Nettifennot ovat olleet tunnetusti laiskoja koulunkävijöitä eikä he ole kantaneet pahemmin murheita koulunkäynnistään. Mutta nyt he ovat hirveän touhukkaita kouluasiassa. He eivät ole koskaan elämässään olleet missään asiassa niin innoissaan kuin pakkoruotsin kaatamisessa. Fenno on uudesta monikielisyyden alotteestakin niin ennennäkemättömän tohkeissaan, että konkreettisesti plöryt menee pöksyyn.
Nettifenno ja kansalaisaloite
Plöksin
20128
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
"Nettifennot ovat olleet tunnetusti laiskoja koulunkävijöitä"
Kovin ovat ystävällisiä nuo ruotsalaiset, joille olemme rakentaneet hienot ja hyväpalkkaiset suojatyöpaikkasysteemit kaksikielisyyden, pakkoruotsin, erilaisten etuoikeuksien ja ns. svenskfinlandin muodossa. Ja he osaavat osoittaa kiitollisuutensakin niin söpösti. Se jotenkin innostaa meitä suomalaisia työskentelemään entistä kiihkeämmin tuon pienen, vapaamielisen, subvaitsevaisen ja lutuisen kielivähemmistömme puolesta!
Neiifenno on aina uhrautunut ruotsin kielen eteen. Hän on tehnyt kaiken antaumuksella nurkumatta mitä nyt sitten nakkikioskilla joskus hermot pettää ja sinapit kirpoaa. Itä-Suomen Nettifennokin joutuu kohtaamaan surun kerran elämässään todennäköisimmin kuoleman portilla. 5/95 suhde tarkoittaa nettifennon laskuopin mukaan sitä, että 5%:n edustajaa joutuu kohtaamaan kaikkialla ja palvelemaan niska limassa.
Ole hyvä vaan, ei kestä kiittää...
On se hyvä, että nettifenno on edes jostain innostunut. Oli sitten mistä innokkuudesta tahansa kysymys niin se helpottaa lääkityskuluissa ja vähentää alkoholin käyttöä.
Suomenruotsalainen tuli seitsämänneksi hiihdon suomenmestaruuskisojen kolmenkymmenen kilometrin perinteisellä matkalla. Huvustadbladet kirjoitti seuraavan päivän urheilu sivustollaan isoilla kirjaimilla ja huutomerkillä.
Tarvittiin kuusi suomalaista voittamaan yksi suomenruotsalainen !
Kohteliaasti suru jättäytyi seitsemänneksi. Fennot eivät olisi kestäneet, jos suru olisi hiihtänyt kovempaa. Fennot ovat niin alemmuuskompleksisia.
Läksyjen lukemisen sijaan ruotsinkieliset nuoret keskittyvät juomaan enemmän alkoholia kuin suomenkieliset nuoret pääkaupunkiseudulla kertoo toinen tutkimus.
Siitä huolimatta fennon tärkein työkalu on ruotsalainen mora-puukko.
"Siitä huolimatta fennon tärkein työkalu on ruotsalainen mora-puukko". Moni suomalainen työskentelee rakennuksilla ja tuotakin työkalua siellä tarvitaan, mutta tuskinpa sitä sentään tärkeimmäksi työkaluksi voi kutsua. Mutta minkäs teet, jos olet noin kauas harhautunut työelämästä.
Tässä mistään työelämästä puhuttu, vaan vapaa-ajasta.
Olen samaa mieltä tuosta, mitä sanot neffejen intoilusta ruotsin poistoon. Kukaan ei tässä maassa meuhkaa asiasta samalla tavalla kuin neffe tällä palstalla. Ja se näkyykin kansalaisaloitteen 1. päivästä: yli tuhat allekirjoittajaa on pieni määrä, ja se kertoo siitä, että pakkoruotisn poistoa ei pidetä tässä maassa suurena ongelmana tällä hetkellä. Jos 75% vastasi tutkimuksessa toivovansa pakkoruotsin poistoa, niin se ei tarkoita, että 75% kansasta pitää pakkoruotsia maan suurimpana ongelmana, kuten neffe. Siksi tulos 1. päivältä on noin vaatimaton.
Kymmenesosa persuja äänestäneistä kun osallistuu adressiin, se riittää. Muissakin puolueissa on paljon pakkoruotsin poistoa kannattavia, jopa RKP:ssä.
Ei kansalaisaderessin keruuta voi verrata polittisten puolueiden kantoihin pakkoruotsissa. Nämä toimivat ihan erikseen. Persujen kannatus on laskenut lisäksi 20%:sta 10%:iin, joten veikkaan että osaa kansasta ei kiinnosta koko asia.
Rkp saa kasaan alle 150000 ääntä. Kun vertaa että kansalaisaloitteeseen vaaditaan 50000 ääntä niin RKP:n äänimäärä on todella onneton, herää kysymys että millä lihaksilla RKP päätyy aina silti hallitukseen.
Kun tuo uusi aloite tulee äänestettäväksi eduskuntaan niin Persutkaan eivät hallituspuolueena enää äänestä pakollisuuden kaaatamisen puolesta. Rökäletappio tulee, se on varma. Nettifenno elää vanhassa Persu-unelma-maailmassa ja sitä maailmaa ei ole enää olemassa. Ei sentäs Persutkaan halua luovuttaa Suomea mamuille.
Kyllä, mamut pitää kotiuttaa ruotsin kielellä ja lähettää heidät Ruotsiin kotoutuksen jälkeen. Fenno koutiuttaisi suomen kielisiksi ja sitten heistä ei pääse koskaan eroon. Ruotsin kieli on Suomen pelastus!
Ei todellakaan ole nähtävissä, että pakkoruotsialoite menisi läpi eduskunnassa. Miksi menisikään, sillä kielikokeilu kouluissa alkaa varmasti ensi syksynä. Ei kai eduskuntakaan halua tehdä itsestään ihan pelleä.
Jospa alkaisikin. Mutta kun viimeksi keskustelin nykyisen opetusministerin kanssa, niin hän pähkäili sitä, että perustuslain kanssa tulee taas ongelmia, koska Suomen eri alueet asetettaisiin kielikeokeiluissa eilaiseen asemaan. Hän ei toki itse kertonut vastustavansa noita kokeiluja, vaan mainitsi vain, että ongrelmia on tiedossa.
Ihan tiedoksenne: PS vastustaa edelleen pakkoruotsia ja tuon puolueen nuorisojärjestö on aktiivisesti mukana tukinimien keruussa. Mitä tulee tämän kansalaisaloitteen tulevaan käsittelyyn, niin jos nuo 50000 nimeä saadaan täyteen, niin eduskunnan äänestyksestä olisi odotettavissa aiempaa tiukempi, koska RKP:n kanssa muut puolueet eivät ole tehneet tästä asiasta sopimuksia. RKP:tä ei ole tarvinnut poliittisesti ostaa, koska se ei ole nyt hallituksessa. Kansaedustajilla olisi siis tässä asiassa aidosti vapaat kädet.
Eikö nyt Kaiterankin olisi syytä alkaa perehtymään siihen, miten vapaehtoistamista vietäisiin asiallisella koko kansaa arvostavalle tavalla eteenpäin. Nykyinen eteneminen on huutelua sinne tänne ikäänkuin haluttaisiin vain nolata toisiamme. Eikä uusi kansalaisaloite juuri poikkea tästä linjattomuudesta. Näin on synnytetty paljon epäilyä mutta vähän luottamusta.
Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?
Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!
Suomenkieliset älykkäämpiä kuin ruotsinkieliset
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html
IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta
Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13
Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml
YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille/5432237
--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäisi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.
Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.
SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA
Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.