Ikävää on kun miehet vie yöunet (ja ehkä vähän liika kahvikin). Kolmas yö jo valvomista putkeen. Onnelliset nukkuu levollisina rakkaidensa kainaloissa ja onnettomat kaipaa saavuttamattomia levottomina yksin.
Kukaan muu enää hereillä?
arvatasaattaakuka
12256
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei sitten. Huomenta niille jotka kohta jo pomppaavat ylös:)
Onhan noita ihmisiä ikävöimässä. Ehkä uskovat ikävöinnin kohteen nukkuvan, eivätkä viitsi kirjoitella.
Täälläkin ihan samoissa fiiliksissä, surku kun ei vaan ihastu yleensäkkään helposti ja silloin kun se sitten tapahtuu niin käy juuri näin.
Mitä sulle käy? Meneekö sultakin unet? Mä näin erään viikko sitten ja joo tässä sitä mietitään miksei uni tule ja siksikö se ei tule. Voiko unettomuus liittyä ihastumiseen? Ei tästä olotilasta kyllä voi pitää kun tietää että päivät menee sit sellaisessa puurossa että vaikka kohde kävelis vastaan niin sille vaan vittuilis väsymystään... On tää outoa. En mäkään usein ihastu. Enkä kyllä usko toisen valvovan myöskään- joku lohtu sentään.
Tarkoitin juurikin sitä että nämä kohdemiehet paljastuvat olevan myöskin aina saavuttamattomissa ja kyllä se ihastuminen sitten yöunet vie, varmaan juurikin siksi kun ei vaan voi lakata tavallaan ajattelemasta vaikkei olekkaan toivoa. Olen todennut että kun ihastuu harvoin niin se on siten myöskin hyvin voimakasta ja pitkäkestoista. Omalla kohdalla juurikin takana yli 5 vuotta kestänyt ihastus (oli epämääräistä säätöä on-offina) loppui ja vaihtui uuteen vasta parisen viikkoa sitten. Tähän ihmiseen ei mitään mahdollisuuksia. Ei voi kun huokaista, keittää lisää kahvia ja nauraa itselleen. :)
Oletko ajatellut häntä jo pitkäänkin?
En siis ap. Ajattelen yhtä naista johon olen ollut yli vuoden rakastunut. Aluksi olikin jotain... jotain mitä en ole ikinä kokenut. Sitten hän löysi paremman, kai. Oltiin tänään taas vaihteeksi yhteydessä eikä uni tule. Olen monesti luopunut ajatuksesta, mutta tunteeni ovat sitkeät. Hyvää huomenta.
Huomenta. Tulihan se uni lopulta:) Vastauksena jotain vuoden ja parin väliltä, kai. Lohduttavaa kuulla että muitakin superihastujia. On se tunne toisaalta niin antoisa ettei sitä viitsi väkisin katkaista, oli kohde mahdollinen tai mahdoton. Naurun ja itkun vuoropuhelua mutta ainakin tuntee elävänsä, eikös. Nyt sitä kahvia luvan kanssa!
Ite satun pitämään yökukkumisesta, vaikka sitten yksinkin.
Pitäähän joskus nukkuakin, yökukkujienkin?
Hereillä ollaan, taivas on harmaa, mutta tietoisuus siitä että aurinko ei ole ainakaan vielä sammunut, tietää odottaa kauniimpaa päivää.
Hurraaa
.taivas ei tipu tänään kenenkään niskaa!
olkaas kunnolla siellä
kahvi tekee entistä puuroisemman olon jos olette jo valvoneet
ulos, selkä suoraksi ja hengittäkää
joo. tästä se aamu päivä lähtee. kävin jo aamupaskalla jo ja sit jos sitä kahvii pääle