Olen ehkä luonnostaan taipuvainen masennukseen. Olen kuitenkin jo pitkään hallinnut tunteitani ja pystynyt positiivisella ajattelulla jaksamaan eteenpäin, vaikka jokapäiväinen elämä on stressaavaa (ihmissuhteet, raha).
Nyt on jonkinlainen tilanne päällä: olen itkenyt koko viikonlopun, viillellyt (mitä en normaalisti tee, piti vain yrittää mitä tahansa purkaa ahdistusta), en voi jutella kellekään (perhe, kaverit). Tuntuu todella toivottomalta ja kuin kuolisin itsesääliin, koska mitä surkeampi olo, sitä ahdistuneemmaksi tulen ja koen itseinhoa, että miksi en nyt vain voi kontrolloida tätä ja miten olenkin niin säälittävä, ikävä jotain äidin syliä vaikka olenkin jo lähes 30. Jotain lohdutusta. Haluan pään sekaisin, mutta en tiedä millä, eikä ole varaakaan mihinkään.
Jos menisin psyk. päivystykseen, miten he voivat auttaa? Saisinko keskusteluapua ja mahdollisesti jotain rauhoittavaa? En todellakaan ole mikään lääkkeitä normisti syövä, tuntuu vain, että pakko saada olo turrutettua, että pystyn töihin ja nukkumaan. Viime viikonloppuna olen herännyt öisin aina tunnin välein, ikinä ennen ei ole ollut univaikeuksia. Saisinko rauhoittavaa tai unilääkettä? Mulla ei kuitenkaan ole varaa mistään heti nyt maksaa, vaikka työpaikka onkin. Normaalisti itkeminen aiheuttaa migreenin, onneksi sellaista ei ole nyt tullut (hyvin outoa), koska ei olisi varaa lääkkeeseen enkä kestäisi sitä kipua. Pelottaa, että verisuoni katkeaa päästä tms. kun on niin kova paine, stressi ja ahdistus. En halua sairaslomaa, vain akuuttia helpotusta.
Vinkkejä, kiitos?
Nyt on jonkinlainen tilanne päällä: olen itkenyt koko viikonlopun, viillellyt (mitä en normaalisti tee, piti vain yrittää mitä tahansa purkaa ahdistusta), en voi jutella kellekään (perhe, kaverit). Tuntuu todella toivottomalta ja kuin kuolisin itsesääliin, koska mitä surkeampi olo, sitä ahdistuneemmaksi tulen ja koen itseinhoa, että miksi en nyt vain voi kontrolloida tätä ja miten olenkin niin säälittävä, ikävä jotain äidin syliä vaikka olenkin jo lähes 30. Jotain lohdutusta. Haluan pään sekaisin, mutta en tiedä millä, eikä ole varaakaan mihinkään.
Jos menisin psyk. päivystykseen, miten he voivat auttaa? Saisinko keskusteluapua ja mahdollisesti jotain rauhoittavaa? En todellakaan ole mikään lääkkeitä normisti syövä, tuntuu vain, että pakko saada olo turrutettua, että pystyn töihin ja nukkumaan. Viime viikonloppuna olen herännyt öisin aina tunnin välein, ikinä ennen ei ole ollut univaikeuksia. Saisinko rauhoittavaa tai unilääkettä? Mulla ei kuitenkaan ole varaa mistään heti nyt maksaa, vaikka työpaikka onkin. Normaalisti itkeminen aiheuttaa migreenin, onneksi sellaista ei ole nyt tullut (hyvin outoa), koska ei olisi varaa lääkkeeseen enkä kestäisi sitä kipua. Pelottaa, että verisuoni katkeaa päästä tms. kun on niin kova paine, stressi ja ahdistus. En halua sairaslomaa, vain akuuttia helpotusta.
Vinkkejä, kiitos?
Vastaukset 4
Vanhimmat
En tiedä mitä tuo positiivinen ajattelu on pitänyt sisällään, mutta nyt olet sellaisessa tilassa, jonka itse aiheutat omilla ajatuksillasi. Jos pystyt edes hetkeksi katkaisemaan tuon negatiivisten ajatusten virran, ja toteamaan, että juuri tällä hetkellä kaikki on hyvin, niin olo helpottuisi. Me luomme itse ajattelulla uhkakuvia ja vahvistamme aivoissamme vääriä hermoratoja. Voit tarvita myös muuta keskusteluapua tai velkaneuvontaa, mutta itse voisit yrittää rauhoittaa omaa mieltäsi ensin.
http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/harjoitukset
Kyllä kannattaa masentavat ajatukset pitää positiivisella asenteella loitolla, mutta jokin raja sinäkin on. Ei voi aina vain yrittää sitä positiivisuutta. Eikö ole hyvä välillä myöntää, että elämään mahtuu myös harmaita ja masentavia päiviä ja hyväksyy sen, että nyt kenkuttaa, mutta ehkä huomenna on fiilis jo parempi.
Ja ei kai sen niin häpeää ole tunnustaa lähipiirissä, että on nyt on väsyttävä ja huono päivä. Vaikuttaa että olet stressaantunut ja väsynyt. Keskustelu jonkun kanssa auttaisi nyt paljon.
Aika harvinaista on että verisuoni katkeaa vain stressin myötä. Keksi jotain mukavaa ja rentouttavaa tekemistä.
Ja ei välttämättä kannata turvautua lääkkeisiin. Löhöä sohvalla, käy lenkillä, kuuntele rauhoittavaa musaa, ym.
Minulla on auttanut ja auttaa rukoileminen.
Rukoilu ja myös rento hyvien ajatusten miettiminen auttaa. Ajattele niin kuin on päiväsi niin on myös voimasi. Tykkään sanoa, keittää saunakahvit. Käsityöt, mukava kirja, joka vie synkät ajatukset loitolle.