Siis tänään. Tällaisina me ehkä haluaisimme nähdä lemmikkimme.
https://www.youtube.com/watch?v=jY2-VjgMpjE
https://www.youtube.com/watch?v=jY2-VjgMpjE
Maailman kodittomien eläinten päivä
siilimuori3
24330
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Viksut eläimet rakentavat itselleen kodin entä lemmikit ne on vieraantuneet alkuperästään.
https://www.youtube.com/watch?v=BI5MVt8N1Yo
Nii........
Ihmisen vika. Onko tämäkään eläimelle kiva, vaan vain ihmiselle?
https://www.youtube.com/watch?v=rNDeA0JtfsE
Siinä se siun mielikoirasi vipeltää
http://yle.fi/uutiset/video_pidatysta_vastustanut_chihuahua_kipitti_pakoon_poliisia_sillalla/8785308
No voi sun. Polliisi pelottelee pienempäänsä.
Jokos eeron koirakuume on mennyt.... vai odotatko pentua siltä rodulta josta kerroit täällä...en muista enää nimeä..
Syksyllä ol koirakuume kun en saanu odottamaani Logottoa nii kuume hellitti, mäyräkoiraakin tarjottii sellanen pötkön näköne en huolinu, katellaan ny ensisyksynä.
Logotto se olikin...aika veikeän näköinen koira.... Poikani lähellä oli kaksi mäyräkoiraa kadonnut ...laittoivat ilmoitustauluille lappuja.....etsivät ja etsivät....koirat olivat ennenkin lähteneet pihasta karkuteille....niillä oli niin voimakkaat jahtivaistot...vähän surullista.. ei vieläkään löytynyt.....kauan on jo aikaa mennyt ja tuskin hengissä ovat.....tai sitten joku on ottanut talteen....eikä ole palauttanut
Luin juuri uutisia...koiria on taas yritetty myrkyttää eri puolilla maata....myrkkypalleroilla ym. menee yli ymmärryksen....
Yksi nainen otti koiran löytöeläinkodista....koira on kotoisin Viipurista.... hän sanookin että sen luonteeseen on vaikuttanut suuresti nuo "katutyttö" vuodet....vielä viimeiseksi illalla se käy tarkistamassa...että kaikki muruset on syöty ruokakupista....Ja helposti hotkaisee ulkonakin yhdellä haukkauksella jos löytyy jotain...
Aivan. Ja kaikki tapaukset ei ole jääneet yrityksiksi.
Ainoastaan metsästäjä voi eläintä ymmärtää.
Kun on aika tappaa, on aika tappaa hyvin.
Kun koti-pihan koirasta ei ole mihinkään.
Ansaitsee koirakin mahdollisimman tarkan laukauksen.
Metsästäjä ei pysty kiduttamaan eläintä.
Kinhtat kuolleesta hän kyllä kalvaa.
-
Siksi ei ole minulla Kissaa eikä Koiraa.
H.
Viimeksi pariviikkoa sitten oli noussut älämölö kun susi lopetettiin ....poliisin ja suurriistatuntijoiden toimesta....Jos sairas yksilö lopetetaan....miksi siitä pitää alkaa uhkailla ja solvata ketään....Metsästäjät osaavat asiansa..
Tuskin minäkään kotieläintä ottaisin....muuta kuin lempeän nallekarhun...murr..
Kun koti-pihan koirasta ei ole mihinkään. ??
Aika hyvin analysointi, ottaen huomioon, että sinulla ei ole ollut koiraa tai kissaa?
Meillä on ollut 3 koiraa avioliiton aikaan, mutta lukemattomiin olen tutustunut jo lapsuudessani, joiden vahtimis ominaisuudet ovat huippuluokkaa. Olikohan se karhukoira, joka meillä oli silloin isäni eläesä, mutta mustalaiset valittivat, että tuo koira ei päästä heitä sisälle taloon??
Samojedi oli yksi, joka ei päästänyt ketään pihaan, mutta oli "kokkerikin", (spanieli) kun vahti "isäntäänsä" ja hänen siveellisyyttään, kun naapurin nainen yritti lähennellä? Ei ollut menemistä sinne! No, olihan ne yhteiset juhlat ja meillä toisilla oli hauskaa siitä.
Vaikka lapsuuteeni kuului kissat, siis ne navetta kissat niin siskoni kissoihin koin inhottavuutta ja kissa ihmistä minusta ei tule? Pitsi, kuinka ollakaan, olen harkinnut hankkia tämän "ragdol"?? kissan?
Ei lähtenyt pyörimään tuo aloituksessa oleva videa.
En kyllä tykkää lemmikkieläinten pukemisesta. Ainoastaan sellainen on asiallista, jos heikosti aluskarvaisella koiralla on pakkasella suojapuku.
Usein katselen tuota eläinpoliisien ohjelmaa Foxilta. Kyllä ihmiset ovat kamalia ja ymmärtämättömiä.
Huomentapäivää, jos minä otan kissan tai koiran, haen sen kodittomien eläinten talosta. Tytär on koiransa ottanut myös aina sellaisesta paikasta josta niitä saa. Tähän hänen viimeiseen koiraansa olen kiintynyt. Iso mustavalkoinen Collie, hoidan sitä tarvittaessa,
huostaanotettu oli Helsingissä, sai tyttärenluota hyvän kodin.
Minun Niiloni on löytöeläintalosta. Oli löytynyt metsästä kurjassa kunnossa. 9kk ollut siellä, ei ollut kukaan ottanut.
Arvioitu ikä silloin n.5v. Halusin vanhemman kissan. Nyt se on lihonut ja turkki kasvanut komeaksi, Hyvänluontoinen kiltti kissa.
Nyt kun mökkikausi alkaa, mökillä on täälläkin mustavalkoinen collie aina välillä. On vaan jo sairas, että lääkityksellä juttuun tulee.
Ovat ihan kavereita.
Minä en ota "käytettyä". Jos ja kun otan, haluan pienen pikkuriikkisen vauvelin, josta saan koittaa kasvattaa ihan omannäköiseni. Vauva-aika on siä parasta palleroutta, jotn en antaisi sitä aikaa pois. En oikein usko et kiintyisin aikuiseen koitraan samalla tavoin kuin pentuun.
Käytetty kissa tai koira, voi sattua hyviäkin yksilöitä. Tähän aikaan vuodesta en ottaisi oiraa mutta syksyllä katselen uudestaa.
Onhan niissä toistenkin koiruleissa hyviä yksilöitä. Ja onneksi on heitä jotka löytöeläinkodeista pelastavat kaltoinkohdeltuja ja hylättyjä. Minä vain tahdon elää sen hauvan vauva-ajan sen kanssa. Mun kohdalle sopevaa koirulia ei ole vielä sattunu. Haluan lyhytkarvaisen ticolorin ja niitä ei kovin paljoa ole tarjolla.
60 luvulla otin ensimmäisen koiranpennun joka oli sekarotuinen vastaavaa koiraa tuskin löydän siinä oli pystykorvaa oli vain pienempi isona, ihmiset uteli onko tämä joku perhoskoira korvat oli isommat pystykorvamaiset, turkki tuuheampi ja luonne kuin pystykorvalla kovasti oli kanalintujen ja oravien perään. Narttu kun oli, oli säyseä eikä turhaa räksyttänyt, moninverroin parempi kuin myöhemmät rotukoirat tähän päti sanonta " ei ole koiraa karvoihin katsominen.
Voithan sinä alkaa koiran päivähoitajaksi syksyllä, täällä ainakin olen nähnyt ilmoituksia että haetaan koiran ulkoiluttajaa kun itse koiranomistajat ovat töissä. Ei kait se niin nöpönuukaa vaikkei se oma koira olisikaan?
Mun lapsuudenkodissa oli kolmekin koiraa ja kaikki sekarotuisia. Nyt haluan pienen ja lyhytkarvaisen. Ei kai se välttämäti tartte puhdasrotuinen olla kun vaan mutoin täyttää kriteerit. Poika sen olla pitää, en jaksais tyttöjen juoksuaikoja enkä halu teetättää pentuja.
Empä tiiä, oon kyllä ollu vakituinen koirankusettaja se ee tartte paljon taitoa, oli mukana veneretkilläkin joten olin luotettu omistajalle että hurtalle.
Muistampa yhden koiran lapsuudesta. Se oli mustavalkoinen, sekarotua luulisin.
Lehmät tulivat pihaan aidan taa huutamaan, vaikka metsän reunassa oli kyllä ruohoa.
Koiran kanssa, kun oltiin vaikka keittiössä, ei tarvinnut, kun sanoa, mene lehmiä ajaan.
Silloin se lähti ovet edellä lentäen ja haukkui lehmät metsänreunaan. Vipelsi sitten takaisin palkkaa pyytämään. Sai sitten sen halutun sokeripalan.
Meillä oli hännätön laivakoira. Pystykorvan näköinen muutoin paljon.