Tanskan kunta- ja soteuudistuksesta pitäisi Suomen ottaa oppia. Tanskassa kuntien määrä vähni 271:stä 98:aan, jolloin asukaluvuksi tuli keskimrin n. 43.000 (v. 2005-2007).
Suomessa on yli 300 kuntaa ja asukasmäärät lienevät keskimäärin n. 6000 asukkaan paikkeilla, on muutama suurkaupunki, n. 20 keskisuurta kuntaa ja loput pikkukuntia. Byrokratiatalkoiden pitäisi koskea myös kuntia, jotta niiden palvelut saataisin nykyaikaan. Jos yksi valtuuston kokous maksaa keskimäärin 5.000 euroa, niin 12 kokousta (1/kk) 300 kunnassa maksaa vuosittain 18.000.000 €, siihen päälle tulevat 300 kunnan lautakuntien, kuntien hallitusten, toimikuntien ja erilaisten ohjausryhmien kokoukset - ainakin toinen mokoma miljoonia. Ilman valtionapuja monet kunnat eivät pysty järjestämään edes lakisääteisiä palveluja.
Tanskassa kuntien (271 kuntaa) tehtävät siirrettiin uusille vahvoille kunnille (98), jolloin kuntien itsehallinto VAHVISTUI. Kuntien omasta toimesta.
Tanskan sote-rakenne uudistettiin. Terveydenhuollon järjestämisvastuu siirrettiin 14 maakunnalta valtion rahoittamalle viidelle itsehallinto-alueelle
ALUEIDEN TEHTÄVÄNÄ Tanskassa on vastata terveydenhuollosta mukaan lukien perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, psykiatrinen hoito, aikuisten hammashoito ja fysioterapia seä vaativa kuntoutus ja erikoisosaamista vaativa sosiaalitoimen ja aluesuunnittelun kehittäminen.
KUNTIEN TEHTÄVÄNÄ on ehkäisevä hoito, terveyden edistäminen, lasten hammashoito, kouluterveydenhoito ja kotisairaanhoito
Tanskalaisten potilaiden/asiakkaiden oikeudet
Valinnanvapaus tarkoittaa, että tanskalaiset voivat valita kahden eri vakuutusluokan väliltä. Yli 98 % on valinnut ryhmän 1, jossa potilailla ei ole perusterveydenhuollossa asiakasmaksuja. Lähetteellä perusterveydenhuollosta saadaan erikoissairaanhoitoa.
Ryhmän 2 on valinnut 2 % tanskalaisista, jotka maksavat asiakasmaksut perusterveydenhuollossa ja voivat hakeutua ilman lähetettä erikoislääkäriin.
Lakisääteinen informointivelvollisuus Tanskassa merkitsee potilaalle nopeasti suunniteltua hoitoajankohtaa tai hoitomahdollisuutta myös muissa Tanskan sairaaloissa ja hoitotakuun ylittyessä jopa yksityiset tai ulkomaiset sairaalat (joiden kanssa alueilla on sopimus) voidaan valita.
Tanskassa on sekä yksityisessä että erikoissairaanhoidossa yksityiskohtaista laatuvertailua perustuen Tanskan kansallisten laaturekisterien aineistoon.
Norjan sote-järjestelmä luotiin muistuttamaan Tanskan järjestelmää (2001). Norjan kansallinen terveysviranomainen ylläpitää verkkopalvelua Helsenorge,no, joka sisältää tiedot vaihtoehtoisista hoitopaikoista, jonoista ja odotusajoista sekä hoidon laadusta.
- 95 % perusterveydenhuollon lääkäreistä on yksityisiä ammatinharjoittajia
- n. 5 % toimivat julkisen työnantajan palveluksessa harvaanasutuilla seuduilla saaden runsaat alueelliset lisät.
Norjassa uudistuksen jälkeen saatavuus parani ja julkiset menot kasvoivat.
(THL.fi kannattaa lukea vertailutietoja).
Suomeen on noin 150 vuotta sitten luotu kuntakohtainen sote-järjestelmä. Hitaasti ovat jotkut kunnat yhdistyneet/yhdistetty, ja vielä nykyään kuntia on yli 300. Yhdistymisiä yritettiin edistää antamalla viranhaltijoille viiden vuoden irtisanomisturva, yhdistyminen ei kuitenkaan toteutunut. Vuonna 2014 keskimääräiset sote-kokonais-kustannukset olivat 3.295 €/asukas. Sote-uudistuksen tavoitteena Suomessa on valtionosuuksien vähennys 342-748 eurolla/asukas. Tehokkaimmissa maakunnissa vähennystä 342 ja kalleimmissa maakunnissa vähennys olisi 748 euroa/asukas (alivaltiosihteeri T. Pöystin mukaan). Maakuntia tulee 18 - mutta kuntien lukumäärä on KYSYMYSMERKKI, kuten kuntien sote-tehtävät.
Ministeri Rehulan mukaan uudistuksella luodaan juridiset perustelut valinnanvapaudelle, jotta syntyisi MONITUOTTAJAMALLI julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoille. Tietääköhän ministeri miten malli toteutettaisiin käytännössä 300 kunnassa ja 18 maakunnassa huomioiden Erva-alueet?
Monituottajamallissa nykyisten kuntasoteyhtymien omaisuus ja velat siirtyvät sote-palvelujen osalta maakunnille. Nykyiset kuntien tilat vuokataan sote-palveluiden tarpeen mukaan 18 maakunnalle, joilla on sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu. Lisäksi Suomeen syntyy 5 yhteistyöaluetta.
Kannattaisiko Suomen SSS-hallituksen ottaa oppia muissa pohjoismaissa tehdyistä uudistuksista, joita on tehty eri maissa useita. Norjassa "listalääkäriuudistus" v. 2001, jolloin POTILAAN ASEMAA vahvistettiin.
Ruotsissa valinnanvapautta uudistettiin v. 2009 ja laajennettiin v. 2010, jonka jälkeen maakäräjaalueen asukkaat voivat valita hoidon tuottajan ja kiinteän lääkärikontaktin.
Tanskan mallissa on eroteltu selkeästi itsehallintoalueiden vastuu ja vaativammat erikoissairaanhoidon ja kehittämisen tehtävät ja kuntien terveyden edistämiseen, ehkäisevään hoitoon, mukaan lukien kotisairaanhoito, tehtävät.
Tanskan kuntauudistuksessa 271 kunnasta tuli 98 vahvaa kuntaa, joiden itsehallinto vahvistui samalla.
Suomessa on yli 300 kuntaa ja asukasmäärät lienevät keskimäärin n. 6000 asukkaan paikkeilla, on muutama suurkaupunki, n. 20 keskisuurta kuntaa ja loput pikkukuntia. Byrokratiatalkoiden pitäisi koskea myös kuntia, jotta niiden palvelut saataisin nykyaikaan. Jos yksi valtuuston kokous maksaa keskimäärin 5.000 euroa, niin 12 kokousta (1/kk) 300 kunnassa maksaa vuosittain 18.000.000 €, siihen päälle tulevat 300 kunnan lautakuntien, kuntien hallitusten, toimikuntien ja erilaisten ohjausryhmien kokoukset - ainakin toinen mokoma miljoonia. Ilman valtionapuja monet kunnat eivät pysty järjestämään edes lakisääteisiä palveluja.
Tanskassa kuntien (271 kuntaa) tehtävät siirrettiin uusille vahvoille kunnille (98), jolloin kuntien itsehallinto VAHVISTUI. Kuntien omasta toimesta.
Tanskan sote-rakenne uudistettiin. Terveydenhuollon järjestämisvastuu siirrettiin 14 maakunnalta valtion rahoittamalle viidelle itsehallinto-alueelle
ALUEIDEN TEHTÄVÄNÄ Tanskassa on vastata terveydenhuollosta mukaan lukien perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, psykiatrinen hoito, aikuisten hammashoito ja fysioterapia seä vaativa kuntoutus ja erikoisosaamista vaativa sosiaalitoimen ja aluesuunnittelun kehittäminen.
KUNTIEN TEHTÄVÄNÄ on ehkäisevä hoito, terveyden edistäminen, lasten hammashoito, kouluterveydenhoito ja kotisairaanhoito
Tanskalaisten potilaiden/asiakkaiden oikeudet
Valinnanvapaus tarkoittaa, että tanskalaiset voivat valita kahden eri vakuutusluokan väliltä. Yli 98 % on valinnut ryhmän 1, jossa potilailla ei ole perusterveydenhuollossa asiakasmaksuja. Lähetteellä perusterveydenhuollosta saadaan erikoissairaanhoitoa.
Ryhmän 2 on valinnut 2 % tanskalaisista, jotka maksavat asiakasmaksut perusterveydenhuollossa ja voivat hakeutua ilman lähetettä erikoislääkäriin.
Lakisääteinen informointivelvollisuus Tanskassa merkitsee potilaalle nopeasti suunniteltua hoitoajankohtaa tai hoitomahdollisuutta myös muissa Tanskan sairaaloissa ja hoitotakuun ylittyessä jopa yksityiset tai ulkomaiset sairaalat (joiden kanssa alueilla on sopimus) voidaan valita.
Tanskassa on sekä yksityisessä että erikoissairaanhoidossa yksityiskohtaista laatuvertailua perustuen Tanskan kansallisten laaturekisterien aineistoon.
Norjan sote-järjestelmä luotiin muistuttamaan Tanskan järjestelmää (2001). Norjan kansallinen terveysviranomainen ylläpitää verkkopalvelua Helsenorge,no, joka sisältää tiedot vaihtoehtoisista hoitopaikoista, jonoista ja odotusajoista sekä hoidon laadusta.
- 95 % perusterveydenhuollon lääkäreistä on yksityisiä ammatinharjoittajia
- n. 5 % toimivat julkisen työnantajan palveluksessa harvaanasutuilla seuduilla saaden runsaat alueelliset lisät.
Norjassa uudistuksen jälkeen saatavuus parani ja julkiset menot kasvoivat.
(THL.fi kannattaa lukea vertailutietoja).
Suomeen on noin 150 vuotta sitten luotu kuntakohtainen sote-järjestelmä. Hitaasti ovat jotkut kunnat yhdistyneet/yhdistetty, ja vielä nykyään kuntia on yli 300. Yhdistymisiä yritettiin edistää antamalla viranhaltijoille viiden vuoden irtisanomisturva, yhdistyminen ei kuitenkaan toteutunut. Vuonna 2014 keskimääräiset sote-kokonais-kustannukset olivat 3.295 €/asukas. Sote-uudistuksen tavoitteena Suomessa on valtionosuuksien vähennys 342-748 eurolla/asukas. Tehokkaimmissa maakunnissa vähennystä 342 ja kalleimmissa maakunnissa vähennys olisi 748 euroa/asukas (alivaltiosihteeri T. Pöystin mukaan). Maakuntia tulee 18 - mutta kuntien lukumäärä on KYSYMYSMERKKI, kuten kuntien sote-tehtävät.
Ministeri Rehulan mukaan uudistuksella luodaan juridiset perustelut valinnanvapaudelle, jotta syntyisi MONITUOTTAJAMALLI julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoille. Tietääköhän ministeri miten malli toteutettaisiin käytännössä 300 kunnassa ja 18 maakunnassa huomioiden Erva-alueet?
Monituottajamallissa nykyisten kuntasoteyhtymien omaisuus ja velat siirtyvät sote-palvelujen osalta maakunnille. Nykyiset kuntien tilat vuokataan sote-palveluiden tarpeen mukaan 18 maakunnalle, joilla on sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu. Lisäksi Suomeen syntyy 5 yhteistyöaluetta.
Kannattaisiko Suomen SSS-hallituksen ottaa oppia muissa pohjoismaissa tehdyistä uudistuksista, joita on tehty eri maissa useita. Norjassa "listalääkäriuudistus" v. 2001, jolloin POTILAAN ASEMAA vahvistettiin.
Ruotsissa valinnanvapautta uudistettiin v. 2009 ja laajennettiin v. 2010, jonka jälkeen maakäräjaalueen asukkaat voivat valita hoidon tuottajan ja kiinteän lääkärikontaktin.
Tanskan mallissa on eroteltu selkeästi itsehallintoalueiden vastuu ja vaativammat erikoissairaanhoidon ja kehittämisen tehtävät ja kuntien terveyden edistämiseen, ehkäisevään hoitoon, mukaan lukien kotisairaanhoito, tehtävät.
Tanskan kuntauudistuksessa 271 kunnasta tuli 98 vahvaa kuntaa, joiden itsehallinto vahvistui samalla.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kun kaikki sotepalvelut Suomessa yhtiöitetään, miten estetään, etteivät monikansalliset terveysalan yritykset "syö" pieniä kotimaisia yhtiöitä kuten on käynyt hoiva-alalla. Attendon hoivasta olemme kuullee paljon varoittavia esimerkkejä ja ruotsalainen tv-dokumenttia asiasta oli sekä hälyttävä että järkyttävä. Sairaat, lapset ja vanhukset tulevat olemaan yhtiöittämisen kärsijöitä, ellei valtio turvaa heikkojen valinnanvapautta ja sote-palvelujen saantia.
Miten käy syrjäseutujen sote-palvelujen? Haluavatko yritykset yrittää harvaanasutuilla köyhillä, suurtyöttömyyden kunnissa, joissa asiakkaat säästävät viimeiseen senttiin asti terveysmenoistaan?