Vaimo jätti jo pari vuotta sitten ja nyt meni työkin. Jos pistän omaisuutta rahaksi, niin minkälaiseen yksinpurjehtijan veneeseen ja varustukseen se kannattaisi käyttää? Kaikenmoista elektroniikkaa ja tuuliperäsintä kai ainakin tarvitsee, että ylityksillä saisi nukuttuakin.
Tämä nyt on vain tällaista eskapismia, kun elämä potkii päähän, mutta kuitenkin. Eihän sitä tiedä, miten mieli tästä lähtee kasaantumaan.
Tämä nyt on vain tällaista eskapismia, kun elämä potkii päähän, mutta kuitenkin. Eihän sitä tiedä, miten mieli tästä lähtee kasaantumaan.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Mitä ikäpolvea edustat? Jos omaisuutta realisoimalla saat kohtuu 30-35 feet purren ja loput rahat riittävät tuleviin eläkepäiviin, niin eikai siinä muuta kuin toteuttamaan.
En vastannut oikeastaan kysymykseesi, mutta rohkaisin vähän.
Et todennäköisesti suomesta löydä "parasta" venettä koska täällä on hyvin vaatimatonta tuo venevalikoima ja kalliita lisäksi.
Kierräpäs vaikka nuo länsieuroopan satamat ja samoin Välimeren pohjoisrannikko niin on runsauden pula tai valinnan vaikeus, hyviä veneitä on loputtomasti eri merkkejä ja malleja niin jo löytyy lähelle paras ja ei kovin kalliitakaan ole suomeen verraten. Ruotsi tietysti on tuossa lähempänä ja sielläkin on paljon enemmän valikoimaa kuin Suomessa ja halvempia.
Tietysti netin kautta myös alustavasti voit katsella mitä on tarjolla.
Pitkälti samalta pohjalta itsekin seilaan.
Jos sulla on jo joku pursi, lähde sillä tulemaan heti keväällä. Yön yli vetoja ei tarvitse tehdä ennen Portugal - Kanaria -väliä, eikä ollenkaan jos alkuun pysyttelet Euroopassa. Jo se antaa paljon, systeemit toimivat ja elämä on edullista.
Olen nyt eräässä Portugalin marinassa ja oma 37 -jalkainen on täällä ylivoimaisesti suurin yksinpurjehtijan vene. Saksalaisella on joku 27 -jalkainen 80-luvun pursi ja englantilaisella samoin iäkäs Vancouver 28. Kummallakaan ei mitään rajoja ole likikään tullut reissuilla vastaan. Ei tietysti minullakaan.
Sääennusteet ovat olleet oikein niin Pohjanmerellä, Atlantilla, Biskajalla kuin koko Välimeren kierroksellanikin. Jos povataan tuulta / aallokkoa, pysyt rannassa vaikka kaksi viikkoa. Kyllä se loppuu ja sitten menoksi vasta. Marinat ovat kohtuuhintaisia alle 30 -jalkaiselle.
Autopilotti on pakko olla. Naftaa mukaan sen mitä kohtuudella saat tankkiin ja kanistereihin, vettä min. 100-150 litraa. Noin ei tarvitse joka paikassa murehtia nesteiden bunkraamista. AIS auttaa jos on, mulla ei ole. Ei ole tutkaakaan tosin. VHF -edes käsikapula ja luvat siihen. Ei pakko, mutta saat viranomaistsekkaukset sillä siirrettyä maihin. Vastuuvakuutus syytä olla, moni marina ei laske sisään ilman sitä.
Ylityksille sitten se tuuliperäsin ja lisää nesteitä. Ehkä satelliittiviestin myös. AIS on nukkuvalle tosi hyvä tai/ja tutka. Hyvä tutkanheijastin ainakin, vaikka Blipper Firdell tai muu vastaava isompi pönttö mastoon.
Jos venettä ei ole, matkusta vaikka La Rochelleen Ranskaan ja osta vene sieltä. Merivarusteltua venekalustoa on myynnissä satamäärin yhdessä ainoasaa satamassa. Agentti jeesaa hommassa ja saat veneen rekisteröityä vaikka Hollantiin. Tuskin esteitä pitää venettä ranskalaisenakaan on, kunhan ALV -paperin saat ja rekisteröinnin omiin nimiisi.
Olennaista on lähtö. Muu lutviutuu sitten tilanteen osuessa kohdalle. Kaikkeen ei voi varautua kuitenkaan, joten sama vaikka vaan lähtee matkaan perusasiat tsekattuaan. Siihen menee vanehankintoineen 2-3 viikkoa. Asiaa ei kannata hautoa Suomessa, asiat eivät etene ja homma alkaa jännittämään. Juuri siksi monilta jää lähtemättä.
"Kaikenmoista elektroniikkaa ja tuuliperäsintä....".
Tuuliperäsin kyllä mutta elektroniikkaa minimimäärä. Yksinpurjehtijan vene voi olla myös pieni ja spartaaninenkin. Kyllä vene kulkee plotteria, Aisia, tutkaa, tuulimittareita, jääkaappia jne. Sisävaloksi potroolilamppu. Jotkut pitävät yölläkin kulussa, vaikkei olekaan laillinen kulkuvalo. Pari on viimevuosina purjehtinut pimeenä vastaan. Suuren sähkötuotannon ja kuluksen sijaan voi myös minimoida.
Jos muiden merenkulkijoiden näkyminen horisontissa on luokkaa 1/ viikko niin kerkiät kyllä vetää tirsat. Elektroniikkaa voi edustaa halpa tutkanpaljastaja, joka piippaa hereille nukkujan.
Joku nukkuja tuli pimeällä Välimerell täyspimeällä purjeveneellä ja väistämisvelvollisena suoraan kohti yli 100 mpk rannikosta viime syksynä. Vene näkyi vasta ehkä 150 metrin päästä. Silmän totuttua etsimään muiden alusten kulkuvaloja oli yllätys aikamoinen. Tutkaa minulla ei ole ja vaikka olisikin, en välttämättä olisi ymmärtänyt pitää sitä jatkuvasti päällä noissa sinänsä hyvissä näkyvyysoloissa.
Toinen mestari oli noin 20 -metrinen moottorijahti joka tuli yöllä takaviistosta täydellisellä törmäyskurssilla. Luulin partioalukseksi joka tulee pysäyttämään, kuuntelin ja kutsuin VHF:llä sen aikeista, tein alle sadan metrin etäisyydellä jiipin ja väistin itse. Jahti jatkoi menoaan samaan malliin. Omista oletuksistani, hankalasta tuulikulmasta ja myrästä johtuen meni vähän myöhäiselle.
Valtamerellä tulijoita on tietysti vähemmän, mutta ehkä juuri siksi vielä huolettomammin törmäysriskiin suhtautuvia kuin näillä ahtaammilla ja vilkkaammilla vesillä. Itse joudumme tyystin huolehtimaan törmäysten välttämisestä.
Et varmaan voinut huomata, oliko tutka päällä?. Minulle on tullut epäillys, että uusi sukupolvi elektroniikkanavigoijia ajaa tutka päällä ja luottavat, että hälytys pelaa Aisista tai kun kohde on tutkan hälytysympyrässä. Laivat eivät useinkaan väistä Välimerellä vaikkei olisi erotuskaistoista kyse.
Osta se vene ja lähde. Ja heti. Et takuulla kadu ikinä mutta murehtimaan jäämistä kadut varmasti kun huomaat että elämä meni jo. Ja ettei palstalaiset pety niin täältä tulee: älä lähde telfacatilla.
Mielenkiintoista, ettei tähän tullut yhtään ehdotusta veneestä, joka sopisi hyvin yksinpurjehdukseen. Minuakin kiinnostaisi, vaikka en ostamassa olekaan. Mikä tekee veneestä hyvän yksin seilaavalle?
Yksinpurjehtijalle sopii parhaiten vene jossa kaikki on tehty purjeilla liikkumisen kannalta mahdollisimman helpoksi. Saat helposti säädettyä levankia, vinssit lähellä, reivaussysteemi yksinkertainen. Kutteritakilassa voit helposti vaihtaa etupurjetta. Vene tarpeeksi pieni, että pystyt helposti rantautumaan ja käsittelemään purjeita.
Tuo kertomani Vancouver 28 ainakin on sellainen, erinomainen yksinpurjehdusvene. Järkevä koko, edullinen marinoissa, halvemmat varusteet, suuntavakaa eikä sen paremmin broachaa kuin surffaakaan. Tuuliperäsin onnistuu ja sille kaveriks ruoripiotteja a halvempi ja yksinkertaisempi pinnapilotti.
Yksinpurjehtijan ehkä olennaisin ja tärkein luonteenpiirre on omatoimisuus ja itsenäisyys. Reissu tapahtuu yhden hengen säästöin, vaikka kulut ovat samat kuin kaksinpurjehtijalla. Tuo tekee sen että veneen ja varustuksen on syytä olla simppeliä, pienehköä ja erityisen toimintavarmaa mm. pilotin osalta.
En ole tavannut ainuttakaan selvästi rikasta yksinpurjehtijaa. Pareissa ja perheissä rahaa vaikuttaa olevan enemmän käytössä, tarpeet suuremmat ja sitä myöten kalusto tietysti myös.
Yksinlähtö on useille lopulta se ainoa vaihtoehto. Siksi asia kannattaa huomioida jo venettä perhekäyttöön Suomeen ostettaessa, mikäli ajatuksena on vuoden Karibian kiertoa pidemmän setin suorittaminen joskus.
Hyvän reissun tekee melkin millä tahansa veneellä. Suomessa tutuista veneistä jättäisin listasta pois ehkä Joe 17:n, Hain, H-veneen ja Folkkarin. Edellissyksynä Portugaliin tuli joku 70 -luvun todellinen lasikuitupommi, hiukan Rock 20 tapainen mutta metrin pidempi. Kaupallinen arvo veneelle max. 4000 eur. Karmeessa kunnossa niin päältä kuin sisältäkin. Navigointilaitteet olivat haalistunut kompassi ja iPad. Lähti siitä jatkamaan Brasiliaan.
Minäkin luulisin, että Vancouver 28 on yksinpurjehtijalle aika hyvä.
Itselläni on toppirikinen 40-jalkainen kruiseri, joka on yksinpurjehdittavaksi aika iso. Selviän sillä toki yksinkin, mutta purjeiden käsittely ja rantautumiset ovat joskus vähän haastavia.
Toisaalta avomerellä iso vene on monessa suhteessa parempi kuin pieni, eikä manöövereillä ole yleensä kiire, joten yksinkin pärjää.
Näillä kokemuksilla ostaisin kuitenkin yksinpurjehdusveneeksi noin 30-jalkaisen toppirikisen kutteritakiloidun ja pinnaohjatun, mielellään pitkäkölisen veneen.
Siis YKSINpurjehdukseen. Yhdenkin purjehdustaitoisen gastin kanssa tilanne on tietenkin täysin toisenlainen, ja optimaalinen venekin hyvin erilainen.
Nicholson 35
Hallberg-Rassy 31 Monsun.
Taattua HR:n laatua ja vaikka onkin vanha vene niin ihan hyviä löytyy n. 30 000 eurolla. Nettiveneessäkin näyttää olevan pari ja muualla Euroopassa jo huomattavasti laajempi valikoima.
Jos raha ei ole este niin sitten vaikka uudempi Hallberg-Rassy.
Ja ruotsista paljon lisää tarjontaa...kts. Blocket
Se sopivin meni jo, mutta skaala on iso. Joshua Slocanilla ei ollut yhtään elektroniikkaa, mutta lopuksi hän katosi. Arvellaan, että hän jäi laivan alle. Monella maailman vaativimpaan purjehdukseen osallistuvalla Vandee Globe -veneellä on kaikki mitä rahalla saa. Varmaankin netistä löytyy tietoa minkälaisilla veneillä muutamat teinipojat ja tytöt ovat purjehtineet yksin pysähtymättä maapallon ympäri. Eli skaala on laaja. Matkapurjehduskirjoissa kerrotaan miten vähän iäkkäämmät pärjäävät.
Hallberg-Rassy 352 on varmasti legenda; monta pallonkiertoa takana. Joku tietävämpi voi vastata, miten onnistuu yksin purjehtiminen.
Entäpä rahtialuksen kyydissä pidemmälle matkalle? Omassa hytissä rauhassa loikoillen, mukavaa lukemista mukaan. Leppoisaa matkantekoa ilman stressiä navigoinnista ym. Saa nukutuksikin. Vain ruokailutauot kutsuvat valmiiseen pöytään.
Sallitaanko yleisesti kipparien asustaa veneessä kuljetuksien aikana?
Merivuokko. Jos ei ole saatavana, teet sellaisen hankkimalla 10 arkkia 6 millin corten-levyä, biltemasta mighitsauslaite, ja kaaripiirroksen löytää varmaan googlesta.
Nyt kun varmaankin olet jo lukenut mun kirjat snoopy.fi tiedät paljon millainen vene ja varustus pitää olla ja millaiseen pulaan välillä joudut.
Katso snoopy.fi Sieltä se vastaus löytyy.
Purjehduksen opetteluun hukkuu hieman tietysti aikaa. Sain käsityksen et ns pystymettästä oltais lähdössä? :D. Mut ensikerran kun saapuu sinisille/vihreille etelän vesille delfiinien saattelemana palmujen sekaan, niin kummasti alkaa mieli/päivä kirkastua ja elämä hymyillä :D.
Valmiiksi hyvin varusteltu, jossa varusteet ei ole vuodelta miekka ja kilpi ja tarpeeksi tilava. Selviää oikeastaan vain menmällä veneeseen ja kokeilemaan miltä tuntuu, esim uiva 2016 on just hesassa jossa muutama paatti joihin voi tutustua, niin saa käsityksen kokoluokasta
"Sain käsityksen et ns pystymettästä oltais lähdössä?"
En ole lähdössä pystymetsästä. Minulla on vene, josta saa vähän rahaakin, vaikka myisin sen alihintaan.
Nou hätä! työkkäri järjestää kun olet työtön, kuntouttavaa työtoimintaa psykokeskusteluineen ja lääkärintarkistuksineen ;D
lennä kauas ja vielä edmmäs, nauti muuten kaikesta. soudella ja vuokrattavia pikkupurjeita voi levitellä kaikkialla.
miten pikkupaatissa voi mistään nauttia,,,,ehkä rajumyrskyistä hengenmenoa peläten. ei vastaa tarkoitusta lähteä ainakaa yksin...en ainakaan ymmärrä ko. matkantekoa lainkaan,enkä lähtisi,vaikka maksettaisiin.
Jos rahaa on, niin vähintään tuollainen 37" ja luotettavilla varmatoimisilla sähkövinsseillä joita kaikkia voi ohjata konsolista. Niin ja tietysti ihan oikea ruori eikä mitään kahvoja :D. Kunnollinen heavy duty autopilotti on tärkein. Kunnollinen ja suht voimakas moottori ja iso polttoainetankki.
Varmatoimisin on yksinkertainen pinna. Ratin monimutkaisessa mekanismissa on vikaantuvia osia.
37 tuumaa (37") on vain 0,9398 metriä. Se on kovin vähän veneeksi, eikä niin lyhyttä saa edes veneeksi CE certifioituna, mutta leluksi saattaa tietty onnistua.
37 jalkaa, eli 37' olis jo järkevän kokoinen eli 11,2776 metriä.
Juu ei siis tuumia :D. Mutta tollainen lähemmäs 10 tonnin vene alkaa olla jo aika haipakkaa yksin käsitellä, eli mahdollisimman paljon automaatiota.
Netissä voi olla vapaasti oma mielikuvitusolentonsa. Laatusanat varmatoiminen, riittävä, iso, playstation kertovat pätäkkämiehen guruluonteesta meille muille spedeille. Oliko tuosta konsoloidusta viisauspurskauksesta apua ketjun aloittajalle?
Mulla on 10 tonnia painava vene, maston toppi 18,60 ja iso genoa 82,5 neliötä. Yksinpurjehdus vaatii täyden työkunnon itseltäni, suht kepoiselta patulta Ison nosto, vaikkakin laakeriratsastajilla on rankin, tosin noston tekeminen mastolta, ei istumalaatikosta keventää operaatiota merkittävästi . Tämä taas hankaloittaa reivaamista, sen on onnistuttava laatikosta, aivan pakko. . Genoavinssit Harken 48:t, yhtään pienemmillä en pärjäisi tuulessa. Käytän tätä myös ison nostossa.
Ankkurille tavitaan sähkövinssi ja sille kauko-ohjain. Pahasta paikasta ei pääse muuten pois, käsipelillä homma on liian hidasta, samoin mekaanisella vinssillä.
Keulapotkuri on avuksi yksinäiselle, koska pakkilähdöissä ei ole laittaa ketään ryntäälle puskemaan. Sen avulla myös lähtö kylkikiinnityksestä tuulen painaessa laituriin on helpompaa. Peräsin ohjaamaan potkurivirtaa kohti laituria ja keulapotkurilla keulaa samalla irti laiturista. Peräsimen oikaisu kun keulapotkuri vielä pyörii ja laituriin on hetkessä pari metriä etäisyyttä.
Nämä asiat siis kymppitonnisessa veneessä.
Joku pähee trimaran :D. Kevin kostnerilla oli waterworldissä orma 60 hiukan muokattuna.