Olen 27-vuotias mies pääkaupunkiseudulta. Sairastan masennusta ja vaikka minulla on hyviä ystäviä, niin koen elämäni hyvin yksinäiseksi. Olen omien polkujeni kulkija, kiinnostuksenkohteeni eivät ole tavallisimmasta päästä ja tunnen eläväni omassa maailmassani, joka on kyllä tavallaan valtavan kaunis, mutta jossa kauneudella ei ole mitään arvoa, koska ei ole ketään jonka kanssa jakaa se. Kaipaan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kaipaan syvällistä keskustelua ja sitä, että voin olla oma outo itseni. Kaipaan myös fyysistä läheisyyttä ja kosketusta. Halailua ja sylikkäin olemista. Olen kuitenkin sen verran solmussa itseni kanssa, etten välttämättä pysty tällä hetkellä sitoutumaan parisuhteeseen. Toivoisinkin löytäväni sellaisen "laajennetun" ystävyyssuhteen, jossa voisi koskettaa toista vähän enemmän ja intiimimmin kuin tavallisessa ystävyyssuhteessa ja olla lähekkäin. Suhteen, jossa vallitsee molemminpuolinen kunnioitus eikä leikitä toisen tunteilla, mutta jossa ei myöskään odoteta toiselta liikoja vaikkapa sen sitoutumisen suhteen. Tavataan silloin, kun molemmille sopii ja käydään vaikka jossain kulttuuritapahtumassa (esim. konsertissa) tai lähdetään retkeilemään luontoon. Tai tehdään jotain muuta, mitä sinä keksit ehdottaa. Voit olla jostain kauempaakin, olen tottunut istumaan bussissa ja junassa.
Jos haluat tutustua, ota yhteyttä sähköpostiini
[email protected]
Jos haluat tutustua, ota yhteyttä sähköpostiini
[email protected]
Vastaukset 1
Vanhimmat
Moii