alan keskellä." (Kamera-lehti 3/2016 s55)
Ai jaa.
Täytyy muistaa tulevaisuudessa pähkäillä ja selvittää, missä se horisontti mahtaa milloinkin olla, jotta osaa asettaa sen kuvan keskelle.
Kiitos Timolle tästä vinkistä.
" Hyötyykö joku väärien tietojen levittämisestä?"
Tuskin.
Ovat vaan jankuttaneet samaa liturgiaa sukupolvesta toiseen liikaa miettimättä mitä sieltä suusta oikeasti ulos tulee.
" Koettiinko Pikseli lehti liian vaaralliseksi kilpailijaksi?"
Tämä on tietenkin spekulointia, mutta mistä sen tietää.
Ainakin Pikseli kasvatti lukijakuntaansa, kun Kamera pysyi samassa tai menetti lukijoitaan.
Lisäksi Pikseliä teki nuoret ja asiasta kiinnostuneet tahot, kun taas Kameraa pyörittää aina vaan se sama ukkokaarti.
" Eikö lehdellä ole varaa palkata toimittajaa/asiantuntijaa joka tuntee asian josta kirjoittaa? "
Olisi varmasti varaa.
Kymmenien vuosien monopoliasema.
Vaikka pienen maan lehtenä levikki tokikaan mitään miljoonia ole, varmaan silti päästy taloudellisissa asioissa hyvään tulokseen.
"Kysymyksessä on kuitenkin varsin yksinkertasista asioista jotka moni harrastajakin tietää paremmin kuin lehden käyttämät ”asiantuntijat”. Onko maahantuojilla lusikka sopassa? Eikö edes omistajaa kiinnosta lehden taso?"
Kannattaa lukea tekniset asiat kyllä ihan muualta kun Kamera-lehdestä."Laajakulmaobjektiivilla kuvaan tulee kallistumavääristymää, ellei horisontti ole kuvaa-alan keskellä."
Tuon on oiva esimerkki totaalisesta ymmärtämättömyydestä. Tiedossa ei ole totuuden häivääkään. Jaajakulmaobjektiiveissa on yleensä ns. tynnyrivääritymää ja teleobjektiiveissa tyynyvääristymää. kumpaankaan ei vaikuta horisontin sijainti.
Objektiivista johtuvat vääristymät eivät vähääkään johdu horisontin korkeudesta. eikä kuvan perspektiivi johdu laajakulmaobjektiivista.
- perspektiivi-ilmiö
Tuosta perspektiivi-ilmiöistä käytiin palstalla keskustelua n viisi vuotta sitten.
Niiltä ajoilta on muutama esimerkki tuolla: https://picasaweb.google.com/111522764413300439856/PERSPEKTIIVI?authkey=Gv1sRgCPri14WY1OT6Qw - sanasto
Suvanto ”Perspektiivi (perspective). Näkymä, joka vaihtelee etäisyyden ja katselukulman mukaan.”
Perspektiivi ei ole näkymä vaan kuvan ominaisuus (optinen ilmiö).
Perspektiivi-ilmiöitä:
”ilmaperspektiivi” kuvaa ilmiötä joka johtuu valon siroutumisesta ilman epäpuhtauksissa. Kaukana olevat kohteet näyttävät harmaammilta, sinisemmiltä ja vaaleammilta.
”väriperspektiivi” on ilmiö joka johtuu värien psykologisista vaikutuksista. Ns. lämpimän väriset kohteet näyttävät olevan lähempänä katsojaa.
”kokoperspektiivi” kuvaa sitä, että suurempi kohde näyttää olevan lähempänä katsojaa/kameraa.
”etäisyysperspektiivi” kauempana oleva kohde näyttää kuvassa pienemmältä kuin lähellä oleva.
”viivaperspektiivi” (linjaperspektiivi) yhdensuuntaisten linjojen jatkeet näyttävät kohtaavan samassa pisteessä. Kaikkien vaakasuorien linjojen jatkeet kohtaavat tasolla jota nimitetään horisontiksi.
Tätä valokuvan ominaisuutta voi kuvatessa säätää kääntämällä kameraa, siirtämällä tai/ja kääntämällä kameran objektiivi tai/ja kuvatasoa sekä ns. tilt/shift objektiiveilla.
”ympyräperspektiivi” vinossa asennossa kuvattu ympyrä näyttää soikiolta (ellipsi).
”palloperspektiivi” ei oikeastaan ole perspektiivi-ilmiö vaan tarkoitetaan ns kalansilmäobjektiivin tuottamaa vääristymää kuvassa. Kuvan keskilinjan ulkopuolella olevat linjat kaareutuvat keskeltä ulospäin. Palloperspektiivikuva on usein ympyrän muotoinen. Vrt. erikoislaajakulmaohjektiivien aiheuttama ns. tynnyrivääristymä.
jne.
Kaikkia digitaalisen kuvan perspektiivi-ilmiöitä voidaan säätää/muuttaa kuvankäsittelyn keinoilla. Analogisen kuvan (filmille kuvatun) viivaperpektiiviä voi säätää vedostettaessa suurennuskoneen objektiivia tai/ja vedostustasoa kallistamalla.- sanasto
ps.
ainakin yksi pieni lipsahdus
”Tätä valokuvan ominaisuutta voi kuvatessa säätää kääntämällä kameraa …”
po. ”Tätä valokuvan ominaisuutta voi kuvatessa säätää kääntämällä tai ja siirtämällä kameraa …”
- sanasto
Perspektiivi-ilmiöitä MkII:
”syvyysperspektiivi” (kuvan syvyysvaikutelma) on illusorinen kuvan ominaisuus. Se on illuusio etäisyydestä, kuvan kolmesta ulottuvuudesta (leveys, korkeus, syvyys). Tavallisessa valokuvassa syvyys on illuusio, ei kuvan fyysinen ominaisuus. Se esiintyy voimakkaampana laajakulmaobjektiivilla kuvattaessa. Siksi usein ymmärretään polttovälin vaikuttavan perspektiiviin.
”aikaperspektiivi” kuvan ominaisuus joka osoittaa kulunutta aikaa. Minusta aika on kuvan premissi ja siksi ehkä mielenkiintoisin ns. perspektiivi-ilmiö. Kuva on ”aikakone”, voimme kuvassa nähdä kohteita joita ei enää ole tai joita emme voi muuten nähdä. Museoissa on paljon esimerkkejä jotka hyödyntävät kuvan aikaperspektiivistä.
Aikaperspektiiviä osoitetaan kuvissa usein rinnastamalla kaksi eri aikoina otettua kuvaa (ennen–nyt) tai eri ikäisiä kohteita (lapsi–aikuinen).
”Aikaa/ikää” luodaan myös kuvankäsittelyn keinoin (kuvan vanhentaminen).
Voimme katsoa menneiden sukupolvien ”näkymiä” ja jättää omiamme tulevien katseltavaksi.
Luola- ja kalliomaalaukset ovat erinomainen esimerkki kuvan aikaperspektiivistä. Suomen kalliomaalaukset on tehty noin 5 000– eaa. Vanhin tunnettu kuva lienee El Castillon luolassa oleva 40 800 vuoden ikäinen kuva.
Nykyisin tuntemamme viivaperspektiivi tuli kuviin vasta keskiajalla.
(normaaliperspektiivi, sammakkoperspektiivi, lintuperspektiivi)? - sanasto
Perspektiivi-ilmiöitä valokuvassa MkIII:
”normaaliperspektiivi” kamera on ”normaalikorkeudella” (n. 1,5 m) perustasosta ja vaakasuorassa asennossa. Kameran (silmän) korkeudella olevissa vaakasuorissa ja kaikissa pystysuorissa linjoissa ei esiinny perspektiivin-ilmiön aiheuttamaa kallistumista. Kuvasommittelussa horisontti sijoitetaan usein ”kultaisen leikkauksen” korkeudelle.
”sammakkoperspektiivi” kamera on ”maassa”, mahdollisimman lähellä kohteen perustasoa. Lähellä olevien kohteiden korkeus korostuu kuvassa voimakkaasti. Kohde näkyy kuvassa alhaalta/alaviistosta katsottuna. Kuvan kolmas (pystysuorien linjojen) katoamispiste on ”taivaanlaessa”, esim: http://www.raahenseutu.fi/cs/Satellite?blobcol=urldata&blobkey=id&blobtable=MungoBlobs&blobwhere=1196153651828&ssbinary=true
”lintuperspektiivi” kuvan kolmas katoamispiste on hyvin alhaalla (maapallon keskipisteessä), esim: http://www.vastavalo.fi/albums/userpics/10513/normal_untitled_shoot-418.jpg
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 712348
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu1012123- 781738
Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en441557- 781546
- 111485
- 311449
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?521308Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.781268Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?301209