KAHVIPIRTTI 116 / 2016

Aamua ;)

Eilen olin "mankeloitavana"30min.hieronta,niska hartia.
Hyvääteki'
Selkääni kun ei saa hieroa.

Sitten vielä takaisin tullessa pääsin tuohon kampaajalle ja sain hiukset leikkautettua.
Sanoin että nuorruin ainakin 10v.sillä reissullani.

Sovin hierojan kanssa ;tulee kotiin hieromaan ihan hyvä juttu.

Tänään on kerhopäivä,saa nähdä mitä mukavaa on keksineet.

Eilen oli ihana ilma,nyt aurinko käy vain kurkkailemassa,menee välillä piiloon.

Nyt minäkin menen johonkin.
näkyillään...

Ei voi vastustaa tuota kahvin tuoksua kun olen ollut hereillä jo pitkään.
On pikkupuuhia tehtävänä tässä omassa huushollissani, ennenkuin
siirryn kotimiehen tehtäviin muutaman kilometrin päähän lähiomaisen
talouteen, että vanhemmat pääsevät aurinkolomalle.

Olen ollut varamummo jo muutaman vuoden. Mummoa tarvitsevan
oikea mummo kuoli ja hänelle tuli kova mummon kaipuu, joten hän
kysyi josko minä haluaisin tulla hänen mummokseen. Kysymys oli
kuin kosinta: Tahdotko tulla mummokseni? :) Tottakai minä lupasin
olla mummo niinkauan kuin hän mummoa tarvitsee! Mikä kunnia!

Monenlaisia hauskuuksia olemme yhdessä keksineet ja olenkin sanonut
että on hyvä että ei ole muita aikaihmisiä mailla eikä halmeilla, niin
uskaltaa hullutella niin paljon kuin lystää! Melkein kuin Ellinpoksissa
aikoinaan, poskettomia tarinoita ja tekoja aivan tosielämässä. Nauru
tekee joskus hyvää. Ellinpoksin aikoina kävimme jopa Nauru-saarilla.

Eilen kävin katsastamassa auton. Hyvin meni katsastuksesta läpi.
Katsastus oli reippaasti myöhässä, kun luulin että on katsastettava
ennen kuin ensimmäinen rekisteröintipäivä Suomessa on ohitettu.
Viimeinen päivä oli kuitenkin auton ensimmäinen käyttöönottopäivä
Ruotsissa.
Auto on ollut usein katsastuksessa viime aikoina. Ruotsissa 10 kk ennen
Suomeen muuttoa, sitten kova tuontikatsastus kesäkuussa ja nyt taas
10 kk myöhemmin. Nyt on taas huoli pois 11 kuukaudeksi!

Olen samaa mieltä Skillanin kanssa, että muisti pätkii. Eniten minua
harmittaa kun nimimuisti alkaa heikentyä. TV:ssä oli nuori kaveri, joka oli
pärjännyt hyvin jossakin muistikilpailussa. Auttaisikohan muistitreeni
yhtä tehokkaasti kuin oli auttanut häntä. Kirjoitti ylioppilaskirjoituksissa
laudaturin kaikissa aineissa, eikä sanonut käyvänsä yliopistolla luennoissa,
tenttejä varten lukee kerran tarvittavan aineiston ja siinä se sitten on.
Hyvin menee pojalla.

Nyt muistin, että käyn postilaatikolla. Hyvää tiistain jatkoa! :)

Uusi Pirttihän taas on käytössä. Miten meno jatkuu, onko uudet kujeet vai entiseen tapaanko aikaa taivalletaan.

Kalassa kävin, autoa siihen tarvitsi koska matka ylitti kävelyrajani. Kohtalainen tarjous kirjolohesta, 5,99 /kg ja fileeraus kaupan päälle.

Tulihan siitä Mot- ohjelmasta pohjustavaa tietoa verokeitaista. Jatkossa pitäisi tulla nimilistojakin. Kyllä nämä tiedot antavat jotain lisäkuvaa veronkierron laajuudestakin. Ja tuli myös huvittaviakin juttuja.

Eräs veroparatiisiyhtiön johtaja oli ollut kuolleena kahdeksan vuotta. Silti hän oli uutterasti edelleen työskennellyt ja allekirjoitellut asiakirjoja. Tässä on jotain sankarillista, työskentelyn jatkamisessa kuolemasta riippumatta. Ei ollut kinuamassa pikku vaivojen takia levolle. Tämä ei tietysti onnistuisi tavallisella duunarilla, mutta johtajatasolla näköjään käy. Ehkäpä vielä verokeidasyhtiössä ao. johtaja on saanut lisäpisteitä erikoisen sinnikkäästä työskentelystään. Kun firma toimii laillisuuden rajoilla ja vieläpä väärällä puolellakin, on tärkeätä olla vuodattamatta salaisuuksia. Näin hän varmaan on toiminut, tosin virkistäytynyt väliin kuolon horroksesta allekirjoittamaan papereita. Tottahan se, koska nimi on näkyvissä.

Tänään oli puolipilvinen päivä, aurinkokin näyttäytyi ja lähes kymmenen plussaa mittarissa. Ihan hyvä.

Moi. Hyvin nopeat kanarian viiden viikon lomaterveiset huikaisen pirttiin oven raosta. Aika meni tosi nopeaan, lämintä oli, sukua mukana osan ajasta Ja Ah, kaikilla niin mukavaa. Kolmet syntymäpäivät vietettiin ,ihanaa pikkuasusteissa ja ilman liukkausia liikuskella.
Pääsiäislennolle en nyt ehtinyt olosuhteiden pakosta. Tähyilin kyllä taivaalle ja jotan outoa kirjavia huiveja ja mustia kissoja vilahteli . Jossain luudan varressa näkyi roikkuvan käärmeitä ja jotain ihme liskoja,,hyiii
Sitähän en tiedä kenen seurue siinä matkusti ,pirtin tai vaikka maahan muuttajien tai halituksen pomot vaikka. Niin nopea en ole että olisin ehtinyt lukea mitä niissä mainoksissa luki . Mutta pääsiäinen meni ja kevät tuli ja vielä keväämpää odotellaan.
Odotellaan yhdessä ! terv.merikukka

Maailman kalakantojen väheneminen on huolestuttavaa, joskin jo aikaa sitten harmittelin sillien koon pienenemistä! Tuskin ehtivät kutea ennen verkkoihimme joutumista.
Kyllä nuo kasvatusaltaat ja kassikalat puolustavat paikkaansa, joskin omat haittansa niistäkin on! Silti tälle väkimäärälle soisi meren "viljan" saavan olla ravintolähteenä.

En ole ymmärtänyt mikä filosofia oli Raamatun esimerkissä, 5 leipää ja 2 kalaa, joka ruokki 5000 ihmistä, ja ylijäämääkin jäi vielä 12 koria..... sellaisia ihmeitä vaatisi jo nyky elämänmeno tällä planeetalla.

No, jos johonkin on oltava tyytyväinen, on se oman maamme järvirikkaus ja sitä myöten kalakantojen lisääntyminen. Kyllä kala on hyvä ja helposti sulava proteininlähde ikäihmisille, herkullisia on silakkarullanikin jääkaapissa. Nyt jo menee leivän päällisinä loput:D



Perunaa aion kasvattaa parvekkeellani ämpärissä, sen olen jo päättänyt. Innolla odotan lämmön paluuta, että saan yrttiviljelmät huopaisiin seinätaskuihin, joita tuo Clas Ohlsson myy.

Tuohon Kristiina23 harmitukseen en osaa reagoida,...minua kun ei suuremmin harmita Pirtinkään kohdistuvat vähättelymoitteet, lienee niihin jo tottunutkin.

Muuten seuraan Helsingin Yliopiston kamppailua taloussupistusten osalta, josta koko maamme nyt saa kärsiä. Saattaa olla sielläkin turhia tutkijoita, joiden rutiininomainen mukanaolo on vain turha kustannus.

Kuuntelin poikapuoleni aikuiskasvatuksen professorin radiopuhetta aamupäivällä, enkä pidä hyvänä sitä näköalattomuutta, joka syntyy tämänhetkisessä hallituksen pakkotoimenpiteistä.
Koko läntistä maailmaa ravistelee muutenkin moraaliton itsekkyys, noiden veroparatiisien suosimisessa. Oman maan veromenetykset saa nyt poimimaan tupakka-askejakin roskiksista, kun niitäkin ostetaan ohi verottajamme, niinkuin alkoholiakin.

Voi sentään,..valtaosa meistä on kuitenkin lainkuuliaisia veronmaksajia, työmme aikanaan tehneet, ja veromme maksaneet, ja yhä maksamme. Siinä suhteessa on levollinen olo,...antaa sitten silmukan kiristyä vaan väärin toimineiden kohdalla!

Entäs nämä maahantunkeutujat sosiaaliturvan toivossa , keksivät tarinoita vainosta ja kidutuksista . Ei kelpaa ensimmäinen turvallinen maa , tänne sossuturvan hyysäämiseen pitää päästä .

Huomenta, kukkia ja taimia rupesin niin innolla hoitelemaan, että meinasi aamu juttu jäädä kirjoittamatta, näin se huomio kykykin vaan heikkenee ja keskittyminen vaatii enemmän ponnisteluja.
Kristiina 23, oli tuo "purkautuminen" asiallista ja ei tuosta mitään murhetta kannata ottaa, olen minäkin tuon vähättelevän sävyn vuosien myötä huomannut, mutta ajattelen, että jos jollakin tapaa omia suorituksia nostaa, niin siitäpä vaan.
Edelleen tätä pirtin jutustelua keskusteluksikin hyväksyn, toiset ajatelkoot toisin.
Joillakin ihmisillä on kyky oppia jo kuuntelun kautta, näin tyttäreni poikakin lukematta(melkein) koulunsa kävi ja hyvässä työsuhteessa on.
Ei ainakaan mummoltaan näitä ominaisuuksia perinyt;)
Tiedotusvälineet aina vaan enenemissä määrin noita yllätyksiä kertoo ja muutenkin hallituksen toimetkin kovasti sekoittavia ovat, tänään tätä ja huomenna kumotaan. liekö tahto saada ihmiset sekaisin, että kukaan ei tiedä mitä pitää tehdä.
Tänään lehdessä tieto, että pankista ei voi nostaa ei tallettaa rahaa, pankkikortilla kaupasta voi ostojen yhteydessä rahaa saada.
Tietokone alkaa olla aina vaan tärkeämpi.
Radio tiedotti antennitelevisiota katseleville on myös neljän vuoden perästä hankittava lisä laitteita tai ainakin asennuksia joutuu uusimaan.
Kyllä tämä maailma vaikeammaksi menee, ainakin vanhusväestö joutuu tukalaan tilaan
Hyvä hurskainen että pönttöjen siivousta harrastat, mutta varoen tämä tee, matalammaltakin putoaminen pahaa jälkeä tekee.
Olen ajatellut, että linnut ainakin osin itse osaavat pönttönsä puhdistaa, kai silloin apua tarvitsevat jos pönttö alkaa täyttyä..
Eilen kertoi autolla ohi ajanut ystävä, että hän kauhisteli kun ikkunan pesua harrastin ja roikuin melkein käsieni varassa, tilanne oli kyllä uhkaavan näköistä sivusta katsoen, mutta vielä tällä kertaa selvisin.
Lämmintä kesää toivotan myös sinulle, joka hurskaisen olosta tykkäsit, minä myös ja varmasti myös kaupassa olijat ihan huomioimatta työkamppeet ohitti;)
Onpa kiva kuulla, että meri-kukka pirtin on vihdoin löytänyt ja virkeänä, levänneenä mukaan tullut, onnea vaan juhlijoille, joita siellä kaukana juhlitte, olivatpa ketä tahansa.
Mökille kaiketi mieli jälleen ja siellä sitä elämän nauttimista jatkatte, kiireidenkin kanssa.
Pitääkin katsella perunat jääkaapissa, jospa ituja alkaisi näkyä ja minäkin sankoon perunan viljelijäksi rupeaisin;)
Tuo viimeinen viesti on sellainen, että totuutta voi olla siinäkin osin, mutta emmehän tarkkaa tietoa saada, miten asiat kelläkin on, on vaan luotettava, että asian hoidossa olijat osaavat nämä karsinnat hoitaa.
Nyt pitää kohenella taas huushollia, kun se "joku" aina levittelee tavarat, kiireen aina syyksi keksii.
Mukavaa päivää, joskin ainakin meillä sateista on, mutta hyvää sekin tekee, sitoo pölyt ja sulattaa routaa.

Kiitos hyvästä kahvista! Join kaksi mukillista, sillä olen varsinainen kahvikissa.
Päivä on mitä ihanin, Vaikka taivas ei vielä kokonaan ole kuoriutunut haalenanharmaasta hunnustaan, on aurinko jo toista tuntia paistanut täysillä.
Sinistäkin on niin paljon, että muistin Sini-Sirkun pohdinnan viidestä leivästä ja kahdesta kalasta, jotka siunaantuivat niin, että niistä riitti einestä 5000 ihmiselle ja vielä jäi ylikin. Meidän uskonnonopettajamme selitti ihmeen sillä tavoin, että suurimmalla osalla oli mukanaan reilut eväät, eivätkä evästäytyneet pihistellleet vaan jakoivat ruokansa koko porukalle. Kaikki saivat vatsansa täyteen, ja syötävää vielä jäikin.Siinä se "ihme".
Opettajamme ei ollut pahansuopa ateisti eikä tavallinen maisterikaan, vaan koulutukseltaan pappi -- aikana, jolloin naispappeus taisi kirkolliselta käsitykseltä olla sekä synti että häpeä.
Häntä pidettiin tiukkanaa ja pelottavana, mutta omasta kokemuksestani voin sanoa, että hän nautti joskus jonkinlaisesta vinoilusta, mutta kyllä hän ymmärsi toisin ajattelevaakin.
Kun tulin rippikouluikään, hän jaksoi moneen kertaan tivata milloin aion käydä rippikoulun. Kiemurtelin ja mutisin jotakin päästäkseni piinasta.
Lopulta rohkaisin mieleni ja pamautin etten pystynyt lupaamaan itseäni Jeesukselle. Mielessäni ajattelin, että odotettavissa olisi pitkä jälki-istunto, uskontonumero putoaisi seiskasta kutoseen ja luultavasti tulisi vielä käytöksenalennuskin.

Hämmästykseni oli suuri, kun opettaja sanoi, että olen ihan oikeassa; meillä niin kaste kuin rippikoulukin tapahtuvat liian aikaisin, eivätkä edes rippikoululaiset ymmärrä koulun merkitystä.
Muuta vastauksestani ei seurannut kuin uskontonumeronini kohosi kahdeksikkoon.

Ja nyt: HEIPPA KAIKILLE!

Kovin on maailmankirjat sekaisin.
Tuon Panama-paperien ansiosta on nyt huijaritkin liikkeellä.
Sain eilen sähköpostia, jota en onneksi mennyt edes epähuomiossa
avaamaan. Näin vaan asiariviltä, mistä oli kysymys ja lähettäjänä
oli (muka) pankkini. Siinä vedottiin etten boikotoisi heitä vaikka
pankki on auttanut rikkaita kiertämään veroja postilaatikkofirman
kautta Panamalla.
Jos olisin avannut postin, olisi siellä ehkä pyydetty tilinumeroani
että voitaisiin siirtää rahat "turvaan"! :)

Muuten katson että nuo veronkiertäjät ovat maailman suurimpia pummeja. Kelpaa katsella köyhää kansaa ylhäältä alaspäin kun on
niitten kustannuksella monet rikkaudet hankittu.
Kuitenkin ollaan vaatimassa hyviä yhteiskunnan palveluja, jopa etuoikeuksiakin, joista ei haluta maksaa yhtä paljon kuin muut
tavalliset tallaajat saavat maksaa suhteessa maksukykyynsä.

Toinen episodi joka ärsyttää, oli, kun olin autonkatsastuksessa, joka meni loistavasti, mutta sitten virkailija huomasi että Trafin rekisterissä oli merkintä että autovakuutuksiani ei muka ole maksettu, joten katsastusta ei voitaisi hyväksyä ennenkuin he ovat saaneet vahvistuksen vakuutusyhtiöltä!! - Soitin siitä paikasta yhtiön pomolle ja pyysin meilaamaan vahvistuksen. Virkailija otti puhelimen minulta ja pyysi pomoa myös lähettämään Trafille vahvistuksen että tietävät ottaa pois merkinnän, jotta se ei vastaisuudessa enää kummittele.
Taistelin 7 kuukautta vakuutusyhtiön kanssa bonusten siirtämisestä.
Tammikuussa olin voittanut jutun ja yhtiö lähetti rahaa takaisin tililleni. Luulin asian olevan loppuunkäsitelty, mutta ei...
Tästä suomalaisesta byrokratiasta ei oikein pääse kärryille.

puhuttiin pirtissä tässä eräänä päivänä .

Lamaidenkin, samoin kuin kaikkien luonnon eläimienkin elämää

seurasin kauan sitten, niiden äänet kuuluivat siihen suureen kokonaisuuteen.

Itse asiassa lampaat tuntuivatkin luonnon otuksilta, vaikka niitä syötettiin

ja hoidettiin talvisin lampolassa.

Kesäisin joskus aina näin lampaan karitsan, vastasyntyneen.

Se sulatti sydämeni täydelisesti.

Ei ole mitään suloisempaa.

Joskus myöhemmin olen lukenut La Fontainen Faabeleita, eläintarnoita, ja

lukiessani tarinaa sudesta ja puron alajuoksulla juovasta karitsasta,

näin silmissäni sen karitsan, pienen, viattoman, kultaisen lampin.

"Kun susi ja karitsa ovat juomassa samalla purolla, niin ylävirralla juova susi väittää karitsan sotkevan hänen vetensä ja syö karitsan.

Ken voimakkaampi on, hän oikeass' on aina;
Jos tuota epäilet, tää juttu mielees paina.

Karitsa pieni janoissaan
Joi kerran puron kirkkaan vettä;
Mut siihen ilmestyi myös susi juoksullaan
Ja etsi nälän lievikettä.
Näin julmistunut hukka huus:
"Sekoittaa tohditko sa juomaveden multa?"
…

http://www.jyu.fi/taiku/aikajana/kirjallisuus/ki_ba_fontaine.htm

Ehtoota.

kävin markkinoilla ja toin pirttiin rinkelin olokeepa hyvät.

Sattui ilma olemaan kohdallaan ;)

nyt lorottaa vettä-

Etsin sitä "seksi"kauppiasta vaan en löytänyt lie lopettanut.;(

Hyvä siellä oli tallustella.
Niitä "rätti"kauppiaita on pilvin pimein.
En kyllä ostanut mittään niiltä.

Nyt iltakahveelle.
näkyillään...

Iltaa! Kävin lukasemassa täällä viestejä. Hyvin näyttää pyyhkivän, en ehdi muuta kirjoitella, eikä tunnu olevan vetoa päällä. Hyvää yötä!

Huomenta, tai päiväksi jo taitaa muuttua, olen tässä koneen ääressä jo istunut tovin, selannut yhtä ja toista, sähköpostista poistanut toista sataa roska postia, joka päivä sama homma.
Pilvinen päivä, taidan kuitenkin tuon keittiön ikkunan pesasta, jospa mahdollinen sade sataisi viistoon, että vähän aikaa näkisi lasista läpi;)
Katuja on kovasti putsattu, aina jossain harja-auto ajaa ja puhdasta tulee.
Nuo uskonnon asiat ovat sellaisia jokaista omalla tavalla puhuttavia, ei paljon kantaa halua ottaa, jokainen uskollaan autuaaksi tulkoon.
Ehkä rippikulu aika on vielä melkoisen tuoretta aikaa, näin syvällisiä asioita käsittelemään, voihan joku jo kypsyä päätöksiäkin tekemään.
Minulla on oma käsitys tästäkin asiasta ja en siihen kirkkoa, en pappia tarvitse, mutta olen kyllä ev, luterilaisen kirkon kirjoissa.
Mitähän kaikkea nämä meidän rahakkaat pystyvätkään tekemään, jos kaikki paljastuisi, voisi aika monelle suu pyöreänä olla.
Keitä kaikkia onkaan tänne Panama veroparatiisin rahojaan tallettanut, voisi yllätystä olla nimilistan paljastuttua.
Pelottaakohan ketään tämä paljastuminen?
Pienet eläinlapset ovat kyllä kaikki järkiään aivan hellyttäviä, voisivat pieninä pysyäkin.
Niinpä ihmislapsikin, pieni, suloinen ja viaton, mitä sitten maailma heistä tekeekään, julmia, kovia, rikollisia.
Onneksi ehkä kuitenkin vielä pieni osa tälläisiksi kasvaa, mutta huoli tulevaisuudesta lisääntyy.
Muorille kymmenen pistettä, kun aina vaan jaksat markkinoilla käydä ja rinkelin kahvin kyytipojaksi tuoda, minulta tuo lähteminen aina vaan vaikeammaksi näkyy muuttuvan.
En muista olisinko markkinoilta koskaan vaatteita ostanut.
Kouluni aloitin vuotta aiemmin kuin mies.1938 ja muistiini on jäänyt se ensimmäinen todistus, kun kaksi nelosta sai pelkäämään, onneksi selvisi, että vuosiluku se oli.
Sota oli ja puutetta kaikesta, mutta opettaja oli nuori ja kaunis nainen, oliko peräti eka idolini;)
Silloin opettaja kutsuttiin kotiin kylään ja tämäkin opettaja vaatimattomassa kodissani vieraili.
Sekin muisto on pysynyt, että kynnet joka aamu katsottiin, että oliko puhtaat kynnen alustat.
Ainahan se niin on ollut, että vahvemman valta ja kai näin jatkuukin.
Jospa veto olisi yön aikana ynnämuullakin lisääntynyt, katsotaan illan suussa;)
Nyt laitan vietin lähtemään ja aloitan päiväni näin livenä, voikaa hyvin.

Eilen jäi käyntini lyhyeen. Olihan minulla hässäkkää, kuitenkin itse tehtyjä. No ei mitään vakavaa.

Panava- papereista riittää varmaan juttua pitkään. Ehkäpä tulee myös listoja näistä puliveivauksista. Saattaapi olla monella jännityksen paikkakin. Kiertäähän yksi lista keskustelupalstoja. Se jonkun todella "omasta päästään tekemä." Mv- lehtikin on sen julkaissut. Sen lehden juttuihin on suhtauduttava hyvin suurin varauksin. Siellä ei ole tapansa juttujen lähdetietoja tarkastella, kunhan juttu on "räväkkä."

Voi tästä Panama- jutusta kehkeytyä hyvääkin. Jos veronkiertoa saadaan kitkettyä, niin auttaahan se heitä, jotka maksavat sen mikä kuuluu. Pieniä merkkejä onkin toimenpiteisiin ryhtymisestä.

Jaa ...koulunkäynnistä. Kävin pari viikkoa kiertokoulua, kansikseen menin -45. Seuraavan lukukauden ( -46,-47) ponnistelin savotassa kun hommatkin olivat lähes kotitanterilla. Muut katkot johtuivat siitä kun olimme pari kertaa evakossa. Sain kuitenkin suoritettua kansakoulun loppuun. Kävin sitä ihan mielelläni kun tilaisuus valkeni. Niinpä todistuksen numeroissakaan ei ollut hävettävää. Mikäs oli koulua käydessä, liikuntaa tuli 7 km suuntaansa salokorpea talvella hiihtäen, kesällä kinttupolkua kirmaisten. Tällaista meininkiä...olen joskus jo kertonutkin.

Tämän verran vetoa löytyi kirjoitushommiini. Nyt se toppasi, toiste jatkellaan.

Perjantaiaamua, kesän tulo vaan jatkuu, lumet melkein kaikkia hävinneet, yön lämpimyydet on jouduttanut sulamista.
Katsellaan ja odotellaan, sitähän tämä ihmisen elämä on, mutta aina vaan toivo elää, että huomenna on kaikki paremmin, ehkä ei takatalvikaan tule.
Olipa taas yhtä samaa jauhantaa eilinen puheenjohtajien tentti, kysymyksiin ei vastattu ja samat asiat jokaisen suulla, hohoijaa.
Onko tämä ollut aina tälläistä soutamista ja huopaamista, uhkailua ja perumisia, onhan tiukkaa ollut ennenkin ja selvitty on.
Sopimuksia on tehty ja elämä on jatkunut ja nyt niin kovasti ollaan isänmaan pelastajia ja mikään ei kuitenkaan päätöksiin asti johda.
Kouluni aloitin 1944 ja ne kaksi nelosta oli juuri tuo vuosiluku., täytin joulukuun lopulla sen seitsemän vuotta.
Onhan pihapiirissä elämää, kun on useampi lintupönttö ja mukava on sitä touhua seurata, kun poikasille ruokaa kantavat.
Sodan jälkeenkin muistan miten meilläkin oli liiterissä aidatussa tilassa oli pässi kesän ajan ja kanoja pihan perillä häkeissään, vaikka kerrostalon piha olikin.
Kaikesta oli puutetta ja tuo tuollainen oli ihan yleistä, ei ollut ympäristö ihmiset siihen aikaan vahtimassa, ei kai sellaisia ollutkaan.
Muistiini on myös, ehkä äidin kertomana jäänyt se miten ruokaa piti maalta salaakin etsiä, kai poliisit sitä tarkkailivat, äiti kumminkin tutilta sai ihan ilman vaan, mutta kyllä kertoi mustan pörssin rehottaneen ja joku ehkä sillä rikastuikin.
Silloin ystävät oli kullan arvoisia, jos sellaisia omisti, äitinikin viljeli kasveja lapsuuden koulukaverin pellolla, myöhemmin sitten firman vuokrapalstalla.
Sitä ruokaa oli jollakin keinoin saatava ja aina oli tomaatti penkki liiterin seinän kupeessa, mistä tomaatteja saimme.
Saippuaa ja perunajauhoa kotona tehtiin, kun maalla elukoita teurastivat, sieltä lihaan tiinuun ostettiin ja kai saippua tarpeetkin saatiin, kyllä silloiset äidit oli taitavia töissään.
Marjoja ja hilloja kellariin, sieltä sitten lusikan kanssa käytiin makean nälkään, kai äidiltä salaa, home vaan päältä pois ja siinä sitten sai kaiketi lääkettä tauteja vastaan;)
Nyt taitaa mennä pelkäksi muisteloksi, vaikka aika huonosti muistan lapsuuttani, sanovat, että vanhemmiten muisti huononee, mutta lapsuus tulee paremmin mieleen, odotan sitä ja sitten avaan sanaisen arkkuni, odottakaahan;)
Nyt alan tehdä kauppaan lähtöä, jääkaappi on typötyhjä, huomenissa sitten taas sen täytän valmiilla ruuilla, päivän jatkoja.

Melko hyvin muistan sodan jälkeistä elämisen meininkiä muutaman töllin korpikylässä. Muutama seikka, jolla puutteellisissa oloissa elämää ylläpidettiin. Marjoja kerättiin paljon, myös pieniä määriä myyntiinkin. Sienet myös kuuluivat talvivarastoihin. Puolukathan säilyvät survottuna ilman kylmätiloja, samoin sienet tönkkösuolattuna.

Kalaa, erikoisesi särkiä sai kevätkudun aikaan helposti suuriakin määriä. Niitä kuivatetiin, näin ne säilyivät kuhan kuivana pysyivät. Muistini mukaan haprakan kuivat särjet oli hyviä sellaisenaankin ja keitossa oikein hyviä. Nyt monia kymmeniä vuosia myöhemmin testasin, että kuinka särki vielä maistuisi. Kuivattelin kilon verran kaloja, keitin keiton ja mutustelin kuiviltaan kuin perunalastuja. Kyllähän ne syötäviltä tuntuivat, mutta eivät sellaisilta herkuilta kuin mielessäni vanhoja muistelin. Aika ja muuttuneet olosuhteet olivat pistäneet piloille "vanhat makuaistini."

Enpä jatka näistä pula-ajoista, kyllähän niistä juttua piisaisi. Sen verran vielä, että vanhat kokemukset ovat kyllä vaikuttaneet siihen, että suhtaudun ruokaan kunnioittavasti, en kanna roskiin ja ruualla leikkiminenkään ei innosta. Onhan maailmassa miljoonia, miljardeja nälkäisiä ja täälläkin on jonoja ruuan jakelupaikkoihin. Eivät ihmiset huvikseen jonottele.

Tänäänkin oli ihan hyvä päivä, aurinkoa ja pientä sadetta väliin. Katujen ja jalkakäytävien putsaus näyttää olevan hyvässä mallissa. Sen verran tein vapaehtoisia tarkastelujani ulkona katsellessani ja maltillisesti katselupaikkaani askelin siirrellessäni.

Nyt kun katson lähimarketin vaikka liha tai leipähyllyjä paljon on joka päivä menossa pois myynnistä. Niissä on jo 30% alennuslaput.
Sama kalojen suhteen. Kokonaisena savustettu kirjolohi ei mene kylmässä miksikään vaikka punaisella lapulla myydäänkin.
Hävikki on kaupalle melkoista vuoden mittaan. Olen kuullut että leivät menisivät hevostalleille, miten lie.

Tuoreet kalat saakin sitten hakea varttitunnin ajomatkan päästä. Ei ole enää aikaa eikä intoa itse kalaa pyytää.

Nokkos- ja sitruunaperhosen olen jo nähnyt. Vasta muutama leskenlehti oli näytillä. Maa on vielä osaksi roudassa.

Lapsuuden aika tulee mieleen milloin valoisine, milloin tummina, jopa pelokkaine näkymineen. Niitä on pakko suitsia mielestä pois.

Kauniina alkavaa lauantaiaamua täältä Savon puolilta.
Yö oli lämmin, onneksi, unohdin parvekkeelle tomaatit, joita yritän totutella ulkoilmaan, eivät palentuneet.
Tänään sitten leipominen ja ruuan laitto päivä, pyykkikone myös käyntiin.
Rankan viikon jälkeen sitten illalla saunaan hellimään kipeitä jäseniä.
Olikin eilinen kylppärin pesu aika hankala homma, kun isot tikkaat ja pieni tila, sai siinä kurkotella , että joka nurkkaan pääsi, voittajana selvisin siitäkin urakasta.
Vielä parveke kuntoon ja sitten saakin kesä puolestani tulla;)
Eipä ole tullut keitettyä makaroni velliä, minustakin se on makoisaa, tuosta kurrista tuli mieleen, miten hyvää janojuomaa, kun se piimitettynä kaivossa jäähtyneenä heinäaikaan pellolle tuotiin.
Minulla riittäisi intoa istua ongelle ja narrata kaloja, usein kyllä kokemukseni on, että minä se narrattava olen ollut.
Kyllä noita punalappusia tuotteita minunkin matkaan lähtee, harvemmin kalaa, kanaakaan en osta vanhalla päivämäärällä, ovat niitä herkempiä pilaantumaan.
Toki valmistettu kala voi hyvinkin hyvänä säilyä, usein ne onkin myyntipäivänä alennettu.
Pakkaseen, jos heti ei käyttöä ole, siellä säilyvät jonkun aikaa.
Kotona vanhempani istuivat paljon ongella ja kaikki saadut kalat siivottiin ja särkiäkin kuivattiin, ahvenista puhumattakaan.
Säret perunoiden kanssa samaan kattilaan kiehumaan, höyryssä siinä pehmenivät, kun veteen asti ei ylttäneet, sitten niitä suolaiseksi syötiin, en muista edes maistaneeni, mutta vanhemmille kelpasi.
Kuivista ahvenista kapapaisti ja siinä paljon sianlihaa, hyvin rasvaista, mutta herkuksi sen kokivat, siitäkään en oppinut tykkäämään.
Kälyni tekee vieläkin tätä herkkua ja on kuulemma hyvää.
Kaikki mikä oli syötäväksi kelvollista, ennen laitettiin, niin teen kyllä minäkin, mitään en hukkaan laita.
Televisiosta näin , miten kamalan pitkä leipäjono oli, ilmeisesti se Helsingistä oli otettu, ihan kauhistuin sitä pituutta.
Itse en ole tarvinnut koskaan ruokailuun liittyen apua hakea ja näin ollen aika masentavaa nähdä näitä jonoja, onhan Suomi rikkaisiin maihin kuuluva.
Onneksi näitä mahdollisuuksia kumminkin on, lehdestä juuri luin, että myös omalla paikkakunnalla apua seurakuntien kautta annetaan.
Hyvä jos kaupat nämä käyttökelpoiset tuotteet sinne jakoon laittavat.
Nyt aurinko on jo korkealla, on päivän töiden vuoro, oikein mukavaa ja antoisaa päivää teille kaikille.

Pirtin päiväkirjassa on kiinnostavaa luettavaa, ja miten ilmeikkäitä kirjoituksia, kuvastaen kirjoittajiaan. Uskaltaisikohan mainita nyt erityisesti Ynnämuun, omaääninen kertoja, tarkka ympäristön havainnoija, ei ihme että maalaustaidekin luontuu. Tuon haprakoiden särkien kuivattelun ja mutustelun kuvaus muistuttaa Juhani Ahon lastuja. Hurskaisenkaan juttuja en koskaan sivuuta, niissä on miehekästä kaunopuheisuutta ja syvämietteisyyttä arkisten askarten ohessa. Sinivuokkoja minä olen bongannut, ja oman pihan krookuksista siniset ja valkeat ovat alkaneet avautua kukkaan, keltaiset vielä odottavat.

Kansan kohtalot liittyvät ruokaan, ja niukat ajat ovat minullekin tuttuja, vaikka sodanjälkeisiä suuria ikäluokkia edustankin enkä nälkää ole joutunut koskaan kokemaan . Ruokaa opittiin kunnioittamaan, siitä kiitettiin ja ruoka-aikoina kokoonnuttiin aina saman pöydän ääreen. Kaikki rippeet käytettiin hyväksi, metsän ja järven antimet olivat arvossaan.

Mummoni siunasi leipätaikinan, painoi kämmensyrjällään ristin siihen. Hänellä oli jäniksenkäpälä ja ison metsälinnun siipi jauhojen puhdistamiseen leivinpöydältä. Ikkunan pielessä roikkui narussa allakka, tuvan naulakossa enon jalkaproteesi pyhähousujen sisällä, arkityöproteesi oli erikseen. Seinällä oli myös kaunis posliininen kahvimylly, luumun kuvilla koristettu, käspaikan verhoon oli käsin kirjailtu hollantilaistyttö. Nämä ovat jääneet lähtemättömästi lapsen muistikuviin.

Meillä oli kellarissa aina hyllyittäin hilloja ja mehuja, minäkin muistan ne makennälkäisen lapsen hillopurkilla käynnit, home ei haitannut, sanottin että se parantaa lauluääntä. Fanerinen iso korvo survottua puolukkaa, talviomenia kukin erikseen paperiin käärittynä, perunoita ja juureksia, kaikki itse kasvatettuja, muikkuja isossa lasipurkissa suolattuina. Lauantain leivontapäivinä saatiin usein laatikkoaruokaa, jossa oli pieniä suolamuikkuja, perunaviipaleita, munamaito ja päällä silavasiivuja, Äiti teki sen aina isoon laakeaan uuniastiaan, jokainen halusi rapeaa pintaa mahdollisimman paljon.

Makaroonivellistä en pitänyt, se oli vakiokouluruokaa ja saattoi olla pohjaanpalanutta ja jäähtynyttäkin, kun ämpäreillä tuotiin luokkiin. Kulunut alumiinilusikka teki oman ikävän lisäsäväyksensä, oli ihan juhlaa kun kouluun saatiin teräslusikat. Kotona tehtiin pehmeää makaroonilaatikkoa ilman jauhelihaakin, paljon munia maitoon ja hivenen sokerillakin maustettiin, tarjottiin pitopöydässäkin. Perunavellistä pidin ja teen vieläkin joskus muusia takoituksella liikaa sen takia. Siihen voi lisätä vaikka pinaattia ja keitettyä kanamunaa muruina, on herkullista. Kielen valmistusta en ole rohjennut kokeillakaan, vaikka pitoruokana joskus saanut maistaa.

Ylpeinä upeasta kielestämme ja kulttuuristamme voimme lipun tänään salkoon nostaa. Agricolalla on oma nimikkoleivoksensa. Siihen tulee puolukkamoussea ja valkosuklaata, päälle puolukkahyydykettä.

http://www.agricola.fi/agricolan-paiva/agricolan-leivos/

Monimutkainen ja kaloripitoinen, puolukasta saa hyvää piirakkaa yksinkertaisemminkin.

Hyvää Agricolan ja suomen kielen päivää !

"Pirtin päiväkirjassa on kiinnostavaa luettavaa, ja miten ilmeikkäitä kirjoituksia, kuvastaen kirjoittajiaan", kirjoittaa Ramoona viestissään. Näin on myös minun mielestäni ja onhan Pirtin päiväkirjassa on saanut lukea - ja toivottavasti myös jatkossa - erinomaisia viestejä myös mm. nimimerkiltä Ramoona Mitä ynnämuun erikoismainintaan tulee, tuleehan minun kiittää huomiostasi. Kuitenkin tosiasiassa täällä Pirtissä kirjoittaa monia erinomaisia "sananviljelijöitä" persoonallisella tavallaan. Tässä joukon jatkona pakertaa jonkun verran ynnämuu kuten luettelon jälkeen on tapana mainita ym. No, luetteloa Pirtin kirjoittajista en tee, hän näkee ken lukee.

Luen ajallisestikin paljon enemmän kuin kirjoitan. Tulee siinä luettua myös lähes kaikki 70 muutkin ketjut. Kyllä se on silmiini pistänyt, että Kahvipirtti on saanut huomiota muuallakin. Kyllähän siellä löytyy naljailuakin, mutta mitäpä niistä. Voihan sen kääntää muotoon, "siitä puhutaan josta pidetään."

Vanhoja muistellen, tein 13 vuotisena kotimökissäni suksia. Itse raakapuun oli jo aiemmin hilannut metsästä. Suksilla oli kiire, oli tulossa koulujenväliset kilpailut ja entisillä suksilla sain hankittua kouluni edustuspaikan. Tiesin että kilpa kovenee kun 27 koulun valiot kisaa. Olin siinä työvaiheessa, että uunissa haudutettuja suksien kärkiä sijoittelin taivutettavaksi paininpuuhun. Kuinka ollakaan, kouluni opettaja tuli mökkiin. Hänellä oli väestönlaskenta tehtävä. Tässä opettajan ilmestymisestä seurasi minua julkisuus. Opettaja muisti koulussa ja muuallakin mainita, kuinka omatekoisilla suksillani hiihtelin niin pitkän koulumatkan kuin myös kilpailut.

Hyvät sivakat valmistuivat koulujen väliseen kisaan. Minulla oli puolivartiset tallukkaat kärkikippuralla ja naapurista sain vanhaa rahkeen nahkaa tukeviksi mäystimiksi. Välineet olivat kunnossa. Toki näin suksisiteitä ja tehdastekoisia suksia, mutta en huomannut väheksyä omianikaan. Enpä voittoon yltänyt, mutta kolmas sija siinä seurassa tuntui hyvältä. Koulumatka varmaan kävi hyvästä harjoituksesta, 14 km/pv. Niillä suksilla hiihtelin muissakin kisoissa ja kyllähän niitä lusikoita palkintona tuli. Kilpailuharrastusta en jatkanut 16 ikävuoteni jälkeen. Totesin että ehkä ei ainesta löydy riittävästi vaikka harjoittelisin.

Niin, päivä se muuten...hyvin on mennyt. Nyt on kiire saunaan. Hei vuan!

Kauniin sunnuntaiaamun huomenet täältä meiltä päin ja varmaan kaunista on koko maassa.
Kiitos vaan lippiksen nostosta hurskainen, osan osani, sillä leipomista suoritin, tein kanelipullia ja mustikkapiirakkaa, sämpylöitäkin syntyi.
Mustikkapiirakka toin pirttiinkin, saatte suun mustaksi jos haluatte, tai sinisävyiseksi, hyvää kuitenkin on mokoma sotkija;)
Niin se vaan on, jos joku paikka vioittuu, niin muistokipuja siitä jää, näin vanhempana ei niin hyvin parane.
Kelpaapa siinä lintujen touhuja kesän mittaan seurailla, kun noin monta mökkiä pihassa on.
Olepa aika taituri ollut ynnämuu, ei sitä moni poika oma tekemillä suksilla palkintoja nappaa, ja näkyyhän nuo taitavuutesi maalauksen ja minkä kaiken (mitä emme tiedäkään) suhteen.
Helppo on yhtyä Ramoonan kiitoksiin, kummankin edellä mainitun taitoihin, unohtamatta kuitenkaan ihan jokaista pirttiin kirjoittajaa.
Nyt sitten taas kehujien kerhoon luokitellaan, mutta senpä sivuutan, totta joka sanani.
Miksi sitä kiittämistä aina kehumiseksi luokitellaan, useinkin ihan aidosti sitä sanotaan, onko se suomalaisille tyypillistä kateutta.
Aika vaikeaa on myös kiitosten vastaanotto, se kai on huonon itsetunnon todiste meillä suomalaisilla, tai epäilyä kiitoksen aitoudesta.
Tuo pötsisyltty on aivan outo ruoka, muistan äitini kyllä maininneen pötsistä, onko se naudan sisämaha?
Taidan hölmöjä jutella, mutta tosi oudolta tuo kuulostaa, noita "sisäelimiä" äitini laittoi ja hyvällä halulla söikin, minusta oli epäilyttävän näköisiäkin.
Jäniksen käpälä oli meilläkin ja leipoma lauta, tai sellaiset kaiteet omaava leivonta alusta.
Ristinmerkin painoi äiti myös leipiin ja niin teen minäkin, kun joskus leipää paistan.(harvoin)
Perunavelliä, mitä myös samettivelliksi olen kuullut nimitettävän, se on hyvää ja samalla tapaa minä myös teen sitä perunamuusin jäämisistä.
Minulla oli onni saada juustomaitoa maalta, ystävätär toi, myös perunoita, uuniin laitoin juustomaidon ja voi miten se onkaan hyvää, sokeria ripaus tai hillokin käy ja vie melkein kielen mennessään.
Harmi, että sitä saa niin harvoin, kaupan pakasteesta kaiketi, mutta on hinnakasta.
Minä merkkasin niitä pyyheliina peittoja kaupankin kerhon myyjäisiin ja itselläni on keittiössä sellainen.
Näitä muisteloita riittää ja ruokahalu vaan kasvaa, niistä puhuessa, mutta kiva on kuulla erilaisista ruoka tottumuksista, usein erilaisia eri maakunnissa.
Silakkaa täällä sisämaassa on harvoin, ja kyllä niitä kuivia kaloja perunalaatikkoonkin laitettiin, lahna meillä päin suolakalana tunnetaan, tosin sopiihan melkein mikä kala tahansa suolattavaksi, nykyään kraavataan.
Nyt on pakko lopettaa tämä ruuista puhuminen, nälkä alkaa jo tulla, vaikka aamupalasta pieni hetki;)
Lämmintä kevät päivää lupailivat, siitäpä nyt kaikki nauttimaan.

Puoltapäivää kohta.;)

Meni taas viime yönä unen saanti heikoksi.

Luin tuossa noita ruoka juttuja.

Minä kun usein olin kuumeessa,mummoni keitti perunavelliä,täällä sanotaan lohkoperunaa,se paransi aina kuumeeni;)

Kyllähän perheiden äidit oli kekseliäitä.

Meillä kaupugissa ei ollut elukoita,mutta kun kävimme maalla sukuloimassa,niin siellä sai jos vaikka mitä herkkuja.

Tuota juustomaitoa kaipailen minäkin. hallista kuulema sitä pakastettuna saa,ei vain ole tullut käytyä.
Hankala tuon rollikan kanssa liikkua.

Semmonen posliini kahvimylly on minulla keittiön seinällä,anopin peruja.

Kalasta tykkään vaikka missä muodossa.

Tuo Taktasku on semmonen paikka mihin kauppiaat tuo leipää, leivonnaisia,niitä saa sieltä hakea kuka haluaa.
Käyn minäkin josku jotain hakemassa.

Eilen kävin tuolla Triossa ja kyytiä odotellessa katselin sitä touhua siellä,kyllä
porukkaa tuli ja meni,vaikka minkä maalaisia oli.
Siinä aika hurahti mukavasti.

Nyt ylös ja ulos äkkiä muori;)
näkyillään...

Osaapa olla kaunis päivä!
Johtuuko vilkkaasta mielikuvituksesta vai onko toiveajattelua, mutta naapurin pihassa pensaat näyttävät siltä kuin ne alkaisivat vihertää.

Joku kohtalotoverini mennä hissuttaa apuneuvonsa kanssa. Hänellä ei taida olla miespuolista apua, kun kädensijat ovat niin matalalla, että hänellä on asentovaikeuksia.
Eiköhän tästä meikäläinenkin kohta lähde rollaattoriaan ulkoiluttamaan. Tekee se raitis ilma minullekin hyvää - auringonpaisteesta puhumattakaan.
Kuka tietää, vaikka kevät toisi paitsi muurarin, maalarin ja hampparin myös valoisamman mielen.

Olen tässä ihaillut puita ja pilviä ja unohtanut kokonaan ajankulun.
Saa nähdä, onko kirjoitusaikani jo ylitetty...
Jos terveiset menevät vielä perille, tulee tässä oikein ihanan kevään tervehdykset!

Iltapäivää! Tässäpä päivän paras osa on mennyt. Ehdin sentään käydä Kusijärven kierroksen. Sehän on rutiinikierrokseni kevään tarkkailussa. Kolmasosa järvestä oli sulana, ei ole monen päivän asia kun loputkin jäät lähtee.

Uijiakin oli puolenkymmentä, muutamilla karvahattu päässään kun veteen menivät. Lienee sitten pää arin paikka paleltumaan. Parikin savusaunaa pöllytteli lämmityssavujaan. Aika hyvä oli polkukin järven ympärillä, vain pieniä jäisiä laikkuja varottavaksi.

SkillaN pohti kiittämistä tai kehumista. Ehkä näillä sanoilla on lievä ero, mutta samaakin voinevat palvella. Niinhän se on että jos tulee tunne, että turhasta kiitellään tai kehutaan, alkaa epäilyttää onko mahdollisesti takana vastapalveluksen odottamien tai muuten vaan kehua retostellaan. En nyt tarkoita tässä muutamaa edeltävää viestiä täällä. Tottahan sekin mukavalta tuntuu että kirjoittelun äheltämisestä huomataan tunnustusta antaa, vaikka joskus kohteena oleva voi pitää sitä hieman liioiteltuna.

Omakehuhan sattuu kirjoittajan mielestä aina oikein. Siinä kyllä on syytä olla tarkkana, ettei turhaa liioittele. Se voi selvästi paistaa läpikin. Joskus on parempi hylätä omassa kehussa totuuskin, jos se tuntuu esitettynä uskomattomalta palturilta. Kehuinhan itseäni nuorena suksien tekijänä ja vieläpä hiihtäjänäkin. Tottahan se, sitä itsekin ihmettelen nyt lähes 70 vuoden kuluttua. Kuitenkin, käsillänihän olen myös leipäni hankkinut ja työkalut ovat hyvin kouriini istuneet pienestä pitäen.

Vai ripusti hurskainen Etelä-Suomen rumimman lintupöntön. Oletko ajatellut, että kun joku on riittävän ruma, se voikin sitä kautta keikahtaa tavattoman kauniiksi? Tänään ilma oli keskinkertaisen kaunis.

Onhan nämä pitkänomaiset pohjoismaat erikoisia vuodenaikojen vaihteluissa. Etelässä jo sinivuokotkin kuulemma kukkivat.
Rukalla päätettiin talven hiihtokausi ihan lumisissa merkeissä. Siellä 50km olisi voitu hiihtää vaikka yhtä isoa kiekkaa pitkin lumen puolesta.

Muisti kun on mikä on, en muista aikoihin näin ripeää kevään kehittymistä. Ulkoilijat näyttivät ottavan hienosta päivästä kaiken irti.
Se surettaa vähän ettei hoitopaikkojen asukkaille ei ole riittävästi ulkoilluttajia. - ulkona niin voimaantuisi.

Ei vielä lupailtu ainakaan mitään äkkikylmenemistä. Ehkä pilvipuolen "lisenssit" jotain Vapuntienon säiksi keksivät.

Uuden viikon alkuun tässä huomenia toivottelen, kauniina alkaakin, yöllä ollut vähän pakkasen puolella.
Näin se kuivaa pihapiiri nopeaan ja ahkerat pääsevät pihaan siivoamaan.
Mukava kurkistella paljastuviin kukka penkkeihin, mitä talvi on säästänyt tämän tulevan kesän iloksi.
Sitä tutkimista, kuin myös haravoimista sitä minäkin harrastin mökki aikaan, nyt vaan katselen, kun kiinteistöhoito homman hoitaa.
Eipä niissä hommissa liioin haravaa käytetä, koneilla nopsaan paikat puhtaiksi saadaan.
Ei oikein loistokkaita ole minun tomaatin taimet, saapa nähdä saanko tulevana kesänä omakasvattamia tomaatteja maistella, ne olisi todella maukkaita nekin.
Todella surullista tuo hurskaisen mainitsema hoitopaikkojen ulkoilu, ei henkilökuntaa ole riittävästi, että ehtisivät ulkona kävelyttää.
Ystävä palvelusta joissakin paikoissa saavat ulkoiluttamiseen apua.
Tuo kiittäminen ja kehuminen, no onhan ne erisävyisiä, mutta kiitos hyvästä työstä esimerkiksi voi lukea siihen kehumisen piikkiin.
Oma kehu haisee, on vanha sanonta ja sitä olisi syytä välttää, hyvin pian siitä itsensä kehujan maineen saa.
Kiitos sanakin on joskus hyvin teennäinen tapa, ei ajatustakaan kiitollisuudesta ja tavan mukaan se lausutaan.
Sanotaan myös, kissa kiitoksella elää ja kukapa sen kissan hännän nostaa, ellei itse, missä sitten kulkeekaan sen totuudellisen kiitoksen raja.
Harvoin kuulee vilpittömästi omiin töihinsä tykästyneitä, tai harvoin tämä ainakin julki tuodaan.
Eri silmin kun katsellaan ja makukin usein hyvin erilainen, ei varmana voi töitään kehua, mutta voisi kai kuitenkin sanoa, että olen mielestäni onnistunut.
Pitkä juttu taas melkein tyhjästä;)
Parsakaalia juuri eilen kehuivat hyväksi ravinoksi, mutta enemmän minä kukkakaalista tykkään, syön kyllä parsakaaliakin silloin tällöin.
Istuin parvekkeella ja voi miten kuuma tuli, nenän päällä oli paperi, kun se pyrkii aina ensimmäiseksi palamaan.
Silmät vuotavat vettä vaikka kuinka tekokyynelillä ruokkisi, lopulta kahdet aurinkolasit laitoin päällekkäin;)
Minäkin tässä muutama päivä yritin esittää, että koivun silmut jo vihertävät, harhaa kuulemma oli, on vielä routa maassa, ei voi lehdet vielä vihertää, selvä, mutta kyllä se kohta totta on.
Meneehän aika vaikka ihmisiä katsellen ja noissa liikepaikoilla sitä väkeä liikkuu, tulee mietittyä onko itsellä ollut sama tohina päällä, kun sitä aikaa eli.
Tänään käsityö tyttöjen ja poikien pariin, tyynyliinoja pitäisi painaa, kaikki meni viime myyjäisissä ja seuraavaan kertaan uusia on aikaan saatava.
Seuraava kerta syyskuun alussa, maalaismarkkinoilla käsitöitä kauppaamme, mutta lomalle tästä kohta lähdetään ja kesä aikaan ei mitään tule tehtyä, joten ennakoitava on nämäkin kauppan teko mahdollisuudet.
Intoa ja iloa tähänkin päivään;)

Huomenet pirttiin.

Nyt täytyy kehua ;)
Eilen pääsin PUULÄMMITTEISEEN SAUNAAN
ja AAAHH mikä ihanuus.
Ei selkä yhtään kapinoinut ;)

Nyt kohta tulee hieroja mankeloimaan minua ;)

On todella aurinkoinen aamu.

Mustameren neito työntää nuppuja tuossa ikkunallani,pian on täydessä kukassa.

Nyt on mentävä.
näkyillään...

Keväinen tervehdys Kahvipirttiin!
.
Valon vaikutus ihmiseen on valtava, koko ihminen avautuu valolle ja innostuu kevään läsnäolosta, sen varmaan olemme taas kokeneet.
Kuntosalillakin kaikki olivat tavallistakin innokkaammin mukana,
ja yhteisiä kesäsuunnitelmiakin tehtiin.
.
Vanhoja tangoja soitettiin hiljattain TV:ssä, ja sisareni kanssa juttelimme niistä, hän kertoi kuunnelleensa.
Vastasin: "Sama täällä. Sininen huvimaja ja Lago Maggiore oli niitä meidän teini-iän säveliä. Samoin Ennen kuolemaa. Se voisi vasta nyt alkaa tulla ajankohtaiseksi..."

Joskus vakaviakin asioita voi ottaa huumorilla.

Hyvää jatkoa Kahvipirttiin!

Kyllähän valo, auringon paiste ihmeitä tekee vaikka mielialaan. Tänään kaupungin miehet asensivat talveksi varastoituja penkkejä jalkakäytävien viereen ja puistoihin. Tulipa niitä heti toisten joukossa koeistuttua. Tottahan siinä juttukin luisti kun tuttua "uutuutta" päästiin testaamaan.

Minulla on ollut koko ikäni arat silmät. Auringon paiste tuntuu myrkyltä, mutta tummat aurinkolasit kyllä helpottaa. Silmieni arkuus on iän mukana vain lisääntynyt, nyt vielä on hoitokeinona kerran päivässä tippoja silmiin paineen vähentämiseksi. Olen ajatellut, että onko silmävaivani tekovika kun puutteellisissa oloissa eläjä alulle pistetty. Vai johtuuko se nuorena huonoilla valoilla lukea tihraamisestani. Pieni öljytuikku ei ole turhan hyvä lukuvalo. No joo...en nyt tosissani ole näistä päänvaivaa tehnyt. Hyvinhän on mennyt, kun vielä kuitenkin vielä on näköäkin jäjellä.

Kyllä muori 77 kehaisu puulämmitteisestä saunasta tepsi. Vähemmästäkin tulee jo kateelliseksi. Eiköhän tuo korjaantune kunhan tulee ensin kunnon kesä ja lähden mahdollisesti reissuun, paikkaan jossa ei ole kuin puulämmitteinen sauna ja kannettava vesi.

Jossain Pirtin viestissä M-K:in vilahti esille, mutta jatkoa en ole nähnyt. Tietysti pitkän matkan jälkeen tavarakuorman purkaminen ja lepo vaatii aikansa. Katsellaan kevään edistymistä, onhan siinäkin ajan kulua!
.

Täällä tuoreille hirsille tuoksuvan pirtin nurkkapöydässä murehdin sitävielä surkeinta lintupariskunnalle pesäpaikaksi tarkoittamaani hökötystä.
Jos pesäpaikoista on n i i n kaamea pula että joku sen huolii kuukauden päiväksi jälkeläisten huoltamista varten niin OK sitten.
Salakka-tiainen voisi tunnista sen katiskaverkon uutun ympärillä. Nokkisivat galvanoitua verkkoa. Toteaisivat, ei siitä tikkahimukaan läpi tule.
Voivan puistometsän väki pitää aikamoista lystiä, tirskuisivat ja tönisivät toisiaan. Mutta kiirehän se heilläkin.

Laitan korvatulpat kun siitä ohi kuljen, ettei heiveröinen itsetuntoni lisää lommoja saisi.
Syyskuussa, jo pimeän tultua hakisen rötiskön pois. Kotteron pysäköisin sen alueen lähelle.
Irroittaisin muovipäällystetyt ex virtakaapelit pois, viholaissäkittäisin laitteen. Hiukan kanelijauhetta purkista naamalle sirottelisin.
Asuun kuuluisi sydwesti ja Tokmannilta ostettu kertakäyttö sadetakki.

Jos joku pysäyttäisi, mongertaisin sormella itseäni osoittaen, Mumbai, Intia, turist.
En minä muuten, mutta kun myötähäpesin pesäpaikan puoli-kauhistuttavaa ilmiasua. Valvoin ainakin varttitunnin eilen illalla asian tiimoilta.

Kun juuri tänään oli puhetta, ettei meistä taida olla Pohjois-Karjalaan lähtijöiksi, niin eikös täällä viriä keskustelun aihe kunnon saunoista!
Mujejärven sauna on likimain satavuotias hirsirakennelma, jonka veroisia löylyjä en ole muualla saanut.
Jos sinä, Ynnämuu, menet alkuperäisille kotikonnuillesi, voisitko edes yhden kerran vilkuttaa vähän pohjoisemmaksi, Suomi-neidon vyötärin kohdalle ja kuiskata meidän terveisemme?
Mikäli uhraudut, vien Sinut kiitokseksi vanhana saunaan ja tarjoan kunnon huikat Kahvipirtin nurkkakaapista.

Unohduin ihailemaan upeaa auringonlaskua ja hukkasin johtolangan.
Lähden sitä etsimään. Voikaa kaikki oikein hyvin ja katselkaa kauniita unia jos raatsitte näin ihanana iltana mennä ajoissa nukkumaan,

Huomenta taas uuteen koskemattomaan päivään, pilvipoutaisena alkaa, neljä astetta lämmintä, voi se aurinkokin tulla esiin.
Niin se vaan kevät saa ikävän nousemaan mieliin sinne maalle luonnon keskelle, on se meille suomalaisille niin tuttu ja kotoinen olotila sitä kaipaa.
Puilla lämmitettävän saunan löyly niin lauhkeana hellii, vettä kiukaalle heittäen kyttyrään saa selän painumaan, jos sitä kaipaa.
Vastan hautomisen jälkeinen tuoksu huumaa ja sillä huiskiminen sen olotilan huipentaa, voi ja oi;)
Kyllähän sähkö saunassa löylyä saa, mutta eipä sitä nautintoa, mitä erillisessä rakennuksessa olevan saunan löylyt antaa, siitä välillä ulos pistäydyt ja taas jatkat saunomista.
Aikaa voi vierähtää, mutta sekin kuuluu kesäisen saunan nautintoihin.
Jospa tämä riittäisi saunan ylistykseksi;)
Onnea vaan suvun uudelle jäsenelle ja perheelle, siitä se alkaa pienen ihmisen kasvaminen.
Kannattaako noin kovin harmitella sitä katiska pönttöä, tiedä vaikka erilaisuutta linnutkin kaipaa ja vielä kilpailua aikaan saa pönttösi hurskainen.
Nostalginen tunnelma vanhoista kappaleista syntyy ja onhan se musiikkia tähän nykyiseen huuto/rääkymismusiikkiin kutsutulle.
Katsoin eilen nuoren naisen koko ylävartalon tai siis näkyvän osan tatuointia, siinä toinen ihmettelyn aihe tälle mummolle.
En millään jaksa kuin ihmetellä, ennen ihokin oli kaunis ja ihailun kohde, onko sekään varmaa mitä tatuointi tekee iholle?
No jätänpä nämä ihmettelyt ja yritän viestin saada lähtemään, taas kovin hankalalta tuntuu tämän koneen kanssa.
Ei vaan meinaa pelata kuin vettä vaan, tällä nyt yritän taas.
En muista kerroinko uunistani, sekin alkaa kenkkuilemaan, on näiden laitteiden kanssa ihmeissään, nyt olen saanut näitä korjattua, kello käy ja ompelukone tikkaa, mutta alkaa nämä talouskoneet rikkoutumaan.
Kai pakastinkin on kohta matkansa päässä, harmittaa, minä kun en yhtään tykkää epäkunnossa olevista vempaimista, enkä eurojen riittämättömyydestä näiden korjaamiseksi.
No päivän jatkoja vaan kaikille, käykää viesti jättämässä.

Nämä mainiot kevätilmat pistää haihattelemaan ja kääntämään ajatuksiani mökkiretkelle. Olisihan se...ja niin edelleen. Yritän kuitenkin pitää tossuni tukevasti maaperällä. Mökkimatka ja jonkin mittainen oleilu siellä voi olla mahdollista. Pieniä irtautumisen merkkejä vanhoista kotiseuduista alkaa hiipiä. Lähes 60 vuottahan on jo vieroittamisessa kulunut. Vanhat tutut ovat käyneet siellä hyvin vähiin. On kuitenkin se luonto, jota sitäkin kyllä on aukkohakkauksilla reposteltu. Vielä sitä luontoa kuitenkin on jäljelläkin. Jos käynnilleni ei ilmaannu suuria esteitä, täytyy se tehdä vaikka jäähyväismatkan merkeissä.

Ainahan matkantekoa voi puolitella. Tehtiin se niin nuorempanakin. Kun matkalla innostui jäämään katselemaan tai poikkeamaan reitiltä, niin yövyttiin lomakylissä. Niitä kyllä reitin varrelta löytyy.

Voi käydä niinkin Mujejärven matkoja miettiville, että kesän tullen matkakuume kasvaa ja samalla myös terveyskin kohenee. Ainakin minulle tulee sen suuntaisia ajatuksia. Tiedän suunnilleen, missä Mujejärvi sijaitsee. Eipä sinne taida vilkutukseni näkyä, on sen verran lähempänä ja samalla idempänäkin.

Kuten SkillaN kertoi, kyllä niitä välineitä hajoaa silloin tällöin. Voi olla, että ei tehdäkään kovin kestävää. Kunhan hätäisesti sen takuun, vuoden tai kaksi kestää. Näin pääsevät uutta myymään. Pölyimuria kävin tänään katselemassa. On se entinenkin jotenkin kasassa, mutta lähiaikoina se uusiksi menee.

Eipä tässä suurempaa jutun juurta ole mielessäni. Hei vaan!

Kesähän tässä lähestyy tänäänkin oikein kaunis ja mukava kevätpäivä, toistakymmentä astetta lämmintä eikä tuulikaan kylmä ollut.
Istuskelin parvekkeella ja silppusin vanhoja laskuja ja muutakin tarpeetonta paperia silppurilla, aika pieniksi suikaleiksi tulee ei niistä kukaan enää selvää saa paperikeräyksen silput.
Kyllähän se Mujejärvi mielessä käy, tulihan siellä käytyä lähes 40 vuotta, mutta voi olla ettemme sinne enää mene, viimekesäkin jäi väliin. Nuorin poikamme siellä on käynyt ja sanoi lämmittäneensä saunan monena päivänä peräkkäin. tosi mukava sauna.
Kun minä synnyin oli kotonamme sellainen hirsisauna, se oli savusauna vesipata lämpesi ison kiukaan päällä, mukavat löylyt tuli, myrskylyhty tai sellainen päre oli valaisimena pimeään aikaan. Muistan sellaisen päreen sotaajalta, päre paloi hitaasti hirren rakoon laitettuna,valaisi hiukan. Öljy oli varmaan kortilla, tai sitä ei saanut lainkaan. Myöhemmin siihen muurattiin piippu ja vesipata ja kiuas erikseen.
Minulla on parivuotta vanha valokuva Facebookissa ehkä joku pirtissäkin kävijä on sen nähnyt. Ei se enää käytössä ole ollut kymmeniin vuosin, mutta pihan koristeena siinä mäenreunassa punamullalla maalattu hirsisauna on.
Onhan se paikka vielä suvun hallussa isä ja äiti ostivat sen 1922 sauna ja asuinrakennus iso tupa ja kaksi kammaria eteinen ja veranta. Pieni navetta ja liiteri jossa tilaa myös heinille. Oli siellä lampaita kanoja sika ja yksi lehmäkin, sotaaikana se lopetettiin, tuli liian vanhaksi, no olihan siinälihaa pitkäksi aikaa.
Nyt siellä ei muuta vanhaa kuin se sauna koristeena.

Nyt kokisi toisen kevään kun olisi aikaa ja, rahaa ja voimia ajaa ensin vaikka ens Kainuun kevättä katsomaan.
Siitä siirtyisi kevään edistymistä aistimaan Ylä-Lappiin. Jotenkin voimakkaampi siellä se kevään voima.

Sellaista elämänmuutosta ei ole näkyvissä että viikkojen lomiin olisi enää olisi mahiksia.
Ihan kesäisenoloisesta päivästä saatiin vielä tänään nauttia kotikonnuillakin. Mikäs sen mukavampaa.

Hoh hoijaa!

Olenkohan tulossa vanhaksi. kun luulin kirjoittaneeni Kahvipirtin vieraskirjaan juuri äsken. Olin jo kirota kelekele -rimpsuani, kun muistin vaikka kuinka kauan ihailleeni kultaista auringonlaskua, josta nyt ovat enää rippeet jäljellä.

Koko päivähän on ollut mitä keväisin. lämminkin, joten ulsterini ei joutunut yhtään liian aikaisin säilöön odottamaan myöhempiä vuodenaikoja,
Innostuimme vähän ajelemaan nähdäksemme millaisella kohinalla kevät on syrjäkylille tullut. Ei näkynyt sini- eikä valkovuokoja metsänrinteissä

Iltapäivä kului musiikin merkeissä. Soittelimme youtubista kilvan suosikkejamme.
Onneksi meillä on samanlainen musiikkimaku, Kotikonsertteja on siis mukava harrastaa, jotta näistä läppäreistä olisi muutakin hyötyä kuin jännittäminen meneekö sepustus Kahvipirtin pöytäkirjaan vai taivaan tuuliin.

Huomenta jälleen, keskellä viikkoa taas ollaan ja aurinko paistaa.
Muutama aste pakkasta on yöllä ollut, kai muutaman asteen lämpenee, ei kovin lämmintä ole luvassa.
Kauko kaipuuta hurskaisella, olisihan se vähän erilaista siellä pohjoisempana kevätkin, syksyllä on tarkoitus ruskaa mennä katsomaan, jos sinne asti eletään.
Tuonne Pohjoiskarjalaan matkaaville olisi kiva, kaiketi puolen matkan krouvi vaikka tässä minun kaupungissa, kahvipaikka löytyisi.
Taidatte kulkea eri suuntaisesti, viekö tie sinne Joensuun kautta?
Pieneksi on käynyt minunkin suku, lapset elävät omaa maailmaansa, tämä "lady" saa melko rauhassa olla, no näin pitääkin olla, kun vielä selviän omatoimisesti en odota mitään lapsiltani.
Voihan edessä olla aika, että apua joudun pyytämään.
Haikeaa on jäähyväisiä jättää, vaikka ei vielä se aika olekaan, mutta aina se mieleen tulee, että vieläkö joskus,,,,
Tätä se tämä ilta ehtoon elämä on, vaikka ei kenenkään kohdalla se viimeinen henkäys voi varmana olla tiedossa nuoremmillakaan.
Suunnitelmia ja unelmia jostakin tulevasta on kaiketi hyvä tehdä, puhuvat niistä vierivistä kivistä, kunto vaan meinaa esteitä laittaa matkustamiseenkin.
Toukokuun loppupuolella on tarkoitus käydä Tallinnassa, sen edemmäksi ei nyt lähiaikoina ole suunnitelmia.
Rhodokselle kyllä yhdistyksen matka suuntaa, tämän kuun lopulla, mutta ei minua houkuttanut mukaan mennä, tuo maailman tilanne ja rahatilanne jarruttaa.
Ei ihan joka matkaan riitä eurot, viikon matkarahalla syö jo pitkän ajan kotona.
Ei edes harmita, kun en matkaan lähde, sitä kummasti muuttuu kotona viihtyväksi päivä päivältä vaan enemmän.
Jospa sitä alkaisi tätäkin päivää viettämään, olisiko jotain sellaista tekemistä mistä mainita voisi, ehkä ompelukoneen esiin otan, vähän käyttöä sillekin, että ei ihan ruosteeseen joudu;)
Aurinko paistaa kauniin siniseltä taivaalta kaikki merkit hyvään päivään, joten sen viettoa tässä aloittelen;)
Hyvää päivää!

Ihana päivä!
Vaikka minne katsoisi, taivas on sinistäkin sinisempi, ja aurinko paistaa kuin heinäkuun helteillä!
Jos puissa olisi lehdet, voisi laulaa että metsässä ei liikahda lehtikään, niin on tyyntä.

Yksi ainoa koirankävelyttäjä on kulkenut keskustasta "maaseudummalle".
Tavallisesti koirat kävelyttävät oikein uutterasti niin isäntiään kuin emäntiäänkin.
Riippumatta siitä, onko arki tai pyhä, trafiikki on ollut vilkasta.
Olisivatkohan kaikki keksineet, että tänään on suotuisa pyykinkuivauspäivä tai muuten vain suursiivouspäivä.

Eipä olisi muutama vuosi sitten arvannut, että elämän sisältö on siinä, että ikkunan ääressä kirjoittelen, kuuntelen musiikkia, pelaan pasianssia, mahjongia tai jotakin muuta peliä, joita tästä masiinasta löytyy.
Samalla istumisella näen mitä tiellä tapahtuu.

Onneksi sentään unelmointiin tai muisteluihin ei tarvitse keppejä eikä rollaattoria.
Rahatkin säästyvät, kun tietää jo etukäteen, että tuskin edes unelma Pohjois-Karjalasta tai Pietarista toteutuu.

Jestas, kun tämä maailma yht´äkkiä vilkastui: pihasta lähti yksi koirankävelyttäjä ja yksi fillaristi. Eikä siinä kaikki: kaksi henkilöautoa ajoi keskustaan päin ja yksi rekka tuli sieltä suunnalta pois.

Ja nyt tämä emäntä lakkaa kiinnostumasta ympäristön tapahtumista.
Lähdetään kohta tilaamaan minulle kampaajaa,
Vessan peilistä kurkstelee niin kammottava noita-akka, että jotakin parfannusta pitää saada.

Hyvää kevättä ja moikka!

Huumori vetää vääjäämättömästi puoleensa, vaikka jumpasta palattuani äsken nyt olisi lounaan aika. Vatsakin vähän sitä mieltä on.

Eilen eräs minut aina tuntenut ihminen sai minut vakuuttuneeksi siitä, että jos kirjoittelet seitsemänkymppisissä, niin sinä olet masokisti.
Varsinkin kun olemme muuallakin pitempää juttua tekemässä.

Kahvipirtti pysynee minulla kuitenkin aina paikkana, jonne palaan monta kivaa hetkeä täällä viettäneenä, niin uskon. Ystäviksi koen kaikki täällä.

Kaikkea hyvää! Merilii.

Olen tullut tosi hitaaksi, en ehdi kunnolla mihinkään. Päiväkin on jo karannut käsistä näin iltamyöhäksi, eikä siitä ehtinyt jäädä mitään kerrottavaa. Sen huomasin jossain välissä että aurinko paistoi silmiini kiusallisen kirkkaasti. Tietysti unohdin ottaa hämärtämislasit mukaan.

Nyt katson parhaaksi painua pehkuihin. En nyt niin mahdottomasti rehkinyt, että se olisi piipuun vetänyt. Iltapäivän aurinko kääntyi lämmittämään parveketta ja siinä ulkoillessa meni monta tuntia. Eihän se lepo nuoressa hukkaan mene - tosin vaikeata on kuvitella olevansa nuori. No, on sitten vanhalla yksilysti. Katsotaan mitä huominen eteen tuppaa!

Pilvisenä alkaa tämä päivä, uusi päivä kumminkin ja väliin pitää pilvien ilmestyä, että auringolle oikea arvo osataan antaa.
Sadetta joskus kaivataan ja tuuli taas homman hoitaa ja pilvet pois pyyhkii.
Olipas tyhmästi aloitettu, mutta onneksi pirtissä tyhmyys sallitaan, kukaan ei pieniin puutu;)
Toista on palstan joissakin ketjuissa, en oikein osaa sanoa leikkiäkö viestit ovat, vai ihanko tosissaan ilkeilevät, en aina tiedä mitä uskoisi.
Olen huono arvuuttelemaan ja rivien välistä en osaa lukea, niin sanotusti rautalangasta on minulle taivuteltava.
Toisille hyvin ikävästi kumminkin viestejä on tullut ja se on harmillista, tuohon ketjussakin mainittuun "Puutunpeliin" ajatuksiin yhdyn.
Osani olen vuosien mittaan saanut minäkin, nyt vähän vähemmän, kai huomattu on, että sivuutan moiset viestit huomaamatta ja kukaan ei enää jaksa toistaa sitäkään minkälainen pirtti on ja miten tyhmästi täällä viestitellään, hyvä niin.
Tuota hitautta olen minä myös olen kohdallani huomannut, mutta eipä nyt hirveä kiire mihinkään ole ja loppuun päästään täälläkin vauhdilla ynnämuu;)
Hyvä että et sähköiskua saanut hurskainen, mitä pirtin kirjoituksiin tulee, hyviä on kaikki viestit mitä tänne tulee.
Joku voi olla toista mieltä, mutta eipä me viedä kuin yhden ketjun tila ja kun huomaavat tyhjänpäiväiseksi, osaavat kiertää, sillä hyvä;)
Mik.si, sinun kysymysmerkit jäivät mietityttämään, kerro nyt mitä tarkoitit, Meriliille kai merkkisi osoitit?
Ystäviksi melkein on tultu Merilii ja viestisi on tietenkin tervetulleita pirtin ketjuun, mitä muualla tapahtuu, ei koske pirttiä.
Hiljaisena aina nämä minun istunnot tässä koneella alkaa, mutta nytpä jo vilkasta ulkona on, samalla tapaa tässä liikennettä seuraan , kuin Venlastiinakin.
Autoja, polkupyöriä, ihmisiä koirineen ja ilman, tässä näköala paikalla istuen näen, elämä sykkii ja siinä tunnen mukana olevani, vaikka vaan katsellen.
Nyt aion ruveta tyynyliinoja painamaan, 20 kpl odottaa tätä toimen pidettä, eilen loput ompelin, siinä aika haastellinen työ, on kuin maalausta aloittaisi, lopputulos tiedossa vasta, kun silittämään pääsen.
Värien sekoittaminenkin taitoa ja silmää tarvitsee, onko sitä, jää nähtäväksi;)
Oikein mukavaa päivää teille toisillekin, loppuviikkoa kohti taas mennään;)

Kankaanpainanta on mukavaa, saa yksilöllisiä tekstiilejä, itse olen painanut kuvioita puiden lehtien avulla kangaskasseihin, aika upeita tulikin. Skillanin värisilmä on pettämätön, senhän jo pirtin ilme on meille aina todistanut. Ystäväni innosti minuakin virkkuutalkoisiin, pienille keskosille kerätään turvalonkeroita mustekaloina, etteivät tarttuisi elintoimintoja ylläpitäviin letkuihin. Eikös tuontapaisia lonkeroita virkattu aikoinaan pyyheliinojen päihin koristeiksi ?

http://yle.fi/uutiset/nain_teet_turvalonkeron_keskoselle/8726802

Aurinkoista on, mutta täällä rannikolla tuulee tänään kylmältä suunnalta. Vene on jo vesillä, mieli suuntautuu kesää kohti. Puutarhassa riittää paljon puuhaa, aina kuitenkin jossain repsottaa, mutta oikein hyvältä maistuu talven jälkeen ulkona puuhastelu. Uusia suunnitelmia on, siemenpusseja ostettu ja yksi rivi varhaisperunaa harson alla.

Linnunpönttöjä meilläkin on taas askarreltu, alkaa olla lähitienoo hyvin pöntötetty. Saahan sitten vastalahjana tuhohyönteisten nyppijöitä ja ennenkaikkea ihanat konsertit. Suomessa on tavoitteena miljoona uutta pönttöä tänä vuonna, presidenttiparikin on omansa tehnyt. Sauli sanoi Jenniä koristeelliseksi kapustarinnaksi, Sauli olisi meriharakka. On niin hauska seurata, kun lintupariskunta käy ensi asuntoja katsomassa, ja minkä kelpuuttaa, alkaa pesää rakennella. Pihassa on vielä edesmenneen koiran karvoja, karvanvaihtoaikoina kerättiin niitä tupoiksi ja aseteltiin tiheisiin havupensaisiin, siellä niitä löytyy vielä lämmikkeiksi ja pehmikkeiksi.

En minäkään arvuuttelemaan lähde näitä "kuka kenelle mitä sanoi ja millä nikillä". Sääntöjen mukaan saa ilman vakionikkiä kirjoittaa, aiheuttaahan se sekaannusta, mutta siihenkin on varmaan syynsä. Luotan tuttujen nikkien hyväntahtoisuuteen. Kirjoittelen tuolla "yleispuolella", kun siltä tuntuu, en niin vakavasti tätä palstaa ota, pääseehän täältä näppäintä painamalla poiskin, jos alkaa ahdistaa. Huumoriksi voi monen asian kääntää, vaikka aika kamalia asioita täällä kyllä paiskataan vasten toisia kirjoittajia, paljon kannattaa jättää ihan lukemattakin. Kunnioitan ja arvostan tätä ystävällisyyttä, mitä pirtissä vaalitaan. Toukokuun jälkimmäisen puoliskon olen taas automatkalla, tulee mukava tauko kaikkeen someen, en edes älypuhelinta matkoilla käytä. Tulee niin kalliiksikin surffata ulkomailla netissä, tosin karttaohjelmia tulee joskus käytettyä. Minulla on Dna-liittymässä maksukatto, jota ei voi vahingossakaan ulkomailla ylittää, ja onhan mahdollista että kännykkä varastetaan ja joku tekee sillä hiveän laskun, jos tuota kattoa ei ole.

Varmaankin taivaan värit ovat erityisen voimallisia näin keväällä, huomaan Venlastiinan niistä kertoneen.
Viihtyisää torstaita !

Ah, te ahkerat ihmiset!
Minä vain olla möllötän enkä edes yritä mitään tavallisuudesta poikkeavaa.
Mutta minulla onkin muitten vaivojen lisäksi mato -- onneksi ei sentään kiho- tai lapamatoa vaan laiskamato, johon eivät minkäänlaiset matosatsit auta. Se nimittäin saattaa olla syntymävika.

Olin himolukija, joka unelmoi siitä, että joskus voisi lukea niin paljon ja kauan kuin haluaa. Nyt en muista milloin viimeksi olen lukenut likimain muuta kuin tv-ohjelmia Iltasanomista.

Eräässä kirjoittajapalaverissa kysyttiin meiltä pöytälaatikkokynäilijöiltä, miksi me kirjoitamme. Viitisenkymmentä muuta ihmistä osasi tarkkaan perustella, miksi he kirjoittivat. Kun tuli minun vuoroni, ilmoitin kirjoittavani sen tähden, että olen entinen tuleva Nobel-kirjailija. Arvokkaammat ja asiallisemmat kirjoittelijat palkitsivat minut röhönaurulla ja aplodeilla.
Sainhan minä tosin kerran toisen palkinnon erään kirjailijan seuran kirjoituskilpailusta. Se oli kyseisen kirjailijan teos ja sen verran seteleitä, että teimme mieheni kanssa Tallinnan-matkan.
Edes kirjeitä en ole kirjoitellut vuosiin, vaikka sisareni valitti, ettei hän saa aikaan edes kirjettä viikossa, mutta minulta tuli niitä viikoittain useampiakin...

Kahvipirtin vieraskirja joutuu sijaiskärsijäksi, kun elämä on niin tapahtumatonta hiljaiseloa, ettei aiheita ole. Paitsi se, että kun eilen menin tilaamaan permanenttia, sainkin sen heti.
Kauhukokemus oli se, että kampaamon suuressa peilissä oli se sama noita-akka, joka asustaan vessan peilikaapissa.

Älkää pelästykö: en ole ympäristölle vaarallainen.

Nauravalla tuulella kun olen, piti Venlastiinan peilin noidalle purskahtaa nyt vielä kahvitauollakin. Otin aamulla nimittäin aikaa lukeakseni läpi palstan eiliset kevätmyrskyt, mutta kyllä tympäännyin, ja aloitin viikon siivouspuuhat imuroimalla.

Siinä imuroisessani, palautui mieleen monet hyhhyh ja hyi-ilmaisut, ja lopulta hihittelin itsekseni vähän väliä,... hyi olkoon, ja taas tirskutti. Otti nauruhermoon koko ketju,...nyt en enää muista mikä se niistä olikaan.

Harvoin tulee kaikkea luettuakaan, mutta nyt pyyhkimään viimeiset pölyt, että pääsen saunan jälkeen puhtaaseen kotiin.

Paljonhan mediassa nyt keskustellaan palstojen puheiden tasosta, tolkunihmiset on kaikonneet osittain,... noo,.. harva viitsii osallistua oksentamiseen toisten niskaan, saati haluaa saada itse silmät suut täyteen,...

Kiitos leppoisasta kahvitauosta taas:D

Samaa rataa on mennyt tämäkin päivä kuin eilinen. Eväiden hankinta ja kolmen kilsaa jaloittelua. Lopun ajasta parvekkeella ulkoillen ja tietysti päivänokoset.

Lämpötila kehittyi siedettäväksi parvekkeella vetkuiluun. Katselin sinisellä taivaalla leijuvia pumpulitukkoja ja niistä revenneitä riekaleita matkalla jonnekin. Yritin veltossa asennossa retkottaen hamuilla käyttööni Konsta Pylkkäsen sinisiä ajatuksia. Ei irronnut, värimallit olivat liian vaatimattomia. Olisi pitänyt olla sateenkaari, josta olisi saanut irroitella ja sekoitella värisävyjä. Niinpä ennen pitkää alkoi silmiäni luppasemaan kiinni ja auringon lämmittäessä julkisivuani miellyttävästi vaivuin horrokseen ja aikaa hupeni. Ei se aika kuitenkaan hukkaan mennyt. Se on oikein ymmärrettynä juuri eläkeläiselle sopivaa hyötykäyttöä.

Ajan tarpeettomasta hyötykäytöstä pitäisikin luopua. Miksi edes yrittää vaatia itseltään suurempia suorituksia kuin mitä ajankohtainen tilanne ja olosuhteet vaatii. Se vain johtuu siitä, kun ikänsä riekkunut ylikierroksilla työssä ja muussakin touhussa, ei enää osaa "asettua paikoilleen", vaan ajattelee että kävihän ennenkin, miksei nytkin - ainakin lähimain.

Olen kyllä lukaisut 70 ketjujen "oikeita keskusteluja". Kyllähän tuolla sanansäilä liehuu. Mittava suoritus jo niinkin aikuisilta kuin 70. Johtuisiko se puhti kevään vesivirroista. Niin kuulin ennen sanottavan, kevät villitsee niin elukat kuin herkät ihmisetkin. No joo... ei tuo mitään ihmeellistä menoa ole ollut. Olenhan tuota tyyliä kuullut joskus livenäkin, mutta enempi harvoin. Kyllä se siitä, ajallakin on kuulemma parantava hammas.

Katunäkymä on yllättävän hiljainen. Ihmiset ovat vetäytyneet koloihinsa. Ehkä lähde ulos minäkään, vaikka keli olisi mainio. Heippa!

Kolmas kerta toden sanoo, tämä minun koneeni on aivan höperö, lennättää viestini taivaan tuuliin, kun valmiiksi saan.
Ei taida sellaista seppää löytyä, joka tämän kuntoon laittaa.
Kaunis päivä, viileä, mutta, ikkunasta katsoen tarkenee.
Ynnämuun kanssa tuosta ajankäytöstä olen samoilla linjoilla, pitäisi kiireet jättää ja tehdä vain mielekkäät hommat, mutta minkäs voi luonteelleen, kun idea syntyy se on toteutettava ja niitähän syntyy.
Pääkoppani on pahin orjuuttajani..
Venlastiinassa on kirjallisuus menettänyt kyvyn, mutta pirtin ilo, saamme hänen huumorilla höystetyistä viesteistä nauttia.
Voihan olla, että kirjojakin on syntynyt, mutta salaisuutena ne pitää.
Naurulla voi monet asiat ohittaa ja palstallakin se pätee.
Kaunis runo ja niin totuudellinen Merilii, jospa kaikilla tiensä alkupään aloittavilla olisi ne enkelit matkassaan, sillä jo tänne päähän tulleet tiedämme mitä vaaroja ja houkutuksia matkalle kertyy.
Ihan kateeksi käy Ramoona sinua, kun siellä puutarhaasi pääset tonkimaan kasvua seuraamaan, uutta maahan laittamaan.
Pöntöissäkin elämä kohta alkaa kukoistamaan ja siitä konsertit saat iloksesi, kiva seurata sitä touhua mitä pönttöjen suulla tapahtuu.
Lähdetkö taas tulppaaneja katselemaan?
Ei kai vaan hurskainen ole mennyt sitä pistorasiaa tonkimaan, kun ei eilen pirtissä piipahtanut.
Nyt on pakko lopettaa, edellisten merkkien mukaan taas kohta lentoon lähtee, oikein aurinkoista päivää ja iloista mieltä kaikille.

Tällä kertaan suuntaamme Itävaltaan Salzburgin seudulle, nekin Alpit on tuttu matkakohde, mutta aina vähän eri reittejä kuljetaan, nyt on aikomus entisen Itä-Saksan paikkojakin katsella. Matka on pitkä, ehtii kesän tulo vastaan, Itävallassa saattaa jo varhaisemmat jaloruusutkin kukkia. Pohjoisemmassa Saksassa ovat alppiruusut silloin upeimmillaan, useampiakin suuria rhodopuistoja siellä on kierretty. Sipulikukkia on kaikkialla , myös hedelmäpuut ovat siihen aikaan parhaassa kukassaan, hevoskastanjat samoin. Kun ajaa kotiinpäin, tulee taas pohjoisempi kevät vastaan. Onhan lähtöön vielä kuukausi aikaa, mutta kiva suunnitella omatoimimatkaa etukäteen , mitä kaikkea nähtävää on tarjolla. Lastaamme asuntoauton ja itsemme ensin Finnlinesin laivaan kohti Travemündeä , ei jakseta sentään Ruotsin tai Baltian kautta enää ajaa.

Päivää että pätkähtää ;)

Onhan ollut olevinaan vilkas viikkoni ;)

Manantaina olin hierojalla mankeloitavana,tiistaina oli kerhopäivä ja keskiviikkona jalkahoito.Eilinen mihinlie huuvennut.

Tänään sain sentäs ne pyykkini silitettyä.

Ihanan aurinkoista on ollut,vaan tuuli on turkasen kylymää.

Eipä tässä kummempia kuulu.
näkyillään...

Tervehdys!
Sen kun tulin vilkaisemaan Pirttiä. En nyt tullut aikaani kuluttamaan. Minulla on nyt samalla istumallani menossa järjestelypuuhia. Joskus niitäkin, että tarvittaessa vikkelämmin löydän hakemani.
Niinpä nyt jatkelen edelleen puuhiani. Jatkoja teille!

Huomenta, nyt toivottavasti saan kirjoituksen kunnialla tehtyä.
Ihan omatoimisesti tämän korjasin, löysin palaute nimikkeen ja sitten alkoi kone korjaus hommiin.
Monta tuntia siinä meni ja nyt sitten muutamia latauksia joudun etsimään, muuten toimii kuin salama.
Jospa tämä nyt alkaisi olla kunnossa, kun en vaan taas vääriä latauksia ja muita sellaisia rupea höheltämään.
Minulla on voimassa oleva Avast suoja, mutta sitäpä en saa esille, uutta asennusta vaativat, pitää kysellä viisaammilta.
Päivä alkaa ainakin kauniina, hieman pilviharsoja näkyy, mutta taitavat painua itä suunnalle.
Mistä niitä aina niitä järjestely hommiakin ynnämuulle kerääntyy, taidat muisteluja läpi käydä.
Minä en uskalla valokuvia esimerkiksi ottaa esille, kun niitä juuttuu sitten katselemaan ja aika hurahtaa nopsaan.
Sitä aikaa meillä pitäisi kyllä olla, mutta aina vaan tuntuu, että kesken loppuu.
Pitää pesasta pyykki tänään ja sitä silitystä minullakin, nuo painetut tyynyliinat on silitettävä kiinni ja vähän muutakin kertynyt raudan tehtäväksi.
Kyllä tuota muoria aina vaan hemmotellaan;)
Ihana tuollaista matkaa on suunnitella, mistä kerroit Ramoona, ihana varmaan tulla sitten kotiin, erilaiseen kesään ja ennen kaikkea omaan sänkyyn;)
Tuo häkä on vaarallinen, minä aina (sen harvan kerran) kun uunia olen lämmittänyt aivan mustakasi olen palamiset saattanut, kai siitä harakat sitten lämmintä saivat.
Voi että, tuollako meinaat saada kätesi terveeksi hurskainen, usein pidät kättäsi väärässä asennossa, kun kipeäksi sen saat.
Olen ollut huomaavinani, että vähän väliä joku paikka pahasta asennosta kipeytyy, mutta paraneekin kyllä ihan saman tien, voimistelu olisi myös hyvä lääke.
Niin, se liikunta hyväksi se varmasti on, mutta kun jaksaa jotakin vaikka seisten tehdä pitemmän aikaa, ei enää liikkuminen meinaa sujua.
Useamman tunnin tein noita tyynyliinoja, jopa jäykistyi jalat, ei siitä ulos mieli tehnyt.
Pyörällä ajo on muisto vain.
Tänään aion kyllä kaupalle mennä, alkaa jääkaappi tyhjyyttä valittaa.
Niinhän se taivas kirkastui, aivan pilvetön on ja elämä siinä ohessa hymyksi muuttuu, ihana lauantai päivä, sitä nyt viettämään;)

Hei, pirttiläiset! En ole ehtinyt hetkeen täällä poikkeamaankaan, mutta nyt kun ulkoa haravointihommat sain koko lailla selväksi, päätin sitä Pirtin hyvää Presidentti-kahvia käydä maistelemassa.
Olen myös painanut noita tyynyliinoja, josta Skillan puhui. Tulee siinä liinat yhtäkkiä kauniiksi. Kansalaisopiston puitteissa niitä painettiin.

Luin tuossa Venlastiinan jutun edempänä. Oli niin hauska, että sain oikein ääneensä kikattaa! Olet kyllä oikein Nobel-palkinnon ansaitsija!
On niin kaunis ja aurinkoinen sää, ja tuuli tuo oikein lämmintä ilmaa.
Ihan hikisenä sieltä tulin, nyt kahvi sitten maistuu!
Hyvää lauantain jatkoa!

Mikä hek´lkkari tätäkin konetta vaivaa.

Suutuikose kun uhkasin lopputilillä;)

Itselleni minä sitä lopputiliä uhkasin ;)

Pahalainen kun on saanut huhkia hikihatus,tai päässä;)

Ei riittänyt että eilen silitin kamalan kasan pykkiä.tänään on pitänyt imurin kanssa touhuta ja mopata.

Nyt en kyllä tee enää mittään tänä iltana.

Nautiskelen pirtin kahvista ja paapon kissoja.
näkyillään...

Kovilla on muori77 ollut. Onneksi on tullut hyvä päätös - rehkimisen lopettaminen tältä erää.

Eilinen etsimispuuhani oli samalla järjestelyä. Olen aika taitava sekoittelemaan papereitani. Nyt oli hakusessa yksi liuska n. 50 vuoden takaa ja toinen puolta nuorempi. Ei nyt ihan mahdottoman tärkeitä, siksi ne olikin heitettynä epämääräisiin kasoihin ja survottuna kaappiin. Löytyihän ne, tietysti viimeisistä nivaskoista. Samalla tein kyllä järjestelyjäkin, kasa poistoihin ja lopuille asian ja vuosiluvun mukaan paikkansa. Paljon sitä roskaa tulee säästettyä, vaikka eihän meininkini ja asiani ole isoja. Muistelujani niihin kyllä liittyy, mutta ei sentään elämänkertaa ole tekeillä. En usko olevani niin merkittävä maan tallaaja.

Tänään kävin torilla. Oli ihan hyvin tilaa liikkua, ryysis ei haitannut. Lauantai on ollut yleensä melko vilkas päivä. Nyt ei ollut yhtään kojua, ei myyjää, eikä kyllä mahdollisia asiakkaitakaan.. En muista näin tyhjää olleen milloinkaan, ellei sitten ole ollut viimeisenpäälle kurja ilma. Tänään oli ihan hyvä, aurinkoinen ilmakin. Mukavahan se oli torilla kävellä kun tarvinnut varoa kanssaihmisiinkään törmäämistä.
Hyvää loppupäivän jatkoa, aurinko jaksaa vielä ikkunastani kiusallisesti silmiini killottaa.

Kaunis sunnuntaiaamu, hieman on harsoa taivaalla, luntahan ne lupailivat.
Kuuluu varmaan tähän vappusään odotuksiin, joskus muistan hyvinkin lämmintä ollut vapun aikoihin, mutta myös lumisen vapun muistan, lunta illalla nilkkaan asti.
Olin ostanut kesäisen leningin illan rientoihin, ei oikein istunut sään kanssa.
Vai jo on Neeassa saanut pihan siivouksen, sen urakan muistan hyvin, tykkäsin haravoida, kun sen jälkeen näki selkeästi työn tuloksen.
Miten sitä yhdeksi päiväksi joskus urakoi liikaa hommia, kuten muorille oli sattunut, mutta kun vauhti päällä siinä ne menee.
Minä olen puhunut silityksestä monta päivää, mutta aina vaan on laiskuus yllättänyt, tänään sen teen.
Ärsyttää tuo pöly, tässä istuen musta tulostin on silmien alla ja aina vaan pölyisenä, vaikka eilen pyyhin.
Niin paljon turhaa työtä.
Kyllä olisi minullakin inventaarion paikka, on kaksi yläkomeroa täynnä jotakin, en tiedä mitä, mutta on niin hankalasti siivottavaa, kun tikkailla pitäisi kiivetä, sitä olen siirtänyt aina vaan.
Ainakin siellä on äitini hauta adressit, tuskin jälkipolvi niitä haluaa, mutta mihin ne laitan, ei ole paikkaa polttaa.
Paljon muutakin joutavaa, sota-ajan eläneenä, ei mitään voi kylmästi pois laittaa.
Facebook vie luvattoman paljon minunkin aikaa.
Meillä oli samat puuhat Laten kanssa, silakkapihvejä minäkin paistoin, olivat vaan euroa kalliimmat kilo mitä siellä.
On niin hauras kala, ettei meinaa pannulta ehjänä saada.
Nyt varmaan apua voit saada hurskainen, kun hoitoja menet ottamaan minulla tuolla lapojen välissä on kipu pisto, oikean käden puolella, yritän kovasti pyöritellä kättä, usein menee näin ohi.
Kovasti on kipeä, jos ei mehulasikaan enää nouse, vaivat rasittaa pienikin vaiva kiusaa.
Hiljaista on vielä kadulla, ihmiset nauttivat vapaa päivästä nukkuen pidempään, minulla tämä aamu rupeama sitä tehokkainta aikaa ja siksipä alan jotakin puuhailemaan.
Uhkaavan näköisenä alkaa pilviä kerääntymään, tänään ei aurinkoa varmaan parvekkeella otetakaan, mutta meneepä se päivä ilmankin, mukava ajanvietto teille pirtissä kävijät.

Punarinta oli saapunut pihaan. Jos olisi ollut pieniä siemeniä, olisin vienyt sille, pitkän muuttomatkan tehneelle.
Sen laulu on aika vaatimatonta tirskuntaa, mutta erottuu omanlaisenaan.
Punarinta oli nimimerkki *Kukkahameen* mieleinen lintu. KH:ta ei ole kuulunut näkynyt, on saattanut jo siirtyä ilmaviin sfääreihin.
Uni ei ottanut tullakseen tuon ronski-otteisen hermoratakäsittelyn jälkeen. Nyt sitten olo on hyvin puutunut ja nahkea.

Hän sanoi ettei suosittele sitä kortisonipiikkiä ensinkään. Kuulemma rasittaa mm. munuaisten toimintaan.
Kuitenkin varattu aika pitää perua, muuten joutuu ehkä maksamaan. Ainakin hammaslääkärit ovat äkäsiä peruuttamattomasta ajasta.

Taas puolenyön jälkeen uusi viikko alkamassa. Toivotaan että siitä tulee mukava viikko meille kaikille.

Meidänkin pihassa näyttäytyi punarintauros, katseli kirkkailla silmillään kuivuneen kirsikkapuun oksantynkään nostettua orvokkiamppelia kuin pesimäpaikaseen, palasi vielä toistamiseen arvioimaan. Siirsin amppelin kuistille ja kerroin sille, että metsä on rauhaisampi paikka. Minullekin tuli mieleen Kukkahameen terassin kaiteella kyhjöttäjä. Pönttöjä laittaessamme olemme ihmetelleet, minne ovat kottaraiset kadonneet. Meillä lapsuuskodissa pönttöjä laitettiin nimenomaan kottaraisille rantakoivuihin. Rantatörmälle kaivoimme pienen ojan, jota pitkin keväiset sulamisvedet pulppuilivat kohti järveä. Puroseen askartelimme vesimyllyn...ja kottaraiset tulivat. Se oli todellinen kevään avaus, ja pian oli tytöillä polvisukkien aika.

Sinisirkun vinkin mukaan minäkin käytän kevyitä muovirasioita versokylvöksiini, nehän ovat kuin pienoiskasvihuoneita. Jatkuvasti on vanhan hernepussin kurtukkaat uutta versoa pukkaamassa ( ne syödään viimeistä kärhöä myöten namipaloina), täytyy vaan sinisirkun vahingosta viisastuneena pitää huoli, että mullat ja vedet pysyvät pilttuussaan. Vettä tuli vaihteeksi taivaaltakin, tervetullutta pölyn sitojaksi ja viherryksen vauhdittajaksi. Uutisetkin ovat jo alkaneet, mutta menkööt samantien...
Hyvää yötä !

Huomenta, sateinen aamu ja varmaan sitä riittää koko päiväksi, näin luvattu, koko viikko saattaa olla kolea ja sateinen.
Routa kyllä maasta nyt pika vauhtia lähtee, kun ei yöpakkasia ole.
Punarinta on minunkin lempi lintuni, se on hyvin seurallinen, muistan kun oli pilkottujen puiden pinousta useana päivänä, punarinta tuli kanssani työmaalle, siinä seuraili hommiani.
Kaunis pirteä lintu.
Jopa surullinen vahinko, siivoaminen hankalaa, kun multa löytää joka koloon ja jo silmuihin ylettäneet siemenet tuhoutuivat, vai saitko niitä takaisin multaan?
Näitä vahinkoja sattuu aina vaan enenemissä määrin, kun kömpelyys lisääntyy.
Älä sure, vielä ehdit laittaa uudet siemenetkin sini-sirkku.
Eipä kottaraisia todella näy, eikö olisi jo aika ruveta sitä suojelemaan, Saimaan norpalla nyt hyvä kuuttien taso, suojelu tuonut tulosta.
Kun nyt eivät vain verkkoihin joutuisi.
Lasten leikit meidän nuoruudessa oli juuri tuollaisia, mitä Ramoona kerroit, ei kuviteltu olevankaan mitään kaupasta ostettua, mielikuvitus antoi vauhtia.
Nyt alkaa tuntua, että lapsuutta ei nykyään olekaan, pieniä aikuisia pienestä lapsesta lähtien.
Haurastaa kortisoni luustoakin, jos usein itä joutuu ottamaan, voimistelu olisi hyvä keino, säännöllinen joka aamuinen viruttelu minulla on auttanut, kun kipeytä ilmenee.
Tietysti vaivat ovat erilaisia ja jos oikein tulehtunut n, ei liikuttaminen saata hyväksi olla.
Kyllä nu polvet oireilee minulla, katselin saunassa miten kamalan paljon paksumpi olikaan oikea polveni, mutta yritän sillä vaan linkata, iltapäivästä on jo melkoisen kipeä, ei kylläkään pakota, liikkeessä vaan koskee.
Särkylääkettä en ota, uskoni on vahva siitä, että liika lääkitys ei ole hyväksi, tottahan kipuun on otettava.
Tähän kun lisää vielä nilkkojen vaivat, voi todeta, että aika raihnainen olen.
On se kumma mien joka aamu pitää vaivoja valittaa, ei taida apua olla, mutta kai se on tätä elämän vaihetta, kun ei paljon muuta elämään mahdu;)
Tänään kumminkin tapahtuu, kaikkien paikkakunnan eläkeläisten yhteinen juhla, laulamme oman osuutemme ohjelmasta, kahvittelu ennen juhlaa.
Kerran vuoteen tämä tapahtuma on j on saanut kivasti yleisöä, kesällä on letunpaisto ja saunominen samalle eläkeläisporukalle.
Viikko alkamassa, mahtuu siihen vielä teatterissa käynti ja sitten olemmekin loppuviikossa.
Eletään kuitenkin päivä kerrallaan, näihin viisaisiin sanoihin päätän tämän viestin;)

Huomenta:)

Enhän tuota sure, vielä on herneenversojakin , ja olihan tuo jo kolmas kylvö! Yksi laatikko jäi ylöspäin, muut oli niin sikinsokin, ettei kannattanut selvitellä.

Liitän punarinnan laulua tähän, kaunis lintu se onkin!
https://www.youtube.com/watch?v=Zaoy9wIBxhI

Tulin koluamaan Pirttiin enempi tavan - kuin asian puolesta. Katselin juuri Mot- ohjelman kestävyysvajeen laskemisesta ja laskuperusteista. Enhän laskukaavoja ymmärrä, mutta kyllä se "kansanomaistaminen" jotakin selvitti. Runsaita leikkauksia perustellaan kestävyysvajeella, se ei ole ohjelman mukaan riittävän pätevä mittari päätösten muodostamiseen. Mm. Ruotsissa näitä laskelmia ei pidetä riittävänä perusteena. Tuleehan tuolta SSS- än tuutista nyt solkenaan esityksiä, jotka tuntuvat aika oudoilta. Aika näyttää.

Muuten olen nuhjannut puolisateisen normipäivän tähän illan korville. Katsellaan jatkoa, hei!

Huomenta, pilvipoutaa, ei kovin lämmintä kolme astetta mittarissa.
Näillähän sitä mennään kesää kohti, lumet on hävinneet ja siivoaminen talven jäljeltä voimissaan.
Eilen oli onnistunut juhlamme, väkeä tupa täynnä ja varmaan kaikki hyvillä mielin kotiin lähti.
Juhlapuhuja kertoili miten mummon euro on 66 senttiä ja pienituloisia eläkeläisiä on luvattoman paljon.
Kuitenkin eläke miljardeja ulkomaille sijoitetaan, niillä voisi pienellä euro määrällä kohottaa näitä pienempiä eläkkeitä, koskematta verotuloihin lainkaan.
Eläkerahastot kasvavat tunnissa 40 000 euroa, nämä rahastot ovat viisikertaistuneet 20 vuodessa kysymyksessä on jättimäinen kansallisomaisuus, joka pääsääntöisesti ulkomaille sijoitetaan.
Eläkkeen nostaminen toisi ostovoimaa ja näin lisäten työtä, myös verotuloja valtiolle ja kunnille.
Ruotsissa eläkkeitä nostettiin viime vuonna 4,5 prosenttia.
Jotakin olisi tehtävä.
Noita arkisia hommia niitä aina vaan riittää, pyykinpesu yksi toistuva toimi, nykyisin kuitenkin hoituu helpolla, kun muistelee entisiä aikoja.
Vaatteissakin jo itse siliäviä paljon, se silityskin helpompaa, mutta tehtävä nämä kuitenkin on joka päiväisen elämän kulussa.
Kerran viikkoon pyörii minunkin pesukone.
Jäin kuuntelemaan noita linnunlaulajien esityksiä sini-sirkun laittaman linkin kautta, kaikkea sitä täältä tietokoneelta löytyykin.
Muistin, että minulla on yksi lintukirjasarjan osa täynnä lintujen laulua kasetilla, enpä vaan koskaan ole sitäkään joutanut kuuntelemaan
Suomen linnut on neliosaisen kirjasarjan nimi, joskus sen olen kalliilla rahalla hankkinut, nyt sitten pölyttyy muiden sarjojen kanssa kirjahyllyssä.
Tietokoneen yleistyttyä on kirjojen osuus romahtanut.
Tänään laulellaan taas ja harjoitusta tulevaan yhteiskonserttiin mikä piirin järjestämänä Iisalmessa toteutetaan, mukava tapahtuma odotuksissa.
Elämä on täydessä sykkeessä, kun ikkunasta katson, on tässä mukaan laittauduttava, onnistunutta päivää teille kaikille.

Iltaa. Kaunis ilta onkin ja miksei päiväkin, vaikka aamupäivällä ei olisi uskonut, että puolen päivän jälkeen aurinko olisi taas suorastaan paahteinen.

Lähdimme aamulla terveyskeskukseen, ja iloksemme naapurin koivussa viserteli pikkulintu niin ihanan kirkkaasti että teki ihan mieli jäädä sitä kuuntelemaan.

Reipastutti se lintunen niin palljon, että en murissut ääneen sitä, että on eläinrääkkäystä tappaa ihminen janoon ja nälkään, kun edessä on veren luovutus pariin pieneen putkiloon.
Kun homma oli hoidettu, tuli kiire sauvojen kanssa kolistella kahvioon, että silmät aukeaisivat ja lakkaisin vapisemasta nälästä.

Kovasti siniseltä vereni niissä tuubeissa näytti. Tiedä, vaikka ilmoittaisivat ensi viikolla, että olen korkeasti kreivillistä tai jopa kuninkaallista sukua,
Olisi se huljakkaa, kun olisi kreivitär Venlastiina ja kuningatar Puskasuleima.

Kyllä Kellokoskelle taas aatelisia mahtuisi, kun se kuuluisa prinsessakin lienee jo kuollut.
Mutta jos niin upeasti kävisi, ottaisin läppärin mukaan, joten kahvipirtti ei näillä tietämillä eroon pääse.

HEIPPA TAAS JA HYVÄT JATKOT.

Hyvää huomenta, pilvinen aamu, mutta päivä se tänäänkin etenee, keskellä viikkoa mennään.
Tänään on kulttuuri pläjäys menemme teatteriin katsomaan " Juokse ku hullu" arvostelut ristiriitaisia, mutta illallapa tiedän omat tuntemukset.
Pienestä se ilo syttyy, minä kuulin ja näinkin ukko peipposen ja hyvä mieli tuli.
Laulu niin helakasti kajahti.
Minä olin myös syömättä kokeita ennen, kunnes kuulin, että ei tarvitse ollakaan tähän minulle tehtävään, kerran vuoteen nykyisin koe tehdään.
Saisivat kyllä tehdä useammin, vuosi on pitkä aika näitä vaivoja ja niiden syntyä ajatellen.
Minun kirjahyllystä löytyy Otavan kymenosainen (kaikilla se varmaan on)syytä olisi niitä vanhentuneitakin tietoja lukea, niin paljon on aukkoja tiedoissani.
Samoin karttakirja olisi tutkittava, niin paljon on paikkoja ilmennyt, joiden olemassa olosta en ole kuullutkaan.
Joskus tarjosin kaupan noita numeroituja, mutta eipä ostohalukkuutta ilmennyt, joten pölyyntykööt hyllyssä.
Eilen kuulin kauneinta kotia etsiviltä, että kirjahyllyt on tulossa muotiin, joten siinäpä perikunnalle valmiina ihan mittava kirjasto.
Jospa jättäisi vielä kirjat hyllyyn ja aloittaisi tämänkin päivän touhut, jotakin vielä ehtii ennen teatteriin lähtöä mukavaa päivää ystävät pirtissä.

Päivää, vaikkei paistakaan, oli tarkoitukseni aloittaa, mutta sitten alkoikin yllättäen maailma valkenemaan. Kun mietin voisiko vähän kehaista, että taitaa suvi olla tulossa, en ehtinyt, kun aurinko jälleen meni ankean pilviverhon taakse.
Varoen muistelin suomalaista sanontaa, ettei pidän nuolaista ennen kuin tipahtaa,
Oli hyvä, että en nuolaissut, sillä taivaalta tosiaankin tipahti: nimittäin lunta yhden kevätpäivän talvettamiseksi!
Nyt on lumi sulanut, ja eikös vain aurinkokin paista täysillä!

Koko tuon litanian olisi voinut kuitata ilmoittamalla, että sää on todennäköinen.
Mutta onpa nyt mustaa valkoisella siitä, että Suomessakin osataan sitä kuuluisaa ja sivistynyttä smool tookia. (small talk)

Me kun olemme etupäässä sellaisia että käymme suoraan asiaan turhia höpöttämättä.
Ei ole tullut mieleenkään pohtia sitä, mitä muu maailma meistä ja erityisesti minusta ajattelee. Muu maailmahan voisi ihan vapaasti pohtia mitä suomalaiset heistä ajattelevat.
Uskallan vakuuttaa, että muumaalaiset (ainakin he, joihin olen tutustunut) ovat ihan tavallisia ihmisiä, yhtä mukavia kuin suomalaisetkin.

Eikä sitten muuta luin lämpimät terveiset Suomen mukavimmalle porukalle..
Saatte itse arvata mitä porukkaa tarkoian.

Mikähän pölvästi näihin keskusteluihin sekoilee?
Se torvelo väitti, etten ole kirjoittanut mitään, ja veti varmuudeksi pois rekatun nikkinikin.

Ei muuten ollut ensimmäinen kerta!
Jos joskus joudun puheisiin kyseisen imbesillin kanssa, haistatan hänellä sen heinän, jonka lehmä toissapäivänä söi ja eilen märehti!

Valitettavsti en tunne niitä "ammattimiehiä", joiden kanssa en ole väleissä.
Jos olisin, ottaisin suoraan yhteyden. Nyt on vain kiukustuneena käytettävä kirjoitettavia tunaroivien (tunaroivan?) ansioitten mukaan.

Heippa tyaas!

Nythän on Pirttiin tullut vipinää ja humoria totisen lukijan pähkäiltäväksi. Hyvin jutut luistaa.Tottahan se kaikki, vaikka en tiedä mistä on puhe milloinkin. Eipä se haittaa.

Kävin tänään taloyhtiön kokouksessa. Sehän on mitä totisinta osallistumista, vaan ei ollut tällä kertaa. Valittajia ei ollut, vain muutaman kyselijä. En kyllä osallistunut minäkään muuhun kuin nimenhuutoon. Paikalla! Käytössä on myös "läsnä", mutta se ei ole koskaan istunut kunnolla kielelleni. Kokous meni melkeinpä nuijan kopauttelulla, kaikki oli kunnossa ja entinen butjetti kelpasi melkein monistettuna jatkoon. Olisihan siinä kokouksen keventäjänä vaihtelun vuoksi muutama jaarittelija mennyt, mutta en kuitenkaan uhrautunut siihen vauhdittajaksi.

Tänään oli vaihtelevat kelit. Muonanhakumatkalla ropsautti rakeita, väliin vettä ja hetkittäin aurinkokin vilahteli. Se oli sitä virkistävää vaihtelua. Katsotaanpa mitä huomenna ilmat tarjoilee. Heippa!

Huomenet, kylmä yö, aamulla mittarissa vain kaksi astetta ja näinpä minä lumihiutaleita lentelevät aivan kuten Puskasuleimakin.
Ei maanpeitoksi asti ainakaan vielä tullut, mutta luvassa on.
Hyvähän se olisi, että kaikki lumeksi aikova nyt alas tulisi ja pääsimme oikeat kevään merkit luonnossa näkemään.
Kuulin vanhan kansan ennusteiden mukaan, jos ukkonen jyrisee ennen vappua, tulee kylmä kesä ja nyt se on näin tapahtunut, pankaapa mieleen.
Kaunis sateenkaari oli meillä täällä muutama päivä sitten ja taivaalla ilme vaihtui tiheään, aurinkoa ja tummaa taivasta, jopa aivan henkeä väliin salpasi.
Joskus tulee halu ottaa maalit esiin ja yrittää jäljentää, mutta sitten halut katoaa, kun tietää että se epäonnistumisen vaara on suuri.
Noita pomppulan pyörimisiä minulla myös Merilii ja sitten taas kirjoitus katoaa, aina silloin kun olen viimeisiä rivejä kirjoittamassa, kai se on joku merkki, että nyt lopeta;)
Meillä yhtiökokous ei vielä ole ollut, puheenjohtaja valittaa tilien joutumattomuutta, isännöinti on levinnyt niin laajalle, että tilitkin jossakin kauempana tutkitaan.
Kunpa ei nyt suurempia muutoksia talossa tapahtuisi.
Milloinkahan(ei kai koskaan) tämä Suomi24 olisi niin valmis, että kaikki toimisi kunnolla?
Tuo googlettaminen olisi tiedon saannin suhteen hyvä konsti, mutta en jaksa ja mielestäni en ehdikään sitä selaamaan, mieluummin luen täältä teidän vastauksia eri asioihin;)
Nyt pistän pisteen viestiini, että ei ehtisi ne "ammatimiehet"asialle.
Hyvää ja toivorikasta päivää teille kaikille, kyllä se siitä iloksi muuttuu;)
Miksihän nyt koko lauseen punakynällä merkkasi ja eikun jatkaa, kai se viesti olisi laitettava uusiksi, koneen mukaan, mutta enpä takerru.

Jotakin oppia otin minäkin täältä Pirttiin kirjoittavilta. Vähän aiemmin useampikin kertoi silakan paistosta. Ja hyviä olivat kertomien mukaan. Niinpä tänään huomasin jaetuista kaupallisista tiedotteista, että silakkafileitä saisi vitosen kilohintaan. Olihan ne silakat kävelymatkan ulkopuolella, mutta saipahan melko toimettomana seisova autonkotteronikin jaloitella asiani hyväksi.

Sainhan silakoita, kiloa pyysin ja myyjäpoika kahmaisi reilunlaisesti ja annoin olla vajauttamatta. Olihan silakat ihan hyviä. Eihän ne kaikki menneet, mutta pitäähän sitä syödä toisinakin päivinä. Niin se vain on tottumus, että kyllä muikut ovat mielestäni parempia, mutta käyhän silakkakin kaikkiruokaiselle.

Kelpo päivä oli tänäänkin, eivät häirinneet. Tuli kuitenkin kaltsa olo kun kävelyreissullani vastaan tuli puolituttu kampraatti ja hänpä oli huastelupiällä.
Alkuun siinä oli vuoropuhelua, mutta sitten vastailin vain joo,joo. Alkoi nimittäin vilu vapisuttamaan. Olin varautunut ottamaan "villapaidan" kävelemällä ja juttukaverini oli pikemminkin talvivarusteissa. Pääsin kuitenkin sopivasti liukenemaan matkani jatkoon. Tällainen juttu ja nyt tällä kertaa lopetus. Hei vaan!

Huomenta hyvin hiljaiseen pirttiin, nyt kevät hommat vie viimeisetkin kirjoittajat.
Ynnämuun mielipiteeseen mausta yhdyn, kyllä paistettu muikku on parempi näin savolaisen mielestä ainakin, mutta silakka harvoin saatuna maistuu.
Räntää sataa ja vilpoista on, nollan kieppeillä pyörii, mutta siitä se on lupa lämmetä ja sitä tässä odotellaan.
Nyt pitää lähteä täydennystä ruoka varastoon hakemaan, muuta ihmeempää ei päivään sitten kuulukaan.
Katsellaan ja ihmetellään, jokohan pönkkä ovelle vihdoin laitetaan, päivän jatkoja edelleen toivotan.

Eheeeeeiiiiii
mitään pönkkää ovelle laiteta;)

Eilinen hurahti kaupungilla käydessä.

Tuo täyskuu tekee taas niitä tepposiansa minulle;)

Aurinkoinen on tämä aamu,
näkyy semmosia pumpulipilviä vähän leijuvan.
Tuuli on vain niin turkasen kylmää.
Ei se kai lämpene ennen kun kaikki jäät on järvistä sulaneet.

Täytyy taas ruveta tuota imuria taluttamaan;(

Eipä kummempia.
näkyillään...

ynnämuulle, silakoista, taannoin minäkin ostin melkein kilon silakkafileitä, ei ne vitosta maksanut, hinta oli 4,99 kg. kyllä niistä hyviä tulee kun oikein maustaa, ja voissa paistaa.
Eipä noita muikkuja kovinmontaa kertaa ole tullut maistettua. Äitini oli täys savolainen, mutta en muista koskaan meillä muikkuja olleen, varmaan kotnaan niitä syönyt kun Pielaveden rannalla asunut. Nuorena muutti tänne Nurmijärvelle ja meni naimisiin Hämäläisen kanssa.
No silakoita meillä syötiin suolattuna ja paistettuna liekö noita fileitä ollutkaan ainakaan valmiiksi tehtyinä.
Muikuista senverran onhan noita muikkuja kaupoissa, ei vaan ole montaa kertaa tullut ostettua, ehkä muutaman kerran, en nyt miusta milloin viimeksi. Torilla joskus markkinaaikaan saa muuripadan pohjalla öljyssä käristettyjä muikkuja ostaa annoksen, kerran ostin ja se riitti minulle.
Kyllä tänne meidänkylän meille voisi kesä tulla, eilen ajelimme taas katselemassa luontoa ei lunta näkynyt missään ja se järvi minkä ohi ajoimme oli vapaa jäistä.
Kyllähän kevään merkit näkyy, mutta vihreys puuttuu, lionnut laulaa ja puissa pieniä silmuja. Yöllä usein pakkasta ja päivälämpökin alle 10 astetta.

Tuli mieleen näistä kirjoittajista, täällä pirtissä aikoinaan tuo Marja-liisa kirjoitteli usein pirttiin,mutta nyt hän kirjoittaa joka päuvä Facebookkiin, kysyin häneltä kun tuo puutarhurin hommat sielläkin aiheena, sanoi olevansa sama ihminen. Taitaa olla sinunkin kaverisi.
No tulipahan käytyä terveisiä meiltä Late.

Latelle silakoista ja muikuista. Makujuttujahan ne ovat. Eihän siellä syntymäpaikoillani silakoita edes ollut myynnissä ja melko vähän on vieläkin. Silakoihin tutustuin vasta kun muutin Hesaan. Niinpä se muikku käy hyvin vanhasta muistista. Toki olen harvakseen ostanut silakoitakin. Jos savustettuja silakoita sattuu saamaan niin tuoreena, että ovat vielä lämpimiä, niin ovathan ne ihan hyviäkin. Joskus näinkin onnisti, ei taida enää näin tuoreena löytyä. No enhän kuitenkaan ole ruuan suhteen kovin ronkeli, pääasia on vain häivyttää tarvittaessa nälkää. Siihen löytyy apua silakoistakin.

Aamupäivä oli tänään poutaista. Kun vetelin päivänokosia ja niistä virkosin hereille, ilma oli muuttunut sateiseksi. Voisinpa sanoa, että väärään aikaan hirsiä vetelin. Sattuuhan sitä.

En ole fasebookia edes lueskellut, kaikkiaan pari kertaa vilkaisin. Olen vältellyt siksi, että en hajoita tätä hereillä olemiseni aikaa turhan laveaksi. Joskus kävin aika tiuhaan Näkökulma- nimisellä keskustelupalstalla. Jostain syystä ne lopettivat sen palstan - ehkä se oli tullut tiensä päähän.

SkillaNin heittämään ajatukseen pönkän laittamisesta ovelle. Tuskinpa kannattaa hätäillä. Näyttäähän väliin hiljaista olevan koko palstallakin. Eihän Kahvipirtin lämmitys- ja sähkökulutkaan liene kovin suuria, joten voinee rauhassa katsella ja pitää valmiudet yllä. Ainahan tänne voi joku vaikka harhautua porisemaan ajankuluksi asiaa tai asian vierestä muuten vain mukavia jutellen.

Pari päivää on mennyt muissa puuhissa vaihteeksi. Olin lupautunut perhetuttujen juhlatilaisuuteen laittaa voileipäkakkua ja pikkusuolaista. Illalla olin puuhista melko väsynyt joten nukahdin jo 22,oo jälkeen. No, sittenpä heräsin pikkutunneilla kuu-ukon möllöttäessä taivaalla.

Tänään päätin pestä pois pyykit, ja niin on puhdasta ihan pankki-ja plussakorttia myöten!

Ihme ja kumma, eivät ne siitä miksikään menneet, iltapäivän kauppahankinnat tuli maksettua kirkkaasti, vai oliko se nyt sitä rahanpesua ?

Hyvin toimi kuitenkin, vaan kyllä hämmästyin kun märän safaripusakan rintataskun läppää oikaistessa, luiskahti kortit esiin. Eipä ole tuotakaan ennen tapahtunut.

Nuuksioon kaipailen katselemaan luontoa, vaan kylmältä ilma tuntuu, käsineet saa laittaa käsiinsä kun kauemmin ulkoilee. Taidan jättää keväämmälle sen reissun.

Täältä sitä taas tullaan pirttiä emäntineen tervehtimään. Luulen että tapahtumat olisivat alkaneet vyörymään jääkaappiin unohtuneesta homejuustosta.
Leikkasin siitä siivuja ja nautiskelin. Illalla siinä 20 paikkeilla luonto alkoi kutsumaan vaativasti.
En ehtinyt. Lasti meni pöksyihin. Kukaan ei ollut katastrofia näkemässä.

Näin että tuote oli liian keltaista, ihan kuin silloin 78v.sitten. Käärin pökät sanomalehteen ja heitin syreenipuskaan.
Johtopäätös; vain raudanpuutosta potevalla jälkituote on noin kirkkaan keltaista. Suihkun ja puhtaisiin pukemisen jälkeen nappasin Obsidan kapselin, yöksi vielä toisen.

Olo muuttui rotevammaksi. Käsivarteen, joka on ollut pelkkä voimaton roikotin, hieroin ystävän Virosta tuotua Finalgonia.
Se on 4% kipusalva. Tavallisen ihon lähes polttaa, tosi kipuun vaan lämmittää.
Ei se oikeasti parane viikkoihin, mutta kun asentovirhe, joka oli tuon aiheuttanut on nyt korjattu, paraneminen voi käynnistyä.

Puuhailin pihalla jotakin pientä. Sekin hiukan priskaannutti.

Koleissa säissä ehkä viikonvaihteeseen mennään, mutta kerrankin taas valoa riittää. Valaisee se mieltäkin, niin uskotaan. Terveisiä!

50 kiloa laihtunut Raakel Lignell: Työstin surua kuntoilulla,
hänelle tehtiin lonkkaleikkaus syksyllä,
ja lääkäri käskee nivelleikkauksenkin takia pudottamaan painoa.

Viihde Julkaistu 04.03.2013 21:31 (Päivitetty 05.03.2013 10:16)


Raakel Lignell kannustaa muitakin elämänmuutokseen.

Hurjasti laihduttanut Raakel Lignell myöntää, että hänellä oli kuntoiluhuuman keskellä vaaraa myös ylikunnosta.

Keväällä 2012 kohistiin siitä, kuinka Raakel Lignell laihtui puolessatoista vuodessa noin 50 kiloa. Raakel tukeutui laihdutusprosessissaan vähähiilihydraattiseen ruokavalioon sekä hurjaan määrään liikuntaa. Uudessa kirjassaan Raxun remppa Raakel kannustaa muitakin lähtemään mukaan elämänmuutokseen.

– Toivottavasti monet löytävät avullani vinkkejä arkea helpottamaan, kirjan vastaanotto kyllä jännittää, Raakel kertoo.

Lauantaiaamua, pienellä pakkasella päivän aloitamme ja hieman on luntakin nurmikolla muistuttamassa, että voi kylmääkin tulla.
Vapun aattoa jo viikon päästä vietämme, jospa siitä sitten kesä alkaisi.
Nuo laihduttamiset vaatii tiukkaa luonnetta, aina pitäisi seurata mitä ja miten paljon suuhunsa laittaa ja kun ruoka maistuu, siinäpä sitä ollaan.
Liikkuminen käy vaikeaksi, osin juuri paino syypää, mutta ikäkin jo rajoja laittaa, varsinkin kun se liikkuminen ei milloinkaan suurin harrastus ole ollut.
Valitin lääkärille painon noususta, hän kysyi, että ruokako maistuu, totesin myöntävästi ja hän sanoi sitten vaan syö, kai ne jo tälle iälle sallivat ruuan aiheuttaman mielihyvän;)
Harmillista se on aina vaan samoja lukuja vaa`asta katsoa.
Jopas köpelösti hurskaiselle kävi, se home juusto taisi olla tosi homeinen;)
Minun käsivarsi myös kipuilee, onkohan myötätunnosta hurskaisen käden kunnon huonoudesta minulle myös tarttunut tämä vaiva;)
Liian innokas pyykkäri myös meinasi vahinkoa saada aikaan, mutta hyvä ettei niin käynyt.
Taitaa se muovitus korttien päällä olla aika vahva, kestää pyykkikoneessakin.
Eihän nämä pirtin olemassa olo kustannukset päätä huimaa, joskus vaan käy mielessä, että jokohan tämä riittää, mutta niinhän olen lupaillut, että jos yksikin kirjoittaja viestin laittaa, pirtti hengissä pysyy;)
Voihan se loppua minun tahdosta riippumatta, kun aika täyteen tulee.
Minä käyn lukemassa facebookissa päivittäin, mutta en juurikaan mihinkään kantaa ota, menee aikaa sielläkin liian kanssa, tulee käsityö malleja katseltua, ideoita etsin.
Sama Marja-Liisa siellä kirjoittaa, hyvät aamut toivottelee kukkasten kera ja joskus niitä taidokkaita töitäänkin esiin tuo.
Olen käynyt hänen luonaan ja voin todeta, että noin on mitä kuvista näkyy ja ihmettelen jatkuvasti hänen taitojaan ja voimiaan.
Noista pirtin hyödyllisyyksistä vielä, aina täällä oppii jotakin uutta monenkin asian suhteen, tuli mieleen miten hyviä tomaati silakkarullia voikin tuosta silakasta laittaa.
Meillä aina jouluruokailuun kuuluu nämä silakkarullat ja voi miten onkaan hyvää kala tarjontaa.
Voisi se onnistua muikuistakin, ahvenistakin, pitäisi vaan kauemmin uunissa pitää, ahvenessa ruodot kovia.
Miksi muori sitä kuuta vahdit, rupea nukkumaan, minä en tiedä kuun olemassa olosta mitään, totta kun puhutaan, toisille sekin taitaa riesa olla.
Äijän nilkat tohjona sinulle sanon, että miksi harmittelet painoasi, elämä voi olla mukavaa, vaikka ei niin hoikkia ollakaan, minä en uskalla mitään noita laihdutus lääkkeitä kokeilla, kun ei tiedä mitä muuta saattavat aiheuttaa.
Nyt kohentamaan huushollia ja viikon ruokien valmistuksen kimppuun, syödä sitä kumminkin pitää ja sitä huonoa omaatuntoa sitten on jaksettava kantaa, mutta onnea päiväänne.

Miksi tuntuu hassulta, että juuri äitinsä vatsasta ulos pullahtanut pieni suloinen elävä poikalapsi on Södermanlandin herttua? Vanha tapa.
Eikö tämä ole rasismia?

"Yhdeksänä syksyinen yö ja kymmenenä keväinen päivä" näyttää pitävän paikkansa!
Aamulla kaunis auringon helotus ja hetken kuluttua lunta rupesi leijailemaan,
mutta nyt taas näyttää aurinko saaneen ylivallan, hyvä niin!

" Pirtti on jo pesty puhtoinen, pihamaakin laastu on"! Näin on tehty, onneksi on kevät! Laulu tuli vain mieleeni siivoamisen jälkeen.

Luin hiljattain lehdestä, kuinka eräs hyväsydäminen valokuvaajamies Seinäjoella oli kauppa matkallaan kohdannut yksinäisen työttömän, joka oli asunut monta vuotta kylmässä autotallissa jalka sairaana.
Hänellä monenlaisia koettelemuksia, ulosotossa saatavia ja kaikki asiat huonosti.
Tämä mies alkoi auttamaan tuota onnetonta ja saikin hänelle lopuksi asunnon ja
vielä rahalahjoituksia yleisöltä, jotka kuulivat tästä.
Niin velat tuli maksetuksi ja tälle yksinäiselle uusi parempi elämä!

Kyllä suomalaisissa on empaattisia, hyviä ihmisiä, jotka auttavat kanssaihmisiä.
Paljon on suomalaisia avun tarvitsijoita, pitäisi vain kulkea silmät avoinna,
Periaatteella: "Auta miestä mäessä, älä mäen alla!"

Muorin hauskasti sanomana imurin talutusta minäkin harrastin aamupäivällä. Yleensä siivoan perjantaina, mutta eilen satoi vettä, ei saanut ulos makuuksia eikä mattoja. Tänään satoi rakeita, vein vain pienempiä mattoja pois imuroinnin tieltä kuistin kaiteelle. Ostan aina siivouspäivän palkinnoksi itselleni kukkakimpun, joskus oikein floristin hienosti sitoman. Nykyisin saa marketeista viidellä eurolla kymmenen ruusua ja kolmella tulppaaninipun. Oranssit Etiopiasta asti lentäneet ruusut nyt ovat vielä nupullaan, jos niitä hoitaa, kestävät ainakin viikon . Lyhennän vartta terävällä veitsellä päivittäin, ja nuupahtaneetkin virkistyvät, kun käärii sanomalehteen, upottaa varret veteen ja vie kylmään. Nämäkin ruusut ovat ns. reilun kaupan tuotteita, vaikka ei tuosta viljelijälle voi juuri mitään jäädä. Tosin Afrikassa yhdelläkin eurolla on paljon ostovoimaa.

Neeasan kertomuksen kaltaisia hyväntekijöitä tarvitaan, yhteiskunnan turvaverkkojen lomasta tipahtaneita on paljon. Asunnottomuus on työssäkäynninkin este, miten jostain hökkelistä tai veneen alta voi lähteä siistinä ja levänneenä töihin. Monasti hiljaiset auttajat ovat itse vaatimattomista lähtökohdista, tietävät mitä puute on. Eduskunta näyttää ahneuden mallia, ennestäänkin muhkeat edut ja palkat taas nousivat. Sopeutumiseläkettä voivat kansanedustajat nostaa, vaikka olisi valtavat pääomatulot.

Olisipa hauskaa, jos Marja-liisa kävisi kertoilemassa pirtissä työmaastaan, sellainen puutarha ja huushollin pito eivät mitään pikkupuuhastelua olekaan. Mahtoiko tässä päiväkirjamerkinnässäni olla yhtään riviä oikean keskustelun tynkää . ; Ainakin Skillan nämä lukee ja vastaakin, siis minulle tämä on mitä parasta keskustelua. Eihän muualla palstalla uskalla kohta mitään kirjoittaa, kun kaikkea mahdollista koetetaan inttää milloin kenenkin koneelta lähteneeksi. Ja jos vastaa jonkun viestiin, se tuntuu olevan pyllistys jonnekin muuhun suuntaan. Eipä ihme, että monen kirjoituhalut ovat hiipuneet. Pirtissä on kiva piipahdella, keväällä ja kesällä tosin on paljon muutakin puuhaa.

Vielä kannanotto tuohon : kumpi onpi parempi, muikku vaiko silakka. Vastaan muikku, vaikka saan ihan pyyntituorettakin silakkaa ja hyvää syötävää aikaan.
Isäni savumuikut olivat taivaallista herkkua. Niille veti veroja vain äitini voissa paistamat muikut.

Päevee vuan;)

Yritn kuunnella tuolta töllöstä keskustelua.

En jaksanut kauankaan,semmosta jäkätystä äyäy ja nänän.....

Päivä on paistanut meilläkin,tuuli vain on edelleen kyhylymeee;(

Haudutin tuoss sianpuolukka teetä,siitä on apua noihin virtsavaivoihin.

minun täytyy pitää jalat lämpimän,muuten pahulainen iskee.

Vävy toi syksyllä ison kassillisen sianpuoloja.
Se on vanha konsti joka auttaa,ei tartte alvariinsa lekurissa juosta,eikä niitä myrkkyjä syyvä.

Hyvää illanjatkoa kaikille.
näkyillään...

Olen käynyt kaupassa hiukan kauempana pyöräillen, varustauduin coretex-puvulla kun sadetta oli sääennusteessa luvattu,
ja kyllä niin kävi, että takaisin tullessani tuli vedensekaista räntää ja vettä aika sakeastikin välillä.
Kotiin tultuani vein vielä valmiiksipakkaamani jätelaukun ja lajittelin sen eri jaoksiin. Aika hassu ilmaisu tuo JAOS, esimerkiksi ENERGIAJAOS. Kait siihen tottuu ajanmittaan.
...

Lainaan muutamia mielipiteitä, kun huolestuttaa Suomen iso velka.
...

Maalaismies*
kirjoitti jo vuonna 2010 ketjussa, jonka joku oli nostanut ylös:

Kun valtion varat viedään ulkomaille, nyt jo maksetaan muiden velatkin, niin seurauksena on köyhtyminen. Sitä on tehty koko EU:ssa olon ajan.
...

Ja joku toinen, en muista kuka, jatkoi:

Kaikki vievät, kun rikkaat rosvoavat viimeisetkin lantit ja sitten lähtevät täältä kuin rotat uppoavasta laivasta.

Ei työttömät , työväki ja köyhät , ole tätä Suomea alas ajaneet, vaan nämä kaiken ahnehtineet parempiosaiset rikolliset.

Keinottelua ja osinkoja.

...

Twitterissä kirjoitti Jimmy Saku Sebastian :
Eläkeverojen menetys Portugalissa on kuin pisara meressä, kun niitä verrataan veromenetyksiin mitä raharikkaat synnyttävät holdingyhtiöiden kautta verosuunnitelulla.

Ihmeellistä kansan harhauttamista kun tämmöisellä portugalinäpertelyllä huudellaan ja mässäillään julkisuudessa samalla kun selän takana yritetään runnoa läpi kaiken maailman "tehokkaan katumisen" armahduslakeja veronkiertäjille ja hallintarekisterejä raharikkaille varojen piilottajille. #SoriSiitä
.................................

Ja Janne Hako kirjotti toisella saitilla: Oikein kuvottaa, miten upporikkaat jaksaa peitellä omaa ahneuttaan jollain tekosyillä, kuten "olen maksanut jo mielestäni riittävästi veroja työllistämällä."

Kenenkään ei tulisi saada verotuksessa erityisasemaa. Ei tämä talous ahnehtimalla lähde nousuun.

...

Mutta ei surra kuitenkaan, hyvää lauantai-iltaa!

”Monet ovat lähteelle vihaisia, diktaattorit, mafia. Lupasimme suojelua ja sen teemme. Lisäksi ne haluttiin vuotaa nimenomaan toimittajille, ja kunnioitamme sitä.”

HS:n haastattelussa Panaman paperit vastaanottanut toimittaja:
"Vuoto piinaa poliitikkoja vielä..."

Bastian Obermayer ei ole koskaan tavannut lähdettään eikä tiedä edes tämän nimeä. Luottamus kuitenkin syntyi, kun vuodetut asiakirjat paljastuivat aidoiksi.

HS.FI

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1461378265294?jako=980f48e6d6c0cc381456d8ff7cbceb22&ref=tw-share

Sunnuntai aamun rauhaa,
Kauniina päivä alkanut, nollan tietämillä yö mentiin, nyt varmaan muutaman asteen nousee.
Ensi viikolla ainakin tänne meidän kulmille lämpimämpää lupailivat, kaakosta sitä tulee.
Nuo kaikenlaiset vero ym. asiat joka päivä vaan lisääntyvät, uusia paljastuksia ilmenee, mutta tuskin on kuin jäävuoren huippu nämä paljastukset.
Keinot on monet millä omaisuuttaan voi rahakkaat suojella, hyvä kuitenkin, että jotakin läpinäkyvyyttä ilmenee.
Kyllä nämä monelta suunnalta tulevat epäilyt ovat aiheellisia, mutta toinen toistaan suojelevat, tähän kaiketi jää kansan keinot. Maksumiehiä/naisia on oltu ja luulen että aina näin tulee aina olemaan.
Muorin mielipiteeseen yhdyn, "jäkätystä" viisaiden (muka) suusta, sitä se TV nykyään paljon syöttää.
Tuo siivouksen aikaan saaminen ja sen jälkeinen olotila on todella mukava, kannattaa vaikka kukkakimppu ostaa sitä juhlistamaan.
Todistin taas itselleni miten imurin tehokkuus on yli arvostettu, imuroin ja sitten sellaisella pölyä keräävällä liinalla vielä moppasin ja pölyä liinan pinta kummasti keräsi.
Imurini pitäisi olla oikein tehokas, oli ainakin hinnakas.
Eihän sitä pölyä pois saa millään, mutta uskoni vaan lisääntyy siitä, että kostealla pyyhkiminen parantaa tulosta.
Tuo silakka on meillä päin hieman hyljeksitty ollut, mutta nyt hinta on arvoa nostanut ja harvempi saatavuus.
Kyllä kaikki kala paikkaansa puolustaa, kun vaan suola ja maustaminen onnistuu.
Tilli taitaa olla suolakalan paras mauste, kala ei juurikaan mausteita tarvitse, kun suolaus vaan on oikeissa lukemissa.
Tuima kala on ötläkkä.
Toivoisi todella, että Marja-Liisa tietojaan ja taitojaan pirttiin kertoilisi, mutta ymmärrän sen, että aika ei noin kiireisellä ihmiselle joka paikkaan riitä, vaikka paljon ehtiikin.
Kyllä tuo auttamisen halu saisi levitä myös heidän piiriin, joilla annettavaa riittää, mutta vanha sanonta, hyvä antaa vähästäkin, paha ei paljostakaan, pitää paikkansa.
Niinhän sitä pitäisi olla ja uskoa, että maailmaan tullut pieni ihminen ei eväkseen saisi eriarvoisuutta, mutta näin vaan on, kultalusikka jo syntyessä on toisen käteen asettaa.
Tällekään asialle ei mitään mahdeta, näin on osannut jotkut asian järjestää jo aikojen alussa.
Hurskainen, ne asennot vaan muodostuvat, kun virkkaa ja neuloo ja itseäni saan syyttää näistä kipuiluista, pitäisi jättää nuo käsityöt, mutta mitäs sitä sitten tekisi ? ;)
Kestän kivun, huilaan välillä ja taas puikot käteen, joku on sanonut että vaiva paranee sillä millä on tullutkin, ei taida ihan kaikkeen päteä.
Kauniina tuo sää jatkuu, taivas kirkas, pilvetön, nyt on mukava pyhää viettää, onko teillä yhtä kaunista muualla suomessa?
Toivon näin olevan ja olipa miten tahansa, hyvää ja leppoisaa sunnuntaita.

Aamupivää.

Räntäsade oli kun heräsin.
Äsken paistoi vilå aurinko,nyt paksua mustaa pilveä leijuu.

Mittarissa 03c

Kyllä se siitä vielä lämpenee,ennekä uudelleen jäähtyy;)

Otetaan ihan rennosti vain;)
näkyillään...

Se siit rentoilusta;)

Meillä oli hissi rikki ja arvatkaa oliko kiva mennä portaissa 6-kerroksesta alas;(

En kyllä lähtenyt rollikalla laskettelemaan,vaan mennä veivarssin ihan portaita pitkin,rappu kerrallaan.
Saihan sen hissin toimimaan,ettei tarvinnut ylöspäin kiivetä.

Tuo vasen takajalka kun on semmonen rempula.

Tulihan päivän jumppa tehtyä ;)

nyt maistuu pirtin kahveet,
näkyillään...

Kyllä se 6-kerosta on pitkä matka, varsinkin jos "takajalka on semmonen rempula," kertoo ´muori77´. Onhan siinä tallaamista vaikka jalat olisivat jotakuinkin kunnossakin.

"Tuima kala on ötläkkä", toteaa SkillaN. No niin on, joidenkin mielestä se voi olla myös ätläkkä. Eihän suolakalaa voikaan olla ilman suolaa. Käytän merisuolaa ja sekin riittää mausteeksi. Voinhan jotain pippuria ripauttaa, jos sattuu olemaan. Kyllä lohi leipäpalasen päällä makkaran voittaa - vaikka olisi vain kasvattilohta.

Noista "rampauttavista asennoista", kyllä ne tuttuja on minullekin. Niskani suuttuu kovin herkästi jos se sattuu jäämään sellaiseen asentoon, josta se ei pidä. Suurin syy on kyllä perusvika. Työhän niskani on tärvännyt. Niin ylpiästi olen joutunut pää takakenossa totista työtäni puurtamaan. Siinä niitä kulumia on niveliin tullut. Joskus töllötän telkkaria pitkälläni, kyljelläni rojottaen tyynyjä pääni alla. Jos sattuu olemaan parin tunnin jännä dekkari, enkä muista väliin verrytellä niskalihaksiani, saattaapi vahinko tapahtua. Niskan verryttely voi kestää muutaman päivän kunnes saan palautumaan, en terveeksi, mutta edeltävään tilaan. Kyllä niskani kanssa toimeen tulen, kunhan pidän varani. Pauke kyllä kuuluu melkein aina kun päätäni kääntelen, se on kuin sepeliä murskattaisiin. Eipä ääni ulospäin niin suuri ole, että se olisi meluhaitta,

Panama-papereista on puhuttu. Kyllä niillä saattaa olla hyvinkin myönteinen merkitys veronkiertäjien kiikkiin saamiseksi ja tapojen muuttamiseksi. Onhan jo jotain tapahtunutkin. Tietojen määrä on niin valtava että se vie aikansa.

No niin...nyt olen kalat suolannut, ilmestyviä niskavaivojani valitellut. Siinäpä tällä erää, toivon teille hyvää jatkoa!

Tervehdys pirttiin!

Rappusten rappuaminen on tehokasta ja hyvää liikuntaa! Siinä nopeassakin ajassa saa veret kiertämään, sen olen huomannut.

SkillaN muistutit tuosta tillistä, ja tänään piti saada sen tuoksu ja maku kalanpaistossa ja sen jälkeen tuntea. Tilliä, suolaa, hiukan mustapippuriakin ja voita pannulle, se on juhlaa. Poikani oli auttamassa joissain hommeleissa, ja hänkin tykkäsi.

Teit sitten hurskainen siipiveikoille tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä!

Tuosta nukahtamisvaikeudesta kirjoitit, satuitko lukemaan Timo Partosen nukahtamisharjoitusta?

Näin se toimii:
4-7-8 -hengitystekniikka perustuu pranayamaan, vanhaan intialaiseen menetelmään, jossa hengitystä säädellään laskemalla hengityksen eri vaiheissa neljään, seitsemään ja kahdeksaan. Siis näin:

1. Sulje suusi ja hengitä sisään rauhallisesti nenän kautta laskien neljään.

2. Pidätä henkeäsi laskien seitsemään.

3. Lopuksi hengitä kahdeksaan laskien ulos avoimen suun kautta niin, että ulos hengitettäessä kuuluu ilmavirran ääni.

4. Kielen tulee pysyä suussa lähes paikoillaan koko harjoituksen ajan.

5. Uloshengitys vie siis aikaa kaksi kertaa sisäänhengityksen verran. Ajan laskeminen on tärkeää.


Päätin illalla kokeilla, kun Mia sen minulle oli päivällä kertonut.

Muistan, että ajattelin: montakohan kertaa tämä pitää tehdä,
päätin että teen 20 kertaa.

OOO

Aamulla mietin, että montakohan kertaa ehdin harjoituksen tehdä? Uni oli syvä ja rauhallinen.

Räntäsateesta huomenet, lämpöä pari astetta, ei kerry lumisohjoa maahan, vesilammikoiksi muuttuu.
Eipä eilen illalla olisi millään jaksanut uskoa miten sää muuttui, oli niin kirkas taivas vielä nukkumaan mennessä.
Tämä päivä ratkaiseva vanhan tiedon mukaan minkälainen kesä tulee, no pakkasta ei ollut, joten ei kai kylmä ainakaan.
Tuon unen saannin kanssa ei minulla onneksi ongelmia, kun hyvän asennon löydän, nukku-matti vie mennessään.
Joskus olen yön valvonut ja se oli todella pitkä ja ikävän tuntuinen.
Kuuntelin jostakin, että lintuja voi syöttää koko vuoden, mutta se harmi on, että eivät sitten osaa löytää ruokaa luonnosta ja arveli tämä kertoja, että tulee kalliiksikin tämä ruuassa pito.
Sään mukaan sitä ruokintaa on hyvä jatkaa, varmasti linnut kiittelevät anteliaisuuttasi hurskainen.
Yhden kerran olen unipillerin ottanut, olin poikaani hakemassa sairaalassa ja silloin ei uni ollut tullakseen, ei se pilleri sitä myöskään tuonut.
Oliko olotila niin onnellinen, että unta en tarvinnut.
Ei tulisi mitään asumisesta kuudennessa kerroksessa ilman hissiä, nyt vintille meno jo jalat heikoiksi tekee ja vain neljä kerrosta joudun kiipeämään.
Kyllähän se hyvä kunnon hoito olisi, sen tiedän, mutta mukavuuden halu voittaa ja kunnon hoito unohtuu.
Nuo niskajäykkyydet myös tiedän, ei auta kovin kauaa katsella pää kallellaan, kun kipu tulee, no sitten yritän virutella ja venytellä, muutan asentoa ja vielä on onnistunut, en lääkäriin ole tarvinnut mennä.
Kyllähän nuo kipupisteet kasvavat päivä päivältä, milloin missäkin kipua tuntuu, nyt oikea kylkeni on kipeä, entisiin olotiloihin ajattelen, että ohi menee tämäkin kipu.
Taisin puhua suolakalasta, tarkoitin kyllä, että kaikki kala hyvän suolan tarvitsee, mieluummin hieman yli suolainen, kuin tuima.
Olen muorin kanssa samaa mieltä, kyllä se kesä tulee, kun aika sille tulee, lämmin tai kylmä, erilainen ainakin kuin tammikuu.
Sitä odottamaan ja käsitöiden pariin lähtö.
Paistan pannukakun kahvin kanssa, tuonpa halukkaille pirttiinkin, se on harvakseltaan hyvää syötävää.
Rupesiko mieli tekemään, no sehän onkin helppo tehtävä, tekipä miten vaan "pannukakku" siitä tulee, päivän jatkoja;)

Viikon verran ennustelivat takatalvea näillekin main. Eipä oletettua lumipyräkkää tullut, sateita kylläkin. Mittarikin pysyi melkein koko ajan lämpimän puolella, tosin kävi nollan tietämissäkin. Onhan tässä ollut vilpoisempi, sateinen jakso, normaalia kevättä.

Raitilla lampsiessani kuulen monenlaisia juttuja, usein kysellään tai kerrotaan ikäkavereiden tilanteesta. Ne liittyvät terveyteen, sen huomaa että sellainen ikäkausi kato on menossa, meno hiipuu, tulee sairauksia ja taipaleen päättymisiä. Nytkin viikon sisällä pari kampraattia on poistunut lopullisesti. Onhan paljon tuttujakin ollut ja on vielä jäljelläkin. Olen sen verran vanha paikallisasukas että on ehtinyt pienelläkin kiireellä tutustua, kymmeniä jo työmailla tutuksi tulleita.

Turhaapa näitä olisi jaaritella, mutta kuitenkin ne mieleeni tulevat silloin, kun joukko vähenee. Luonnollista elämänmenoahan se on - harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta.

Aurinko tekee laskuaan, näyttäytyy vähän kattojen ja puiden yläpuolella. Päivä on mennyt, mutta onhan huomenna uusi. Heippa!

Huomenta pilviseen ja kolmen asteen lämpötilaan valkenevaan tiistai päivään.
Orava kipitti tien yli, päivä on alkanut silläkin.
On ihan aistittavana, että kohta alkaa vihreys esiin tulla, muutama lämmin yö ja päivä, sitten räjähtää, varmasti järvetkin lähipäivinä vapautuu jääpeitteistään.
Lämmintä, sitähän on luvassa, saapa nähdä saadaanko lämmin ja kaunis vappu sää.
Simakin olisi tehtävä jos sitä aikoo nautiskella, minä taidankin tehdä juoman raparperistä, jostakin sellaisen ohjeen luin ja kun on noita raparpereja pakkasessa on niitä tuhottava kohta uudet joutuu.
Onhan se niin, että niillä kymmenillä elellään, että aina vaan harvenee ikäryhmät, lehdestä tulee aina katsottua, kenen vuoro se on ollut.
Sairauksista kertominen se aika monilla on päälimäinen asia, kun tavataan, niin itsellänikin.
Vaikka varsinaista sairautta en vielä omaksi tunne, niin aina sitä valittamisen aihetta löytyy.
Eilen seisoin aika pitkän rupeaman ja ei ollut tukipohjallisia kengissä, sittenpä illalla oli ylen vaikeaa kävellä.
Lehdestä senkin sain tietää, että Naapuripelistä voitto tuli paikkakunnalleni, ei kovin moni täällä sitä peliä pelaa, kun sivuvoitot kauemmaksi meni, tuhat euroa saivat hekin.
Olisi ollut nyt oltava pelissä mukana, en ole koskaan sitä pelannut, lotto ja jokeri, voittoja ei heru.
Vähiin menee lumikasat ennen kuin kokonaan sulavat, ei näy enää minkäänlaista jää tai lumikasaa lähiympäristössä.
Eipä tässä tämän kummempia, aloitellaan tätä Teresan päivää, onnea vaan nimen omaaville ja meille kaikille antoisaa päivää.

Kahvimukini tulen täyttämään pirtissä, niin alkoi ramasemaan tuon uinnin ja ruokailun jälkeen. Nyt ei sovi ottaa nokosiakaan, ettei tarvitse valvoa yli puolenyön.

Harmittaa kun jäi Lippajärvellä uimahallin tutut saunojat. Höyrysaunan lauteilla kun istuimme höyryn peittäessä meidät, oli mukana rehevä rouvasihminen, jonka vitsit sai naurun raikumaan.
Nyt en tunne vielä ketään oikeastaan, kun en säännöllisesti käy samana päivänä ja aikana.
No, kaipa tutummiksi vähitellen käyvät, jos jatkan kauemmin, ihoa vaan kuivattaa tuo vesi, ettei ilman Nivea Milk'iä pärjää ollenkaan. Niin nukuttaa nyt, ettei kirjoitus enää suju.

Nyt pitää mennä ulos, edes viemään viimeiset pääsiäiskukat parvekkeelta roskiin, heippa!

Sateista alkuiltaa ! Näin vahingossa Kahvipirtin ovelle osuneena en niinkään kahvin takia tähän aikaan sisälle vilkuile vaan tarkastan joko Vappusima on laitettu valmistumaan ??

Melko sateinen oli koko päivä ja jatkuu. Asioilla täytyi kipaista parikin kertaa. Ei tehnyt mieleni ylimääräistä sateessa rumpsutella. Pienellä kostumisella selvisin.

Edellä "Viänänen" kertoo tarkistelleensa Kahvipirtin sima- tilannetta. Siitä en tiedä tarkemmin, vaikka usein Pirtissä pistäydynkin. Latehan on paljon nurkkakaappia täytellyt ylijäämävarastosta hankkimillaan tuotteilla. Ja Pirtin emäntä S. varmaan voi tietää. Helpoimminhan hyvän Vappusiman saa Koskenkorvasta, ei tarvitse muuta kun muutaman rusinan heittää joukkoon. Kyllä sillä ilo irtoaa ja velatkin muuttuu saataviksi.

Tänään tuli mieleeni mietiskellä, että mitähän sitä sitten vanhana alkaisi puuhastelemaan. En päässyt oikein alkua pitemmälle. Opiskelu ei tuntunut kiinnostavan, vaikka oppien puutteeni kyllä myönnän. Suuritöiset suunnitelmat tuntuivat jo vastenmieliseltä ajatellakin.
Ehkäpä jäljelle jää merkittävimmäksi perusteellinen laiskuuden harrastaminen. Siihen tuntuisi ikäänkuin syntyneen uusi näköala muodonmuutoksineen. Työn alle se suunnitelmani vielä jäi.

Täytyypä huomenna jotain jatkella vaikkapa ajankuluksi.

Huomenta, tänä aamuna tuulisesta ja sateisesta Savosta, suomenliput tangoissa saa kyytiä, veteraanipäivää liput juhlistaa.
Yli kymmenen astetta lämmintä yölläkin, kyllä nyt kasvu vauhtiin pääsee, lopettaisi jo sateen, pellot kuivaisivat, pääsi isännät koneineen laittamaan siemeniä maahan.
Minä laitoin uudet kurkun siemenet multaan, aiemmin laitetut kaikki kymmenen kuolivat, siemenissäkö vai laittajassa vika?
Ei oikein kukoista nyt taimi viljelmät, mitähän nuo kaupan mullat oikein sisältääkään?
Simaa en itse tehnyt, karviaismarja mehua kylläkin ja tuolla odottaa pullotusta, aika voimakkaan makuista, ehkä joudun laimentamaan.
Pirtin sima hommasta en tiedä, taitaa tuo nurkkakaappi olla niin hyvin varustettu, että ostamalla jonkun hapokkaan juoman saa sekoiteltua mieleistään;)
Tuo suunnitelmien teko pitäisi varovaisesti tehdä, joskus joutuu ylittämään omat taito ja voimavarat, ja sittenkin vaan "susia" saa aikaan.
Minulla on seinät täynnä niitä susia, mutta siinäpä katson ja häpeilen.
Joskus on käynyt ajatus, että otan jonkun alas ja yritän korjata, mutta eipä siihenkään ole uskallusta riittänyt.
Monenmoisella ahertamisella niitä ulkomaa matkan rahoituksia tekevät, marjojen, sienien ja jopa pullojen keruulla on jokunen ulkomaan matka onnistunut yrittelijöiltä.
Vesijuoksu olisi minulle sopivaa uimahalli harrastusta, mutta enpä saa itseäni sitäkään tekemään, iho ei oikein tykkää siitä uimahalli vedestä, uintia en voi toteuttaa, niska siinä esteenä.
Olen laittanut joskus noita mukuloita multaan mökillä, mutta ei oikein kunnon kukkaa jaksaneet tehdä.
Laulamaan ei tänään mennä, laulun vetäjä matkoilla, vaikka kyllä harjoittelua tarvitaan, jos mieli jotenkin onnistua sitten siellä piirin kuoro konsertissa.
Kaupalle ei tarvitse lähteä koko viikolla, tein eilen ostokset tulevaa vappuakin varten.
Eipä sitä mitään kummaa viitsi suunnitellakaan, eiköhän tuo vappukin mene jo entisiä muistellen.
Tänään saatan kulkea ikkunasta ikkunaan, jos en nyt jotakin mielekästä keksi, kaikille Merjoille onnittelut ja myös veteraaneille;)

Sateista aamua.

Eilisestä lähtien on satanut.

Plussan puolella on mittari pysynyt.

Eipä tarvitse minnekään lähteä.korkeintaan tuonne alakertaan kerhohuoneelle.

Hissikin on toiminut taas.

Mustanmeren neito aukoo kukkiaan tuossa ikkunalla. ja joulutähti kukkii ainavaan punaisena;)

Jatketaan puuhasteluja.
näkyillään...

Olen sellainen radion suurkuuntelija ainakin aamuisin, ylen ykköseltä tulee hyvää ohjelmaa.
9-10 välilläkin mitä hienointa musiikkia, kaikkia vanhoja kappaleita, jotka svengaa ihanasti. Samalla voi jumppaliikkeitä tehdä, vaikka pyörähdelläkin!
Sumuinen ilma, ulos meno ei oikein nyt kiinnosta, mutta uimahalli kutsuu.
Hyvää päivää kaikille!

Tosiaan Vappu lähenee, lupaavat ilmojenkin lämpenevän mukavahan se on vappua viettää. Perinteiset menot vappuaamuna. Simaa en tee, taitaa olla parasta se ynnämuun resepti rusinasta kossupulloon.
Siellä pirtin nurkkakaapissa on kaikkia muita juomia muttei simaa, tuon nyt sinne niitä rusinoita.
Tovi onkin viimekeraisesta käynnistäni, on ollut omien asioiden kanssa tekemisiä. Tänään ei muuta , mutta kaupassa täytyy käydä, täytyy ostaa myös perunasalaattiin tarvittavat aineet, se on sellaista saksalaista, tarvitaan kurkkua ja suolakurkkua, perunoita, sipulia, etikkaa, ruokaöljyä, suolaa sekä viherpippuria. Keitetyt nakit sopii oikein hyvin salaatin kera.
Noista Skillanin tekemistä susista jotka hänen seinällään ovat olen joskus nähnyt niitä minusta ne olivat ihan kelvollisia. Kerran minäkin tein kolme taulua, ne meni kuin kuumille kiville, anoppi otti yhden ja sisareni veivät loput minule jäi vain värit ja pensselit. yksi niistä on vielä pojallani joka osti sen rintamamiestalon perillisiltä. Eipä senjälkeen ole tullut kokeiltua.
Ei vielä näytä kovin kesäiseltä, ehkä se vapujälkeen tulee.

Monenlaisia Vappuja on ollut ilmojenkin puoleen. En ole erikoisen hyvä muistamaan vanhoja tapahtumia. Vappu on sellainen joista on jäänyt muistiin
räntäsateet tai erikoisen lämpimät ilmat. Tosin vuosiluvut on jo epävarmoja, vaikka rännän roiskiessakin on marssittu.

Taitaapa nyt jäädä pieniin Vapun juhlimiset. Hesaan tuskin lähden. Tässä lähistöllä on muistotilaisuus ja päivällä jotain ohjelmaa. Siinähän ne kävelyn merkeissä menevät. Jostain syystä ei edes "vahva sima" tunnu houkuttelevalta.

Tänään oli paljon poutaisempi päivä kuin eilen. Niinpä ihmisiäkin oli enemmän liikenteessä ja marketissa hyörinää. Aika tarkkaan mitoittavat henkilökuntaa, kassoille kerääntyi jo jonojakin. En nyt valita, onhan eläkeläisellä aikaa. Siitähän on puhuttukin, ettei kauppojen aukioloaikojen pidentäminen ole lisännyt työvoimaa oletetulla tavalla.

Nythän aurinko rökittääkin ihan täysillä ja kadut ovat kuivia. Näinköhön pitää lähteä iltajaloittelulle.

Vappu ei minussakaan ole kummoisia intohimoja herättänyt vuosikymmeniin, parasta siinä on, kun ihana toukokuu alkaa, kevät ikäänkuin korkataan virallisesti. Kuohuviinipullo tulee korkatuksi myös , ja tuo Laten perunasalaatti voisi olla hyvää, koska majoneesista en pidä ja tuore kurkku varmasti raikastaa. Sen voi etukäteen tehdä jääkaappiin, senkun nakit kuumentaa...hyvä idea helppoon tarjoiluun. Lastenlasten äidit käyvät töissä, joten olen jo pitkään vienyt heille omatekoista simaa ja ihan tuoreita munkkirinkilöitä . Munkista en minäkään vappuna kieltäydy , simasta olen kylläkin kasvanut eroon.

Räntäsateiset vaput ovat mieleen jääneet, varsinkin kun piti nuorena silloin allakan mukaan vaihtaa poplariin, kevyeen mekkoon ja avokkaisiin, tanssi kun oli aikoinaan paras vappuhuvi. Lapsuuskodin vaput ovat ikimuistoisia, koska pääsin polvisukissa vappukonserttiin, isäni lauloi mieskuorossa.

Rökittikö aurinko Ynnämuun, ei kai sentään kun noin pirteänä kirjoitat, ei ainakaan ihan rökälevoittoa tainnut saada. :) Meilläpäin sanotaan, aurinko räkittää täydeltä terältä, vaikka ei sekään kovin herttaiselta kuulosta. Neeasalla tuntuu olevan samoja harrastuksia ja kutsumuksia, nostalginen svengaava musiikki kummasti notkistaa sekä tanssituttaa, siivittää jopa siivoamista, ja uimahallissahan on aina kesä.

Jääkaapin alalootassa on oleillut avaamaton sokeririnkilä pakkaus. Ei niin etteikö ne maistuis.Toki, mutta painohan pompsahtaa heti ylöspäin.
Ne kestää kuulemma syömäkelpoisena jopa vuosia kuivassa paikassa, ei jääkaapissa.
Niin se homejuusto. Luulin sitä vatsansekoittajaksi. Jatkoin sen napsimassa. Ihan hyvää. Hyvää ja hyvää.
Tulee mieleen se ruotsalaisten hapansilakka, Surströmming. Oikein nautittuna heistä herkkua.
Kiitos kiitos Avaruudelle, etten osaa niitä nauttia. Olisin varmaan viikon kipeenä laverilla maaten.
"Herkun" haju kuulemma h i r m u i n e n.

Tämä erikoisen mielenkiintoinen vuosi säänvaihteluiden suhteen tarjoaakin lämpenevää, joskin epävakaista Vapuksi.

Aamutelkkaria en ole katsonut 20 vuoteen. Pää ei oikein pidä sen säteilystä (näin petän itseä)
Radio on kyllä aina auki. Heti 8 uutisten jälkeen, käännän kanavan ykköselle. Sieltä tulee enemmän asiaa.

Huomenta, pilviseltä tuo ulkoilma näyttää, mutta ei onneksi sada, suunnitelma olisi pestä tuo parveke vappu kuntoon.
Sen verran vappua juhlistan, taitaa jäädä minulle sauna ainoaksi juhlaksi.
Nuorna ollessa se oli toisin, yleensä teaterilaiset olivat juhlivaa sakkia ja siellä mukana pyörin, toki vappupäivänä torille mentiin kuuntelemaan juhla puheita.
Marssimassa en ole ollut ja jo kymmeniä vuosia siitä onkin, kun on marssittu, noista marsseista on jäänyt mieleen baariapulaisen tokaisu, katsotaan, kun työläiset marssii.
Taisi olla sitä aikaa, kun baariapulainenkin kuului kastin yläpäähän?
Vai sellainen helppo Heikki siellä sini-sirkulla isännöi, mutta voipa asiat hoitua, kun oikea piälysmies puuhaan on saatu;)
Homejuusto on hyvää, tuota ruotsalaisten herkkua en ole haistanut, en maistanut, ei kyllä mieli sitä kaipaa.
Telkkarista puhuttaissa, meillä tehtiin muutoksia antenni hommiin ja nyt piti viritellä kanavat itse ja eihän se minulla tietenkään täysin onnistunut, kahdeksan kanavaa näkyy, loput vaan etsivät tietoja.
Miksihän kaikkea pitää aina ja aina parannella, tuottaa tuskaa tämmöselle mummolle joka ei mitään osaa.
Automaattisesti piti kanavat löytyä, mutta jokin meni vikaan.
Ostinpa rasian perunasalaattia ja punajuuri salaatin myös, nakkeja paketti, sillä mennään vappu, no tein sitä raparperimehua, aika voimakas makuista on, mutta kyllä sitä juo.
Minkähän laista olisikaan, jos lorauttaisi jotakin vielä vahvempaa sekaan, enpä viitsi kokeilla.
Räkittämisestä meilläkin puhutaan, kun aurinko oikein helottaa.
Täällä päin prismat palaavat entisiin aukiolo aikoihin ja luulisi tuon riittävän ostajille, kuka sitä nyt yöllä ostoksilla tarvitsee olla.
Tiukille on myyjät laitettu kaupoissa, vähennyksiä tehty ja arpavoitto melkein on jos myyjän hyllyjen välistä löytää ja kassoillakin melkein aina jonotusta tulee.
Minulle kyllä riittää nykyiset aukiolot, usein heti aamusta kaupalla käyn, ja korkeintaan kaksi kertaa viikossa.
Kyllä se pensseli kädessä pysyy kaikilla ja rohkeutta omaavat saavat tuloksia aikaan, ei sitä aina tiedä mitä kykyjä onkaan itse kullakin, no minä olen kokeillut yhtä ja toista, millään alueella en huippuja ole aikaan saanut.
Radio minullakin aina auki, tanssahtelut on jääneet, mutta aika paljon asiaa sieltä kuitenkin tulee, auttaa pysymään ajan tasalla.
Nyt näyttää siltä, että ei sadetta tule ja näin aloitan urakkani parvekkeen kanssa, mukavaa päivää ihmiset;)

Ramoonan puolittaiseen kysymykseen - eipä kai aurinko ehtinyt kovin pahoin rökittää koska tehot eivät vielä auringolla ole täysillä käytössään. Kamppailuunhan `rökitys` yleensä liitetään. Jos joku saa kunnolla vaikka selkäänsä, tulee hän rökitetyksi. Eilen oli liioitellusti hyvä käyttää reilumpaa ilmaisua, olihan edellinen päivä tosi vetinen ja sumuinen. Aurinko ei viitsinyt edes näyttäytyä.

Tämän lisäksi, olen saanut auringolta kunnon rökityksen. Se vaati seitsemän käyntiä kirurgin paikkailtavana. Nokkanihan se on ollut tuulen halkaisija, mutta myös auringon hyväiltävänä ja käsittelyssä. Mukaan liittyi myös korvani lehti.
Asiantuntijoiden mukaan aurinko on syypää - jos niin haluaa sanoa - tyvisolusyövän syntyyn. Sen vaikutus ja alkulähteet yltävät vuosikymmeniä taaksepäin. Tottahan olen ollut paljon auringossa, olen muutaman kerran palanutkin, mutta niistä olen ottanut opiksi. Ehkä liian myöhään.

Ehkäpä suurin syy auringon kanssa seurustelusta seuranneisiin ongelmiini on synnynnäinen herkkähipiäisyyteni. Siitä olen melkoisen jäävi sanomaan, että kuinka pitkälle herkkähipiäisyyteni ulottuu myös muuhun ulkoiseen tai sisäiseen toimintaani kanssaihmisten kanssa. Keskustelupalstoilla kyllä esiintyy lukemani mukaan psykologian, ihmiselämän asiantuntijoitakin. Heiltä nyt en välttämättä pyydä ongelmistani diagnoosia. Joka tapauksessa , aurinko on rökittänyt minut 7-0.

Olinkin tänään aikaisin Kahvipirtissä. Aurinko ei nyt rökitä. Hyvää päivän jatkoa teille kaikille!

Olen muutaman kerran sattumalta katsonut puutarhaohjelmia, ja voi miten niistä pidän. Huvila ja huussikin on mieluinen, muutoksineen.

Kun pihat saadaan kuntoon koneiden ja työvoiman avulla, istutettaessa valmiita reheviä perennoja, on maisemointi terasseineen mahdollista rahakkaille.

Sittenkään en väheksy itse suunniteltua pihapiiriä, niin rakkaita on monivuotiset kukkaystävät jotka vaeltavat itsekin palstoilla. Nuo siirtonurmet on helppoja, paljon työtä on saada kaunis nurmikko aikaan.
Mökkien sisustuskin on niin hauskaa katseltavaa, ihan siinä elää mukana :D Tässä hörppäsin iltapäiväkahvit samalla, vasta tulin kotiin muonanhankintareissultani, joten pari voileipää upposi samalla pahimpaan nälkään.

Stockalla katselin leveälierisiä olkihattuja, 13,00€ ja risat, nyt en tosin ostanut, ehtiihän tässä vielä.

Illan iloja!

Rivitaloaikoinamme kasvihuoneet olivat meille hyvin tuttuja käyntipaikkoja, monissa juttelimmekin myyjien kanssa ostoksilla ollessamme. Rivitalomme oli uusi ja piha oli tyhjästä alettava ja luotava, se olikin hauskaa aikaa, vaikka vielä työelämässä ollessa aika olikin usein vähissä..
Monivuotisia puutarhaköynnoksiä oli kolmeakin sorttia meillä, kelasköynnös, villiviini, ja kärhöt, niistä tuli vehreyttä,
ja saatiin se nurmikkokin aikaan liuskekivipolkuineen, sitten se ruohonleikkuu alkoi...
Meidän isä kertoi aikoinaan jutun kasvihuoneella tapahtuneen. Myyjä tykkäsi jutella hänen kanssaan ja oli sanonut asiakkaidensa toimivan näin:

"Ensin ne ostaa minulta siemenet, sitten ne ostaa minulta taimenet ja lopulta ne ostaa minulta valmis kaali."

Rivitaloaikoinamme kasvihuoneet olivat tuttuja käyntipaikkoja. Nykyisin vain lahjaksi vien lasten perheisiin niistä ostettuja kasveja.

Huomenta, ohut harmaa peittää taivaan ja siinä ja siinä sataakinko?
Lämmintä kymmenen astetta ja se on jo kesän alun tuntua.
Minulle taitaa käydä nyt samoin, mistä Merilii kerroit, olen ostanut siemeniä, taimia ja nyt joudun ehkä ostamaan valmiit kukat.
Vähän harmittaa, kun tilasin taimia ja nyt ne yksi kerrallaan kuolee, missä vika?
Haaveilin krassiköynnöksestä ja miljoonakellojen loistokkuudesta, nyt ehkä tuplat joudun maksamaan.
Maanviljelyksen kerrotaan olevan Luojan armosta, niin kai sitten minunkin yritykset siihen sortuu.
Rahalla saa ja hevosella pääsee on sanonta, kyllä ne pihat upeiksi tekevät, kun vähän aikaa ammatti ihmiset koneineen ja taitoineen touhuavat.
Aika outoja nimityksiä samoille asioille eri murteissa löytyy, ei sen edemmäksi tarvitse meiltä mennä kuin Jyväskylän seudulle, ohrarieska on ohraleipä, eivät pannurieskaa olleet kuulleetkaan.
Meille savolaisille ohrarieska on herkkua silloin tällöin, hyvää on myös ohraleipä.
Kylvämistä se siementen laitto maahan on, taimet istutetaan.
Lähikaupassa ei ole kuin kukkamultaa, luulisi sen kelpaavan kukan siemenillekin, mutta eipä taida kelvata.
Noin se oli silloin, kun äidit kasveja viljeli, kuten Kristiina muistit ja satoa tuli kaikesta.
Muistan vahvat tomaatit liiterin seinän vieressä, täynnä punaisia tomaatti terttuja.
Onko maan läheisyys kadonnut, eikö enää osata ymmärtää kasvun aikaan saantia, rakkautta ainakin saavat, joka päivä ruukkuja tuijotan, vai siitäkö peräti loukkaantuvat;)
Aurinkoa en koskaan ole vältellyt, en liioin suojautunut, lapsena päivät pitkät auringossa telmittiin, kai se otsonikerros on niin paljon ohentunut, että nyt vaaraksi aurinkokin on tullut.
Paljon ihosyöpää tämän päivän ihmiset sairastaa, kuten kaikkia syöpä sairauksia muutenkin, pelottava sairaus.
Päivä hyvällä alulla, tästäpä jatkan, tulkaa turisemaan;)

Aarinkoesta iltapäevee!!!!

Hyvvee vapu uato uattoo! Meellä aenaep paestaa ihan kommeestit tuolta piliviin sejasta, ihavvuan pootapilivii. Ulukomittarija en oo iha äskön kahtonna, mitä näättänöö. Taetasj olla aeka maenijo ilima pestä pyykkijä, aenaet tuolla pellon takana olovalla uuvela asuntoaluvella pyykit lepattaa mukavastit tuulessa. Vua eepä nyt oo niin paljol likasija vuatteeta, että tarviis laettook konnesee, eeköhän siitä oo hyvijä ilimoja vapuj jäläkeennii.

Kesä lähestyy, se on totisinta totta! Uamulla kuuluu ulukoo mahotom mekastus, ku kaekemmualimal linnut yhtä aekoo laaleloo. Punarintoja tuossa ikkuna alla on piipertännä huomattavasti enemmän ku eellisenä kevväänä, Se on oekeen nätti lintu, Öölössä päevänä seorasin räksäm metästystä nurmikolla.Sillähä on taeto kuunnellap piä kallellaa hyvil lähellä nurmikkoo, missee ne mavot siellä liikuskelloo. Sittev vua kiireestin nokka kohti nurmee ja sieltähäs se mato tarttuu nokkaa. Heleppoo kuh heenän teko, eekö vua. Ukko-fasaani liikuskelloo päevittäe tällä aluveella, välillä riäkäsöö oekeen kuuluvasti. Niillon varmaan pesä tuossa alapellolla. Yhtenä syksynä, poekaste ollessa jo emojesak kokosija, niitä ilimesty kyöki ikkuna alle yksinlukkii 17 lintuva. Enpä oo ikinä ennen nähny niin paljo fasaaneja kerralla parvessa, siinä kävj jo melekone kuhina. Lokithan nuo riäkyy myötääsä, kae ne kiireellä pesäpaekkoja ehtiivät. Kurkija ja jootsenija on kääty monta kertoo seoroomassa tuolla Siäksmäen siltoenl luona. Siellä ne kurettiim melekee samoella kohip pelloella kääskentellöövät aterioemassa, pitkä kaala näättää olova joskus melekeem mutkalla.

Kyllähän tämä kevväene aeka, ennej juhannusta on sitä vuojen parasta aekoo. Vielä pittää oottoov vähäse aekoo, että enemp alakaa kukat ja pensaat kukkija. Meellon aena alakukesästä tapana ajellat tuolla Ritvalan kylällä, kahtelemassa vanhoja, kommeeta pihoja ja istutuksija. Kyllähä tää Suomemmua on kaanista kateltavvoo, olokoonpa vuoje aeka mikä tahhaasa. Ollaan siitä kiitollisija!!!!!!

Toevottelen tässä lopuks kaekillel lukijoelleh haaskoo vappuva! Matkassa simmoo ja munkkja, tippaleevistä en välitä. paulamaria

Liian pitkä ketju hankala käsitellä ja aukeaa hitaasti, eiköhän unohdeta tämä mammutti ja aloitetaan puhtaalta pöydältä!

Nimari Ruiskukko pläjäytti taas oikein kielikylvyn. Kerrontakin on mainiota. Yritin lukea pienellä äänellä juttua, vähän kyllä ääntäminen tökki. Niinpä otin kokeeksi pienen kertauksen ja johan sujui. Jotkuthan eivät murteista tykkää, minusta ne saisivat kuulua suojelun piiriin kielenkäytön elävöittäjänä. Eihän siitä ole mitään haittaa, jos vaikka syntymäkunta puheessa kuuluu.

Käytän kyllä aikalailla usein yleiskieltä. Oikeastaan se sujuukin paremmin. Kun matkaan Pohjois-Karjalaan, alan jo matkalla puhella mahdollisimman paljon murretta käyttäen. Jonkun veran se poikkeaa mm. Ruiskukon kielinäytteestä, ymmärtämisessäni ei ole mitään vaikeuksia. No joo...onhan se murteen kanssa pelleilyni naurettavaa, mutta kyllä on reteetäkin puhua paikallisella tavalla, vaikka se ei enää täydellisesti sujuisikaan. Liukkaammin jutustelukin lähtee käyntiin.

Ramoonan diagoosi oli kyllä kohteliaaksi laadittu, kiitos. En nyt enää suuremmin tähän pohdintaan palaa, saahan olla leikkimieltäkin mukana.

Tänään oli ihan kelpo päivä ilmojen suhteen. Kalassa kävin marketissa. kasvattilohen hinta on nyt merkittävästi kohonnut. Halvinta kävin, kokonaisena 7.95/ kg ja filerointi kaupanpäälle ja ruodot mukaan soppatarvikkeiksi.
Vapun kauppiaitakin oli jo sijoittunut paikoilleen. Täytyy huomenna vilkaista, vaikka eipä kyllä ole ostoaikeita.







.

Nyt maa on meillä päin sateen kostuttamaa ihan riittävästi kun lumensulatuksen jäljiltä on ennestään märkää.
Iltalehden lööppi viikolla kertoi tilanteesta olennaisen; luonto hullaantui keväästä. Pian lehtipuut alkavat hiirenkorvia lykkäämään.

Pienikin puuha pihalla alkoi väsyttämään. Nukkuminen ihan lyhyissä pätkissä. Ei kuitenkaan niin paljoa ettenkö osaisi tästä hienoimmasta vuodenajasta nauttia.

Monista mieleisistä asioista on nyt vaan luovuttava. Lapin kevään kohtaaminen yksi niistä. Sinne se mieli vetäisi.
Sinänsä Vappu ei mieltä innosta, enkä juhli sitä mitenkään. Telkasta ja radiosta tulee vappuriehaa mieltä piristämään.

Hyvää Vapun aaton aamua, pilvisenä, mutta ei kuitenkaan sada, eilen tuli vettä koko päivän.
Nyt luultavasti routa on lähtenyt, kun on öisinkin lämmintä, jäistäkin alkaa muisto olla.
Tytär seilasi jäähileiden seassa eilen mökille, sinne vaan on pakko päästä heti kun vaan suinkin pääsee.
Minä tässä myös aloittelen noiden pölyjen keräämisiä,, kumma miten sitä vaan kertyy.
Aatto menee tässä niin kuin muutkin päivät, sauna taitaa olla se kohokohta.
Miksihän ei tunnu haluja mihinkään, mutta eiköhän hyvin näinkin mene.
Lappiin on aikomus sitten ruskan aikaan mennä, mutta sinne on monen miehen ikä, ehtii muuttua suunnitelmat.
Tallinnaan myös aikomus toukokuun lopulla, saapa senkin nyt nähdä, kunnostakin riippuu.
Aamusta on tuo kunto korkeimmillaan, iltapäivällä jo uupumus tavoittaa.
Kalan hinnat on aika tavalla noussut, silakka file pisti silmään, 2 euroa kilo hinta noussut.
Niin myös muikkujen hinta, taitaa saanti olla huonompaa tällä hetkellä.
Pitkä tämä ketju alkaa olla, mutta yritetään se 200 viestiä tavoittaa, minulla ei toimi nuo end ja home nappulat, korjauksen myötä toimiminen lakkasi.
Yritän tuosta sivusta olevasta palkista vetää alas, hieman nopeampaa.
Jaksa nyt vähän aikaa KuollutjaKuopattu, kiva kun heti apuja tarjotaan;)
Hauskaa vappua myös sinne Valkeakosken suuntaa, kiva kuulla taidokasta Savon murretta pitkästä aikaa.
Hiljaiselta näyttää kaupunki, on juhlimiset taidettu alkaa jo eilen illalla ja nyt väsyttää.
Katsotaan miten päivä etenee, tiedä vaikka vappu tunnelma tästä tarttuu, vaikka epäilen, että saunan jättäisin käymättä;)
Oikein iloista vappua teille kaikille, toivotaan auringon joka puolella iloon yhtyvän.

Myöhäistä huomenta täältäkin, krapulasa heräilin ja töräytin pönttöön oikein kunnon varpusparven. Pitänee laahustas markettiin oluen ostoon ja eikös nakit ja perunasalaattikin lienee paikallan, vaan enpä jaksa kantaa kuin sen olut kopan.

Koville se elämä väliin ottaa, ´Lasikukkanen.´ Ilon pilkahduksella on hintansa. Mitähän "kra" on kun pulassa heräilee?

Toiseen asiaan. Lähden pikapuoliin liikenteeseen ja iltaa viettämään. Toivottavasti ei mitään "pulaa" tule, sitä yritän välttää. Hyvää Vapun aattoa kaikille tasapuolisesti!

Oikein mukavaa Vappua kaikille pirtissä kävijöille. Ilma ollut enempi pilvinen, mutta ei sentään satanut ja aika lämmintäkin ollut.
Tuossa ihan lähellä K Market, siellä oli vapun vastaanottajaiset sai hyvää hernesoppaa kenttäkeittiöstä ja kaupanpuolellta kahvit munkin kera. Soppaa oli varattu 700, mutta kesken loppui, myöhäisemmät jäivät ilman. Uudet kauppiaat saaneet hyvän asiakaskunnan. Kauppa onkin täynnä tavaraa helposti löytyvistä hyllyistä. Siellä on myös oikein hyvä lihamestari, ne tavarat menevät hyvin kaupaksi.
Vapunviettoa minäkin ajattelin perunasalaatti on valmisteilla kaikki tarvittavat aineosat valmiina kun tulee valmista parituntia vähintäin täytyy jääkaapissa muhia. Kuohuviinipullon laitoin myös jääkaappiin.
Huomenna ehkä menen taas perinteiseen Vapputilaisuuteen.
Tullut jo nuoresta pitäen niissä käytyä. Muistakaa nurkkakaapin antimia siellä nyt ne rusinatkin siihen simaan mitä kossupullosta saa.
Mukava aloittaa vapunvietto, tuli eilen siivottua koko kämppä, nyt vain nautitaan.

Hyvvee päevee tiältäin päin.

Kyllä se on tuo lapsuusajan murre tuolla takaraivossa ;)

Minulla on sotkunut nuita murteita ihan omiks tarpeiks ;)

Ei pojat tykkää minusta,tuli taas todistettua.
Pyykkipäivä tänää ja vettä lorottanut vähän väliä.
Onneksi on tuo kuivaushuone !!

Mummon sanoi ennen;pojat tykkää jos pyykkipäivänä paistaa.

Eilen kävin tuolla Sokoksella ja TAAS eksyin.
Miks ihmeellä ne pitää nuo kaupat olla niin sokkeloisia;(

Huonot opasteet siellä.

Pitää kait tuota jiäkiekkoa töllöttää.
näkyillään...

Nyt marketti reissulta kotiuduttu vaikeuksien kautta, sillä rollaattori oli pöllitty ja piti raahustaa karjala kopan kaa kotiin, mut ny elämä taas hymilee kohta puolet juotu!

Uato uattoo kaekille!

Kiitoksija Ynnämuulle ja Skillanille huomioesta savom murteella kirjottamisesta! Taejanpa ruveta usseemminnii rustoomaa tuota kotoesta murretta tänne pirttii. Jokapäeväsessä puhheessa tahtoo väkiselläkii jiähäv vähemmälle sen käättö, mutta itestähän sekkii on kiini. Tiijän kyllä tässäkiik kylässä muutamia savolaessyntysijä immeesijä, tunnenniij jonkun, mutta harvemmin niitä ihan sattumalta näkköö. Kun soettelen kummienonj leskelle, viännän kyllä viimesen piälle savolaesta.

Serkkunj emäntä, helsinkiläenen, kerto aekonaa seoroovallaese jutu: serkkunj olj jo ollu kymmeniä vuosija Helsingissä, eekä siellä ollessaa ennee huastellu syntymäseotusam murretta. No sittel lähtivät kesälomallaasa tulemaa Savvoon päe, ja mite ollakkaa, melekee kilommetriin tarkkuuvella kuski alako huastella entisellä murteellaasa, ja sitä tietenniik kesti koko loma aeja. Että näen se syntymätaeto sieltä lööty tarvittaessa.

Olokoon tää tämmöne jonniillaene selevitys meekäläesem murteesta. Oekeeh haaskoo vapu aekoo kaekille! toevottelloo paulamaria

Huomenet ja oikein hyvää vappupäivää.
Eilisen todella kauniin ja lämpimän päivän jälkeen pilvipoutaan on täällä meillä päivään heräilty.
Pää ei ole kipeä ja olo melko mukava muutenkin, lämmintä on mittarissa kahdeksan astetta.
Hyvin meni aatto ja samalla mallilla kai päiväkin menee, ei mitään rientoja, aina aiemmin on jotakin ohjelmaa ollut.
Olipa mukava kuulla Klara sinusta, vai ulkomailla oleilet, ei sitä aina arvaa mihin kaikki aina katoaa.
Olihan se hauskaa aikaa, kun silloin viestiteltiin, mitähän ellumarille kuuluu ja monelle muulle sen ajan kirjoittajille.
Hauska olisi saada kaikki vielä pirtin lämpimään, tämä kutsuna kaikukoon;)
Surkealta kuulostaa Lasikukkasen elämä, vai joko kohentui, kun kaljat jaksoit kuitenkin hakea ja juoda.
Voin vakuuttaa, että elämä hymyilisi jos jättäisit nuo nautinto aineet, mutta jos näin menee, kun kerrot, kai hyvä niinkin;)
Vielä tuo rollaattorikin katosi, kaikki pitää yhdelle ihmiselle sattuakin;)D
Meriliillä ihanat ajat edessä, kun mökille pääset, kyllä sitä aina vieläkin vain ikävöin, mutta ei se aivan samaa olisi yksin siellä asustaa, kuitenkin kymmeniä kesiä yhdessä siellä asustettiin mieheni kanssa.
Tuo suunniteltu Tallinnan matka on vähän sellainen innostus matka yhdistyksen puuha ihmisille, että vetäjiä riittäisi eri ryhmille.
Todella toukokuun ensimmäinen päivä ja leivoset leikkiä lyö, viimeinen kevät kuukausi alussa, seuraava jo sitten kesää eletään.
Nyt alkaa maata tonkiville puuhakkaat ajat, toivossa ollaan ja kaikkea multaan laitetaan, loppu onkin sitten Luojalta, lämmintä ja sadetta sopivassa suhteessa.
Noita "yömyssy " tarpeita on kaapissa, mutta ei niitä tule koskaan otettua, yksin ei sekään tapa oikein onnistu, jos nyt ei paljon ole koskaan kavereidenkaan kanssa juhlittu.
Olisihan tuolla pirtin nurkkakaapissa varasto, mistä Late on huolta pitänyt ja voin taata, että sieltä nauttiville ei pää kipeäksi tule;)
Pyykin pesin minä myös eilen ja sainpa kuivaksi parvekkeella, minusta kai sitten pojat tykkää;)
Miten lienee ynnämuu selvinnyt kotiin illallisilta menoiltaan, vai menikö pitkäksi;)
Kai sitä tuota Savoa viäntää ihan tietämättään, vaikkakin on väljähtynyttä, ei noin selkeänä tule, kuin Ruiskukalta, mutta varmasti sinne etelään tai muualle maata mentäessä erottuu murre.
Nyt toivotan iloista vappumieltä vielä täksikin päiväksi ja huomenna sitten taas arkeen.

Haaskoo vappuva kaekille.

Aurinko räkittää täysillä tänne minun kämppään.

Kävin kuivat pyykit äsken hakemassa.
Nyt olis sitten sitä silitettävää;((((

Taijan jättee huomiseks.
näkyillään...
Tuo lorvikatarri on nii kova seuralainen.

löytyy täältä, en halua muualle kirjoitellakaan,
hyväntuulisia ihmisiä keskustelemassa niitä näitä.

Juuri mitä toivommekin, leppoisaa ja rauhallista!
Ihana kevät ulkona. Onnellinen vappu!

https://www.youtube.com/watch?v=soGmsCYpI3k

Menihän tuolla eilisellä reissulla melko pitkään. Reilusti saman vuorokauden aikana ehdin kuitenkin takaisin. Tulihan muutama terästettykin otettua, siitähän se aika alkaa rientää huomaamatta jutustelun merkeissä.

Hyvin ehdin tänään yhdeksäksi ensimmäiseen Vapputilaisuuteen ihan virkeänä. (kra) pula ei vaivannut. Päivällä tein toisen kierroksen vapun juhlintaa katselemassa, tulihan niissä puheita ja musiikkipitoista ohjelmaakin. Ilma oli - ja on vieläkin - suorastaan loistava. Kansaa pyöri melko runsaasti tungokseen saakka. Markkinatunnelmaa piti yllä maakunnista tulleet myyjät ja oli kyllä paikallisetkin mukana.

Vaikka olen ehtinyt vetäistä hyvät päivänokoseni, kintuissani tuntuu vaimeata särkyä. Sitä se monen tunnin kävely ja seisoskelu tekee. Ei mitään huolestuttavaa. Näin se tämäkin Vappu alkaa olla ohi ja yhä enemmän siirrytään kesän merkeissä eteenpäin. Katsellaan...

Ihana päivä on päätöksissä. Pihapiirissä olen viihtynyt tänään, vieraita kun ei nyt ollut tiedossa, enkä ollut lähdössä minnekään (ei kyllä kutsuttukaan brunssille Suvisaaristoon) alkavat olla jo niin iäkkäitä, ettei vanhat traditiot ole niin tärkeitä. Ajoissa jo ilmoitinkin etten lähde minnekään, vanhassa kaksinistuttavassa keinussa jutustelin keveästi kesämuistoja :D
Vanhin tytär on saaressa, nuorimmainen Italiassa, ja poikani taitaa puida noita Fafas Smokery hommia kaikki pyhätkin!

No, äitienpäiväkin on tulossa, silloin näen jälkipolvea yllin kyllin.

Toukokuun taikaa:D

Vappupäivä kulunut kohti iltaa, hieno aurinkoinen päivä, nyt juuri auringon lasku, kaunis punerrus taivaanrannassa.
Aamupäivällä kävin perinteisessä Vappujuhlassa kotikylässäni Perttulassa nykyään se on sellainen pienimuotoinen tilaisuus jossa lähinnä tarkoitus on muistella menneitä eli 1918 tapahtumia. Ensin käydään haudoilla ja sitten juodaan kahvit. Pienet puheet ja sana on vapaa kaikki voi osallistua keskusteluun.
Ennenhän vapputilaisuudet olivat isot juhlat marsseineen nyt on hyvä kun edes muistetaan mitä lähes satavuotta sitten tapahtui. Kotikylässäni se oli synkkä tapahtuma, siellä lähes 40 ihmistä teloitettiin hiekkamonttuun. Lisäksi taisteluissa kaatui 124 paikkakuntalaista, heillä erilliset hautausmaat.
Iltapäivällä kotona söimme hyvää perunasalaattia ja nakkeja, sekin sellainen perinne joka salaatin osalta on sellaista saksalaista jonka lankomieheni Eberhart minulle opetti tekemään. Nyt istumme iltaa ja otamme hyvät kuohuviinit illan päätteeksi.

Maanantaista se viikko taas alkaa, Viivi juhlii nimipäiväänsä, onnea!
Vappu ohi, kotona hyvin sujui, ei paljonkaan tavallisesta pyhästä eronnut, en lähtenyt edes vakaumuksensa edestä kaatuneiden haudalla, melkein aina siellä olen ollut laulamassa.
Kai tämä alkaa sitä irtautumisen aikaa olla, ajatuksissa kuitenkin elää nuo menneet.
Nuokaan sen ajan tapahtumat ei saa ihmisiä sotia ja tuhoja lopettamaan, aina jossakin toinen toistaan vastaan sotaa käydään ja vakavalta nuo uhittelut Suomen kohdalla myös tuntuu.
Pihakeinut näkyi väkeä vetävän täälläkin ja luulen aika hiljaisen oloisesta kaupungista, että mökeillä ihmiset olivat, olihan tosi kauniita päiviä ja jatkuu yhä.
Minäkin pidän sitruunasta, sen happamuus on hyvä, kai sitä tykkää siitä mikä hyvältä tuntuu ja sitä elimistökin kaiketi kaipaa.
Hyvä, että selvisit ilman tuota ikävää olo tilaa ynnämuu, mikä joskus illan istujaisissa tavoittaa, saa jopa tekemään päätöksiä, ei koskaan enää;)
Työpäiväksi sitten meni hurskaisen vappupäivä, no mikäpä siinä, eläkeläisillä on sama olipa pyhä tai arki.
Nuo harmit ne tuppaa noihin omenapuihin ja marjapensaisiin tulla ilman suojauksia.
Muistan inhottavan kiusan mikä joka vuosi uusi, oli karviaispensaan syövä otus ei kauan mennyt, kun koko pensas oli lehdetön.
Jos aikanaan huomasi niiden ilmestymisen saattoi onnistua ihan vaan pois keräämällä säästää pensaat, myrkkyjä en tykännyt laittaa.
Taattua-Kahvipirttiä, toivon että tälläisenä pirtin henki pysyisi, kiva jos tykkäät;)
Nyt ne pyykit sitten muoria odottaa;)
Tänään menemme yhden kerholaisen kotiin, vietämme viimeisen käsityökerhon hänen luonaan.
Mukava ilma sattui, mukava irrottautua tavallisesta menosta, uskon että kiva päivä tulee ja sitähän toivon teille toisillekin, kesä alkaa olla lähellä;)

Päivää.

johan tuli lenkkeiltyä.

Kävin aamupäivällä tuolla "arvauskeskuksessa",kun sain liärille ajan.
Se asja tulj hoiettua.

Kauhistuin kun sielläkin on nyt turvamiehet.
2poikaa siinä kierti taloa,jututin niitä.sanivat että on komennettu heidät nyt kaikkina aukiolo päivinä ovat siellä.

On kuulema niin levotonta,huumehörhöjä ja noita mamuja pyörii siellä.

Mihkä tämä mualima oekeen männöö ?????? !!!!!!!

Päivä on muuten tosi upea.Aurinko lämmittää jo ihan kivasti.

hiki tuli kun kävin kaupoilla.

näkyillään...

Toukokuinen tervehdys Kahvipirttiin!


Hallitus on luvannut kääntää kaikki kivet, mutta että veneetkin!

" Valtiovarainministeriö valmistelee veneveroa",

no - onneksi selvisi ettei vanhalla soutuveneellämme siellä mökillä ole hätää. - Jatkakoon uniaan vielä jonkin aikaa.

Kyllä soutaminenkin on liikuntaa, selkä, pakarat, olkapäät ja käsivarret vatsa-, reisi- ja jalkalihaksetkin saavat treenausta, hengityselimistöstä puhumattakaan!

Myöskin polkupyöräily on liikuntaa, emme aikoinamme ikinä hankkineet mopoja tai moottoripyöriä tms härpäkkeitä lapsillemme, niissähän omat lihakset jäävät käyttämättä ja harjoittamatta, ja bensanhaju tunkee keuhkoihin.

Liikuntaa kannattaa kehua, se on sen väärtti!

Hyvä olokin tulee, endorfinit jylläävät!

Late Vaan kirjoitti saksalaisesta perunasalaatista. Minunkin lempireseptini on saksalainen, eikä siihen tule majoneesia. Ajattelin laittaa sitä äitienpäiväksi, kun juuri käärin riimihärän pakasteeseen. Sopisi sen kanssa hyvin, en ole tehnytkään sitä vuosiin.

Se saa olla kahvipöydän suolapalana, jos ei poikani sitten laita grillijuhlia pystyyn täällä pihalla. Katsotaan mitä tuleman pitää, mutta nyt on mentävä suihkuun, moikka!

Kesäinen päivähän oli tänään. Tosin kesäpäiväksi nimetään kuulemma vasta
kun lämpöä on 20. Sitä ei aivan ollut täällä muualla kuin auringon paisteessa.

Nyt ovat kaupunki- miehet kaivaneet tänä aamuna penkit varastoistaan ja ripotelleet paikoilleen jalkakäytävien viereen ja puistoihin. Hyvin olivat ihmiset ottaneet istuinpaikat hyötykäyttöön: levähdykseen, auringonottoon ja jutustelupaikaksi. Sielläpä joukossa istuskelin. Totesimme että hyvin ovat harkinneet penkkien tuonnin vapun jälkeen. Nytkin oli käytetty vappuna siivotonta ruiskutettavaa värikästä rökälettä juhlimisen merkeissä. Parempi että penkit ovat olleet varastossa, toinen syy sekin että kauppakojutkin tarvitsivat tilaa.

Tänään oli sopiva päivä työllistää itseään, pesasin ikkunoita. En kuitenkaan heittäytynyt kovin tuhoisaksi työlleni. Puolet jätin toiselle päivälle, joko huomenna tai myöhemmin. Eihän näillä töilläni ole tiukkoja aikatauluja.

Taidanpa pitää tavoistani kiinni, jos on kunnon ilma, kävelen iltalenkin. Nyt ei saa tekosyytä laiskotteluun huonosta ilmasta. Auringossa 22 ja pilvetön taivas.

Kaunista huomenta, lämmintä melkein kymmenen astetta ja taivas kauniin sininen, enteilee mukavan oloista päivää.
Eilen vierailimme virran rannalla olevassa talossa ja saimme ihailla asumista veden äärellä, kyllä se maisema ja olotila olisi ihana olla ja elää.
Kyllä kaupungilla kovasti kesään valmistaudutaan täälläkin, penkit ja muut siihen liittyvät on paikoilleen saatu ja aukesipa konttiravintola tuon järven rannalle mistä pieni osa minulle näkyy ja tungosta oli ollut eka päivänä.
Sinne pääsee myös veneellä.
Grilli ruokien aika se alkaa olla ja varmaan kalojen savustaminen myös monella lisääntyy.
Tuosta hurkaisen kävelystä minulla huomio, kun ohitseni käveli tumma kaunis nuori nainen, oi sitä lantion liikettä, oikein kateeksi kävi.
Tuskin somalaiselta onnistuisi, niin elävää lantiota ei täällä meillä omista kukaan, sulavaa liikehdintää.
Verolle vaan kaikki, kohta pyöräily, sitten rollaattorit, ehkä kävelykin, kuluuhan euroja jalkakäytävienkin kunnossa pitoon, siitä vaan maksamaan.
Voiko sekaisempaa olla mitä tämä hallituksen poukkoilu nyt on.
No eipä sitten politiikkaa, Kristiina toivoi, eihän pirtissä kovin vakavasti ole politiikkaan innostuttu ja hyvä niin, jokainen mielensä tietää.
Jopas oivallinen piirakka sinulla Kristiina, mikä ettei.;)
Onhan tämä maailma turvattomaksi mennyt, vartioita ja poliiseja joka paikassa tarvitaan, ei hyvältä näytä.
Pakettia pitää lähteä hakemaan, postia ei enää ole, en tiedä miten siellä toimitaan, kai joku opastaa.
Kaunista ja lämmintä säätä teille kaikille ympäri suomen toivotelen, poiketkaa pirttiin.

Vappu oli ja meni. Minä ennen vanhaan aina vappuna munkkeja tai rosetteja paistoin omalle väelle. Nytkin ostin vanhasta muistista litran pullon rypsiöljyä, mutta käyttämättä jäi. Vappuaattona olin hautajaisissa Turun ulkopuolella. Vapun päivä meni huiliessa, onneksi ei ketään tullut kylään. Outoa kun nyt jo alkavat kuolla seuraavan sukupolven edustajat. Tämä vainaja oli 67 vuotias, lastemme serkku miehen puolelta, sydän teki stopin. Tuntui että nuori oli, mutta veihän kuolo mieheni jo 49 vuotiaana. Apua, kun näitä vuosia laskeskelee niin hämmästyy toteamaan että taidan itsekin jo ikäloppu olla.

Pitäähän minunkin valittaa vaivojani, kas kun joka askeleella vasenta jalkaterää koskee. Onneksi ei ole särkyä. Pitäisi vaan väkisin liikkua sillä se on ainoa hoito. Oma vika kun painoa on liikaa. Se tietystu rasittaa jalkoja ja lisäksi istun liikaa. Jospa taas kesä virkistäisi, talvella aina menee huonompaan kuntoon. No se siitä. Onneksi pyöräily jotenkin sujuu, mutta kamalan varovainen saa olla liikkeelle lähtiessä ja pysähtyessä. Ajattelin kysellä jos apupyörät voisi lisätä tähän Tunturi Relaxiin. Tasapaino ei ole enää entisen veroinen
Riesa on tullut verenpainelääkkeistäni. Milloin mikäkin inhottava sivuvaikutus tulee. Kas kun jo 30 vuotta olen lääkkeitä siihen syönyt, niin ei keho enää tahtoisi niitä vastaan ottaa. On ihottumia, ärsytysyskää, pulssin laskua ja väsymystä mm. Onneksi on kärsivällinen omalääkäri joka minua kuuntelee ja antaa uuden tropin kokeiltavaksi.

Eilen käytiin tyttären kanssa merta katsomassa. Rannan tuntumassa ruohikossa kyhmyjoutsen hautoi pesässään. Pesä oli näkyvillä kun ruovikko ei ollut vielä noussut. Aurinko lämmitti somasti, istuskelimme rannalla puolitoista tuntia. Linnut laulavat, oli mukava rannalla kuunnella vaihteeksi vesilintujen ääniä.
Koko viikoksi on kaunista ilmaa luvattu, se antaa vauhtia kesän tuloon. Nyt jo lehdet puihin puhkeavat, sinivuokot ja valkovuokot kukkkivat, kielon varret jo nousseet 10 cm maan pinnalle. Kohta tuomi kukkii.

Tuttava valitti kun aina tavarat katoaa. Se on niin ellei laita niitä aina samaan paikkaan niin taatusti katoavat. Vaikka kuinka ajattelee että muistan nyt että tähän laitan, mutta toisin käy.
Pitäisi parvekkeelle kukkia hankkia, nyt siellä on pöydällä vaan rehevä minttu jalallisessa kukkatelineessä.
Voikaa hyvin, eikö se ole kumma kun naisilla on aina puuhaamista. Ei lopu 'työt'. Entäs pirtin miehet, onko tekemättömiä töitä?

Kesän merkkejä olen minäkin katsellut. Kyllä nurmikot terhakasti vihertää, koivut saavat väriä raasuun talvimuotoon ja lämmintäkin oli - ja on edelleen - tänäänkin. Jopa rohkeimmat kävelivät sortseissa ja kesäisessä paidassaan. Minulla tietysti oli syksyn harmaat päälläni, myös täysivillaiset sukat.

Täällä ei ole järveä kävelymatkan päässä. Kuusijävi on lähimpänä, siellä aika usein käynkin. Onhan siinä ympärillä metsikköäkin marjan ja sienien kerääjille. Ei tietysti vielä.

Ikkunoiden pesua oli vielä tälle päivälle ja vielä parvekkeen ikkunat jäi hoitelematta. Alkoi tuntua että menee hyvä, aurinkoinen päivä töissä ihan hukkaan. Niinpä pistin pillit pussiin ja lähdin ulos vetkuttelemaan. Katleijan kysymykseen, että onko tekemättömiä töitä? Onhan niitä, kaikenlaista pitäisi puuhata, mutta kun ei ehdi. Taitaa olla myös töistä vieraantuminenkin jo pitkällä. Tuli joskus aikanaan suunniteltua, että mitä kaikkea sitä voisi eläkkeellä ajantappamiseksi tehdä. Jotain olen tehnyt ja paljon on jo valmiiksi suunniteltua jäljelläkin. Ja taitaa jäädäkin. Alkaa aika nuhraantua näissä päivittäisissä toimissani. Enhän minä kaikkia kotitöitä tee kun ei ole tarvekaan. Sellaiset työt, jotka vartalolleni ja kyvyilleni sopivat, ne teen ja tarpeen mukaan kaikenlaista, ainakin roskien poistohuollon. Onhan meitä taloudessa kaksi, vaikka en ole paljon kertoillut. En nytkään tämän enempää.

Kat.leija mainitsi terveys- ja lääkeongelmista. Eikös sinulla ole enemmän tietoa jo työurasi pohjalta kuin esim. meikämannella? Ainakin voi selkeämmin asiansa lääkärille esittää. Ei käy kuin työkaverilleni: hän oli vastaamassa lääkärin kysymykseen voinnistaan. - En päässyt vielä lapsuudesta aikuisuuteen kun lääkäri keskeytti ja sanoi että jo riittää! kertoi kaverini.
Hyvää illan jatkoa teille!

Huomenet kauniiseen keskiviikko aamuun, lämmintä jo kymmenisen astetta.
Oravilla varmaan kiirettä pesällään, kun edes takaisin juoksevat, pelottaa että autojen alle jäävät.
Onpa ynnämuu osannut olla salaperäinen, no kaksin aina kaunihimpi;)
Minä olen kuullut ja todennutkin, että nykyiset miehet paljon kodin hoitoon osallistuu, oma miehenikin, kun vain aikaa jäi, hänen harrastuksensa varasti paljon yhteistä aikaamme.
Teen lähtöä katsastamaan maalle kuinka siellä kesä on tuloaan tehnyt, muutama päivä sellaista elämää ja sitten taas oman "puutarhani" hoitoon, kauan ei passaa pois olla, että kasvu ei lopu alkuunsa parveke kasveiltani.
Vielä noista lääkkeistä, kovin vähillä olen päässyt, yksi pieni pilleri päivässä, toivottavasti jatkossakin.
Lopetankin tällä kertaa ja lähden Onni-bussiin, ihmetellään kesän tuloa ja nautitaan kauneista päivistä, heippa!

Päivää että pätkähtää ,

Terveiset markkinoilta.

Toin ISON rinkelin pistäkää poskeen.

Oli tosi hieno markkinapäivä,ja kyllä porukkaakin Oli

Kyllä nyt tuo aurinko hellii.Ihan kiva se on.

Löysin sen"seksi"kauppiaankin,sanoi olleensa kipeänä,kun ei viime markkinoilla ollut
Myy aina 10€ ison kassillisen keksejä,niitä on hyvä viedä aina viemisiksi,kun kyläilemään menen.
muistan kun vanhemmat ihmiset puhui seksistä,kun piti sanoa keksi;)

Oli meillä kerhopäiväkin tänään.
Väriteltiin semmosia kivoja kuvia ja sitten kahveet päälle;)

Kivvoo olj.
näkyillään...

Ohhoh, täälläpä on muorin tuomaa rinkeliä :D Palan taitan ja syön maidon kanssa,...aina se on yhtä hyvää! Kiitos.
Postista tulin juuri, kun huomasin että sulkevat jo klo 18.00 tänään, ja huomenna kiinni tietysti.

Olihan hyvä, että miniä soitti ennen lähtöä, etteiv'ät pääsekään huomenna tulemaan. Nyt on poikani vuorostaan siinä flunssassa, enkä todella välitä saada tartuntaa. Tammikuussa sain siitä jo ihan tarpeekseni, en muista koska olisin niin kipeä ollut.

Taitaa olla eka äitienpäivä kun tavataan kaikki vasta myöhemmin, tytöt kun ovat reissussa nyt molemmat. Tuskin nuorempi polvi ois tulossakaan, no se nähdään sitten sunnuntaina.
Pihalla jäin juttelemaan maahanmuuttaja äidin kanssa hiekkalaatikolla, kovin on huono kielitaito vielä, mutta opiskelee toki. Lapsi puhdas ja soma kuin nukke !
Ihana päivä jälleen:D

jokos tää kohta kuopataan ja aloitetaan uudella tvistillä??

Hyvät ilmat alkaa mennä yksitoikkoiseksi. Muutaman päivän ainakin ennustellaan jatkuvan tälleen. Luulen kyllä vaihteluakin tulevan. Sain kuitenkin ikkunoiden pesuprojektin päätökseen suotuisissa keleissä.

Tämä talvikeli taisi mennä minulta ohi ilman merkittävää flunssaa. Olihan muutaman tunnin nokkani vuotoja, mutta niitä ei kannata laskea. Nyt voi kyllä tulla niiskuttamista siitepölyistäkin.

Uutisistakin pukkasi ihan järeätä asiaa. Jätän kertaamatta, kaikillahan on vehjeet uutisten ja muiden tapahtumien seuraamiseen sikäli mikäli kiinnostaa.
Sen verran, että miljonääri Trump näyttää tulevan republikaanien presidenttiehdokkaaksi. Melkoinen paukku, jos niin käy.

Lähden vielä ihmettelemään ilta - auringon laskeutumista puistokujan penkillä retkottaen. Ilo se on pienikin piristys.

Alkukesäksi äitynyt keväämme muutti hiukan totuttuja rutiineja. Toinen villapaita päällä, sen hupparin alla teki liian kuuman olon.
Sen voi toki ja pitikin riisua.
Vuorelliset reisukengät, ne riivatun nauhalliset myös liian kuumat. Jukopätkä, kumiteräsappaissa oli lähdettävä kenkäostoksille.

Tukevat nahkaiset lenkkarit löytyivätkin Tokmannin jalkineosastolta. Pyysin lääkäriltä luvan mennä rtg-kuvaukseen.
Työtapaturma oli joskus latistanut halkaholvin pois. Tukipohjallisetkaan eivät estäneet vahvaa nivelrikon muodostumista. Sorkka on tullut eläkeikään. Ei se ole enää nuori ja nätti.
(kuten ei hurskainenkaan)

Ruikutuksestakin huolimatta, hyvää kirkollista torstakipäivää.

Hieno kesäinen päivä, aurinko porottanut koko päivän, kyllä puut saavat nopeasti lehtensä, nyt jo enemmän kuin hiirenkorvalla.
On tämä mukava paikka nämä pensaat joita tällä tontilla on ovat vielä pieniä eikä niistä vielä paljon iloa ole. Kuitenkin tuossa lähistöllä on paljon koivuja jotka lähipäivinä saa lehtensä. Onhan tässä myös kuusia ja mäntyjäkin. Tuossa ihan lähellä oli tyhjä tontti jossa oli paljon tuomia ja pihlajia. nyt siitä kaikki puut hävisi ja hyvää vauhtia siihen tulee nyt kerrostalo.
Tänään istuttiin parvekkeella se ei nyt ole lasitettu, mutta kyllä siellä tarkeni, söimme lounaaksi karjalanpaistia ja muusia salaatin kera Omenaviiniä palan painikkeeksi. Tuossa lähi marketissa hyvä lihamestari jonka valmitamat liha ja jauhelihat on tosi hyviä, jos vertaa niitä esimerkiksi K kaupan valmispakkauksiin.
Lihat muhivat muutaman tunnin uunissa pienellä lämmöllä, suussa sulavaa oli karjalanpaisti. No tulihan kesän avaus parvekkeella tehtyä.

Talvi minullakin mennyt ilman flunssa, semmoinen viikon pieni nuha minullakin oli, uskon siihen rokotukseen pahat flunnssat ovat historiaa minulle.
Tosiaan se miljardööri näyttää saavuttavansa tahtonsa ja tulee presidenntti ehdokkaaksi USAAN. Siinä onkin mailmalla ihmettelemistä jos hän aikoo kaikki uhkauksensa toteuttaa, jos hänet valitaan preidentiksi.
Kotimaassakin moni puolue hakee pujeenjojtajia ja samalla myös presidentti ehdokkaita.
Uudet gallupikin näyttäisi tulevaisuudessa uuden suunnan.
Ken meistä elää, saa kaiken tämän nähdä.

Pirtti on jo pesty puhtoinen, pihamaakin laastu on...

Puhtoinen on Pirtti, ei kukaan kanna soraa lattialle, ei heittele roskia pihamaalle.

Hiljaanen ompi kylätie.... vain pienat linnut visertelee ...niin hiljainen...

Onkohan Kahvipirtin emännän tiekkari tehnyt lakon kun avauskirjoitusta ei näy?

Itsellä toimii mutta näiden laitteiden kanssa on pieniä vaikeuksia. Kahdesta tulostimesta on kuivunut jo mustepää tärviölle.
Sen toisen vein kirpparille. Joku oli sen heti hakenut sieltä.

Ostin sitten lasertulostimen. Siinä ei kuivumisongelmaa ole. Nyt kun sitä tarvitsisin, se herjaa jotain paperista, eikä tulosta.

Vähän käytetty ruohonleikkurikin temppuilee. Käynnistyy aluksi mutta sitten sammuu. Oikein Makita merkkinen.
Arjen tullen haen siihen uuden tulpan. Josko se sitten jaksaisi toimia. Pian niitä leikkureita taas tarvitaan.

aloitetaanko uus ketju?

Vihdoinkin jotain älykästä tässä mammutissa, maksimi kommentointi jotenkin siedettävälle ketjulle on 20 kaikki muu on rasittavaa ja turhaa!!!!

Tämähän on kokonainen oma parempien ihmisten palsta rupupalstan sisällä eikä mikään pelkkä ketju. Onko tässä järkeä että jotkut kirjoittaa ihan omassa piirissään, jonka ydinjoukko on selvästi poliittisiesti suuntaututunutta ?

Näinhän SkillaN ilmoitti että lähtee katselemaan maille kuinka siellä kesä edistyy. Eiköhän muutama päivä pärjättäne näinkin. Se on ihan hyvä katko parinsadan viestin jälkeen. Haitanneeko tuo jos tässä vähän yli menee. Eihän kyse ole tahallisesta pitkittämisestä. Onhan ollut SkillanNilla melkoinen sarka - toistakymmentä vuotta Kahvipirtin veturina.

Olen ollut vähemmän aikaa täällä kirjoittelemassa kuin esim. LateVaan. Ja vielä paljon vähemmän kuin palstan vanhimmat. En nyt sentään "nuoruuteni" takia komplekseja kärsi. Tuskin olisin kummemmaksi tullut, vaikka olisin alkanut vuosituhannen alkupäästä. Olenhan ehtinyt mielestäni ihan riittävästi opiskella, koheltaa, mokailla ... ja mukana vieläkin. Pitkistä jatkoista ei kannata puhua, sen näkee.

"Onkojärkeä" nimmari kyselee: ...",jonka ydinjoukko on selvästi poliittisiesti suuntaututunutta ?" Sitä en voi sanoa, kuulunko ydinjoukkoon, kirjoitellut olen kuitenkin Kahvipirttiin. Poliittisesti olen kyllä jollain tavalla ihan selkeästi suuntautunut ja pidän sitä arvossa. Tämä tietysti vain omasta mielestäni. Erityisempi aktiivitoimija en ole enää. Olenko edes ollutkaan, sitä en käy itse arvioimaan.

Tiedän että joillekin "poliittiseesti suuntautunut" on epäkelvoksi kajahtanut, varsinkin silloin jos suuntautuminen viittaa vasemmalle. Tästä en nyt käy sen enempää kisaamaan. Eipä Kahvipirtissä kukaan "vanhemmista osallistujista" ole suuntauksia kysellyt. Luulenpa että voi olla monisuuntaista, en tiedä ja eihän se haittaa.

Latehan jo tätä asiaa perusteli hyvin. No niin...tämä tästä. Ilma oli ja on mainio. Se oli eka kerta kun lyhythihaisessa kesäpaidassa ulkoilin ja hyvin tarkeni.

Hyvää päivää!
Ennusteiden mukaisesti, aurinkoinen kesäpäivä on käsillä. Parvekkeelta, `työhuoneestani`, olen havaintoni tehnyt. Täällä on taas markkinapäivä. Niin usein on ollut, mieleeni tulee että onkohan tämä uusi villitys, saada kansaa jalkeille vaikka millä keinoin. Oli mitä olin, sinnepä lähden huuheltamaan. Kannustimena on kyllä pelkästään hyvä ilma. Tuskin ostan mitään.
Olkoon tämä vaikka aamunavaus - paremman puutteessa.

Sisälle tullessani laitoin varhaiskaalin kattilaan pehmenemään, ja istuin hetkeksi katsomaan David Attenburroghsin Eläinten evoluution loppuosaa. Miten hienosti yhteenveto saamistamme geneettisistä perimistä, ja lopulta ihailemani D.A istui vastasyntynyt ihmislapsi sylissään. Siinä hän kertoi miten suuret aivot ovat uhka synnytyksessä, joten luonto on hoitanut pään luut liikkuviksi 2 vuotiaaksi asti, koska aivot kasvavat myös.

Tuonhan olemmekin tieneet, mutta sitten hän sanoi jotakin merkityksellistä mielestäni: Eikä evoluutio vielä tähän päädy!

Niin se on,..monesti ihmisillä on maailmalopun tunnelmia sääolosuhteiden ym karastrofipelkojen vuoksi. Niitä on maapallon historia ollut tulvillaan, ja kuitenkin aina on evoluutio muovannut elämän olosuhteiden mukaan.
Siihen uskon minäkin!

PS. Jätti kaalikääryleen tein uunissa, josta syö ainakin kolme kertaa :D

Tulen juuri konsertista, nimittäin Teemalta tuli ihania lauluja, oikein "helmiä"!
Laulaja upea tenori Jonas Kaufman. Tunnin mittainen konsertti, mutta ei kyllästymään ehtinyt!
Dain ist mein ganzes herts, ja monia ihania kappaleita.
Ilta laskeutuu hiljaa, huomaan, elämä ja onni unta vaan.
Nyt juon suuren mukin teetä, hyvää lauantai-iltaa kaikille, Moi!

Uuteen pirttiin tervemenoa;)
Kiitokset poissa ollessani kirjottaneille, kesä se maallekin on tullut ja Killi kissa yllättävästi myös piipahti katsomaan, viime kesänä en nähnytkään.
Vielä tunsi ja samat reitit keittiössä kulki, söpönen pieni kokoinen kissa.
Nyt on polku lyhyt teidänkin tulla viestimään, jotka pirtin pituutta valititte.

Aurinkoista äitienpäivää!
Nyt ovatkin kissat ja linnut puheenaiheena. Päästään silittelemään kisuja ja kuuntelemaan lintujen laulua.

Meilläkin oli eilen ilo pariinkin otteeseen nähdä aitoja metsien kyyhkysiä. Ne eivät olleetkaan mitään kaupunkilaisia pullapuluja.

Juuri nyt naapurin koivussa keikkuu kyykkyhippaa kaksi lintua; toinen keikuttaa pitkähköä pyrstöään, ja toinen poikkeaa välillä katsoamssa joko pyrstölinnun oksa olisi vapaana.

K-marketin lipputangossa liehuu tänään siniristilippu nykyisen huippuruman oranssimustan rätin asemesta. Kauppaan tuli uudistettu kilpi ja lippu sen mukaan.
Mahtaisikohan se nyt olla sitä halpuuttamista?

Toisesta ikkunasta näkyy harmaa kerrostalo, joka on nousemassa sille niitylle, jonka taustana oli ryteikkö täynnä valkoisia tuomia, ja syksymmällä maisemaa valaisivat värähtelevät haavanlehdet.
Saattaa siitä tulla ihan kauniskin katseltava, kunhan saavat rakennuksen valmiiksi ja istuttavat puita tai pensaita pihaan.

Täällä tuoksuu ruoka, ja keittiömestari on lähdössä ostmaan jaffaa ja hedelmiä siltä varalta, että tänne ryntää janoista nuorisoa.
Minä alan kohta kuolla nälkään, jos jään sisälle nuuhkimaan ihanaa sapauskan tuoksua.
Nyt otan kynän, kumin ja kuvaristikot mukaani ja lähden parvekkeelle kuuntelemaan linyujen laulua.