ja Natoa rahoittaa
Kova lausunto Viron presidentiltä: ”Nato ei auta Suomea”
Jaa artikkeli:
Facebook
Twitter
WhatsApp
Uusi Suomi
Luotu:
2.4.2015 10:45
Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
Kuva
Nato auttaa vain jäsenmaitaan, eikä Suomi ole Natossa. Näin sanoo Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves.
Ulkomaat
|
Nato-keskustelu
Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves sanoo ykskantaan latvialaisen Delfi-lehden haastattelussa, että Nato ei auta niitä maita, jotka eivät ole puolustusliiton jäseniä.
Ilves sanoo olevansa sitä mieltä, että Viron tilanne on turvallisempi kuin koskaan historiassa. Hänen mukaansa Nato ei auta Ukrainaa, koska Ukraina ei ole Naton jäsen.
- Samalla tavalla Nato ei auta Suomea eikä Ruotsia, Ilves sanoo ja toteaa Anders Fogh Rasmussenin sanoneen asian selvästi kolme vuotta sitten ollessaan Naton pääsihteeri.
Ilves toistaa haastattelussa useamman kerran, että Nato auttaa jäsenmaitaan ja että Suomi ja Ruotsi eivät ole jäseniä.
Ilveksen näkemykset toi esiin Puheenvuoron bloggaaja Jouni Snellman.
Kova lausunto Viron presidentiltä: ”Nato ei auta Suomea”
Jaa artikkeli:
Uusi Suomi
Luotu:
2.4.2015 10:45
Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
Kuva
Nato auttaa vain jäsenmaitaan, eikä Suomi ole Natossa. Näin sanoo Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves.
Ulkomaat
|
Nato-keskustelu
Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves sanoo ykskantaan latvialaisen Delfi-lehden haastattelussa, että Nato ei auta niitä maita, jotka eivät ole puolustusliiton jäseniä.
Ilves sanoo olevansa sitä mieltä, että Viron tilanne on turvallisempi kuin koskaan historiassa. Hänen mukaansa Nato ei auta Ukrainaa, koska Ukraina ei ole Naton jäsen.
- Samalla tavalla Nato ei auta Suomea eikä Ruotsia, Ilves sanoo ja toteaa Anders Fogh Rasmussenin sanoneen asian selvästi kolme vuotta sitten ollessaan Naton pääsihteeri.
Ilves toistaa haastattelussa useamman kerran, että Nato auttaa jäsenmaitaan ja että Suomi ja Ruotsi eivät ole jäseniä.
Ilveksen näkemykset toi esiin Puheenvuoron bloggaaja Jouni Snellman.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Suomikin auttaa poliittisesti ja rahallisesti, ainakin yhteisiä sotaharjoituksia on joista ei huuvela kumpi maksaa kenellekkin, em ollut jo vuosia, hävitäjä kaupat ja muukin aseistus on yhteneväiset Naton kanssa, siinä sinänsä mitään tai kuka mitenkin katsoo, mutta jos miljardeja on suomi natottanut ja natottaa, ennenpitkään tulee tilanne jossa tarvitaan pohjolan sotilasyhteistyötä ja siihen kuulunee myös Nato, ainakin sijoitetuila miljardeilla ja ostetulla kalustolla niin vois olettaa, mutta jos ei Natoa kuulu kun tarvitaan, niin silloin on suomen puollustukselta pohja pois koska se rakentuu teknisesti ja doktirisesti Naton käytämään, jotta kysymys kuuluu Nato-vetäjälle Alexsanterille, miten on missä mennään, onko Ilves oikiassa?
Tämä on niin suuri asia, ettei sitä juosten kusemalla selvitetä, vaan asialle pitää laittaa PS
Mennään Natoon heti, kun olet oppinut äidinkielesi......
olipa hyvä ilmiantosi missä desantti
"nato-käly on niitä s24 lukijoita jotka ei uskalla koskaan mitään kirjoittaa, koska on reputtanut äidinkielessä" ja isättömänä ei Isänkieltä ole kuulutkaan.
Tutkijat ovat havainneet, että ihmiset, jotka jatkuvasti ”saavat näppylöitä” kielioppi- ja kirjoitusvirheistä, ovat muutenkin tiukkapipoisempia kuin he, jotka sivuuttavat ne olankohautuksella.
Moni meistä tuntee tyypin, joka hikeentyy tai ainakin paheksuu kavereiden Facebook-sivujen päivitysten kirjoitusvirheistä. Psykologisissa testeissä on paljastunut, että he ovat yleensä vähemmän avoimia persoonia. Heillä voi niin sanotusti panta kiristää, kirjoittaa tiedelehti Plos.
Tutkimustulos saattaa kuulostaa lähes itsestäänselvältä, mutta itse asiassa asiaa tutkittiin vasta nyt ensimmäisen kerran.
Nyt tutkijat ovat pystyneet osoittamaan, että henkilön persoonallisuuden piirteet voivat määritellä sen, miten he reagoivat kirjoitusvirheisiin ja kielioppivirheisiin. Samalla se voi opettaa meille paljon siitä, miten ihmiset kommunikoivat verkossa. Sama koskee tietysti väärinymmärrystä.
”Tämä on ensimmäinen tutkimus, joka osoittaa, että lukijoiden persoonallisuuden piirteet vaikuttavat kielen tulkintaan”, sanoo johtava tutkija Julie Boland Michiganin yliopistosta.
”Tässä kokeessa tutkimme niitä sosiaalisia arvostelmia, joita lukijat tekivät kirjoittajista.”
Tutkijat selvittivät 83 ihmisen mielipiteitä sähköpostimainoksista, jotka joko sisälsivät virheitä tai olivat virheettömiä.
Sitten koehenkilöt saivat lausua sanansa muun muassa kirjoittajien älykkyydestä, ystävällisyydestä ja esimerkiksi siitä, millaisia he olisivat kämppäkavereina.
Neuroottisuus ei vaikuttanut
Aivan kokeen lopuksi heitä pyydettiin myös kertoman, olivatko he huomanneet kielioppivirheitä tai kirjoitusvirheitä sähköposteissa, ja jos olivat, kuinka paljon ne olivat vaivanneet heitä.
Sitten osallistujien piti täyttää persoonallisuustesti, jolla mitattiin heidän avoimuuttaan, aggressiivisuuttaan, sulkeutuneisuuttaan, neuroottisuuttaan ja
muun muassa tunnollisuuttaan.
Myös vastaajien ikä, tausta ja yleinen suhtautuminen kieleen selvitettiin.
Pääosin koehenkilöille oli kämppäkaverikysymyksessä yhden tekevää se, miten virheettömästi joku kirjoitti, mutta eräät persoonallisuuden piirteet saivat kieltäytymään kämppäkaveriajatuksesta.
Ulospäin suuntautuneet ekstrovertit persoonallisuudet yleensä välittivät muita paljon vähemmän kielioppi- ja kirjoitusvirheistä. Introverteillä tilanne oli enimmäkseen päinvastainen.
Niin sanottu ”valveutunut”, mutta sisäänpäin kääntynyt ihmistyyppi oli herkkä kirjoitusvirheille ja vähemmän miellyttämishaluinen henkilö puolestaan kielioppivirheille.
Tutkijoiden mukaan asia voi johtua siitä, että he sietävät huonommin poikkeuksia ja muutoksia arjessaan.
Sen sijaan neuroottisuus ei vaikuttanut mielipiteisiin.
Tutkimuksessa löydetyt erot olivat pieniä, ja tutkimuksen otoskoko vaatimaton. Silti tuloksia ei voi tutkijoiden mukaan selittää esimerkiksi iällä tai koulutuksella. He ovat vakuuttuneita siitä, että persoonallisuuden piirteillä on tässäkin asiassa iso rooli.
Yhdysvaltain Nato-edustustosta kerrotaan maakuntalehtien yhteiselle Lännen Medialle, että maa asettaa kaksi prikaatia ”Baltian ja muun itäisen Keski-Euroopan suojaksi”.
Lännen Median lähteen mukaan kyse on noin 9 000 sotilaasta, jotka asetetaan pysyvästi taisteluvalmiuteen. LM:n lähteen mukaan molemmat prikaatit olisivat tarvittaessa taisteluvalmiita muutaman päivän varoitusajalla.
Lisäksi Yhdysvallat aikoo lehden mukaan sijoittaa molempien prikaatien raskaan panssarikaluston – noin 500 panssarivaunua – Eurooppaan. Toimien seurauksena maan nopean voiman määrä Euroopassa kaksinkertaistuu.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) kommentoi lehdille, että Baltian puolustuksen vahvistuminen on Suomen kannalta hyvä asia.
Ps hyväksyy
Puolustusbudjetti kasvussa?
Jyrki Kataisen (kok) hallitus leikkasi puolustusbudjetista kymmenen prosenttia. Se tarkoitti materiaalihankintojen pudotusta noin 700 miljoonasta eurosta noin 500:een.
Lindberg sanoo, että toki leikkaus aiheutti rahapulan, aluksi. Sen jälkeen puolustusvoimien rakenne ja toiminta on sopeutettu budjettiin.
”Olemme resurssien puolesta tasapainossa. Lähivuosina on todennäköisesti pulaa materiaalihankintarahasta. Emme täysmääräisesti pysty korvaamaan maavoimien vanhenevaa materiaalia.”
Tällä hetkellä puolustusbudjetin kasvattamista ei vastusta juuri kukaan, eikä yksikään tulevista isoista hallituspuolueista. Yleisen asevelvollisuuden kannatus on noussut yli 75 prosenttiin.
Riittävätkö joukot?
Yhdysvaltain Eurooppaan tuoma uusi prikaati on Venäjän koko sotavoiman huomioon ottaen marginaalinen lisäys. Sen merkitys on lähinnä symbolinen ja liittolaisia rauhoitteleva.
Amerikkalaiset puolustusvoimia lähellä olevat Stratfor-tiedustelulaitos ja Rand Corp -ajatushautomo julkaisivat toissa viikolla Yhdysvaltain suunnitelmien julkistamisen jälkeen arviot, että Venäjä jyräisi Naton joukot Baltiassa ja Itä-Euroopassa ”tunneissa” siinä epätodennäköisessä tilanteessa, että avoin sota syttyisi. Rand Corpin mukaan alueelle pitäisi sijoittaa ainakin seitsemän taisteluprikaatia, jotta ne pystyisivät hidastamaan Venäjän etenemistä niin paljon, että Nato ehtisi lähettää paikalle apuvoimia.
Ei kai kukaan ole kuvitellut, että Nato auttaisi maata, joka ei ole Naton jäsenyyttä hakenut!
Ilves on oikeassa, tuossa itsestään selvässä asiassa.
Nato auttaa vain niitä maita, jotka ovat Nato-sopimuksen neuvotelleet ja sopineet.
Jos ja kun Suomi, aikoinaan on Naton jäsenmaa, niin olen varma etteivät suomalaisetkaan silloin halua lähtea auttamaan jotakin sellaista maata, joka ei ole vaivautunut (hyvän sään aikana) Naton jäsenyyttä anomaan.
Kovasti kuitenkin ollaan Naton kannalla kansalaisten keskuudessa,vai ovatko ne äänekkäämmät vain niitä sotahulluja Karjalan palauttajia,jotka vieläkin
unelmoivat paluuta läskisoosin ääreen.Turhia unelmointeja ovat,se mikä on
mennyttä "kalua"sitä ei takaisin saada !Krimea pysyy samalla tavalla suuren
ja mahtavan Venäjän hallussa,ja niin onkin parasta.
on niitä muitakin, ne 75000 hiljaista, niitten vuoksi sinäkin saat rauhassa "turhaanhöpistä", ne hiljaiset" antoivat kaikkensa, on hyvä että höpiset, sinua ei tosihommissa tarveta, rämeitä(täysinterveenä) pitkin kannettuna töpinään vie 4 miestä linjoilta pois
ei vie