lider av att Finland har också en svenskspråkig befolkning.Om man nu kan lämna bort pakkoruotsi som väl de flesta vuxna inom arbetslivet lämnat bakom sig .
På vilket sätt försvårar svenskan vardagslivet för vanliga finskspråkiga människor (inte statliga tjänstemän ) som bor vid östgränsen,i norr och det inre av Finland.
Till universiteten och högskolorna finns det knappast någon kö av svenskspråkiga som lägger beslag på studieplatserna .
Inte ens ort och gatunamnen är på svenska.Risken att någon talar svenska på gatan är säkert också rätt så minimal.
På vilket sätt försvårar svenskan vardagslivet för vanliga finskspråkiga människor (inte statliga tjänstemän ) som bor vid östgränsen,i norr och det inre av Finland.
Till universiteten och högskolorna finns det knappast någon kö av svenskspråkiga som lägger beslag på studieplatserna .
Inte ens ort och gatunamnen är på svenska.Risken att någon talar svenska på gatan är säkert också rätt så minimal.
Vastaukset 38
Vanhimmat
"Om man nu kan lämna bort pakkoruotsi som väl de flesta vuxna inom arbetslivet lämnat bakom sig ."
Miksi meidän lastemme ja nuortemme pitää kärsiä ? Heillä on parempaakin tekemistä
kuin ruotsin pänttääminen, jotta "voivat palvella teitä" ja olla valmiudessa osana valtavaa palvelijareserviä..Miksi haluatte kiusata lapsiamme ?
Me puolustamme lastemme oikeutta kansainvälisyyteen, esim. Paavo Lipponen haluaa estää lapsiamme kansalainvälistymästä!
Minut on pakkoruotsitettu aikoinaan, mutta en koskaan puhu ruotsia Suomessa ja Ruotsissa käyn harvemmin kuin Thaimaassa!
Så sedan när pakkoruotsi slopas,då är alla nöjda.Inget gnäll mera ?
Det blir ont om vanliga arbetare här i Finland när alla siktar på utländska yrkeskarriärer.
Ainakin minun osaltani asia on silloin kunnossa.
Ei ole syytä purnata ruotsin kielen asemasta, jos ruotsiVELVOLLISUUS poistuu.
Vertaa asevelvollisuus, verovelvollisuus -- ruotsivelvollisuus..
Valtiolla toki säilyy ruotsivelvollisuus, joka on ruotsinkielisen kielellisten oikeuksien takuu!
Siis valtion ruotsivelvollisuus säilyy, mutta kansalaisen ruotsivelvollisuus poistuu!
Se riittää minulle.
Mutta jos ruotsin kielen asema aiheuttaa kansalaiselle ruotsiVELVOLLISUUDEN,
silloin ruotsin asemaa pitää heikentää! Loogista.
Det blir likadant för svenskspråkiga,ingen skyldighet att plugga finska.(enligt det här nya medborgarinitiativet )Nåjo,de familjer som tänker stanna i Finland väljer säkert finska.
Toisaalta Suomen kielipolitiikka on muutettava oikeudenmukaiseksi kokonaisuudessaan, yhteiskunnan on kohdeltava jokaista samanarvoisena, eikä minkäänlaista positiivista syrjintää saa ilmetä.
Oikeudenmukaisuudesta puhutaan vain silloin, kun jokainen kieliryhmä ja kielen puhuja puhuu kieltään itse, eikä vaadi sen suhteen muilta mitään.
Esimerkiksi virkamiesruotsi ei saa jatkua eli sillä tavoin ei voi vaatia enäö suomenkielisiä palvelemaan ruotsinkielisiä. Ruotsinkielisten tehtävä on palvella vain toisiaan, alueilla, jolla kieltä enemmistönä puhutaankin, kuten sinä ihan kaikki muutkin kieliryhmät maailmassa.
Jos nimittäin vain pakkoruotsi poistuisi, mutta EI vaatimus ruotsin osaamisesta, silloin suomenkielisiltä kuitenkin vaadittausiin "pakollista ruotsin valitsemista". Koko ruotsin kielen aseman muuttaminen on siis ehdoton.
Hur blir det i de här övervägande svenskspråkiga kommunerna då i österbotten tex.,finskspråkiga har inte rätt att fordra finskspråkig betjäning ?
Mielestäni niissä kunnissa, joissa selkeä enemmistö puhuu silloin ruotsia, suomenkielisillä ei olisi oikeutta vaatia suomenkielistä palvelua, vain toisilta suomenkielisiltä sellaista voi odottaa.
Toisaalta tilanne on se, että tällainen tilanne olisi silti maailmanlaajuinen poikkeus.
Vaikkapa Ruotsin Pajalassa jokainen saa palvelun maan pääkielellä ruotsilla - AINA. Vaikka Pajalassa yli 70% on edelleen suomenkielisiä! Tässä ei siis ole kyse mistään vallasta, vaan aidosta yhteiskunnan tarpeesta - esim. taloudellisesti olisi kannattamatonta, jos maan suomenkieliset eivät palvelisikaan siellä enemmistökielisiä.
Minun puolestani Suomi voi tehdä poikkeuksen, ei mitään ongelmia. Suomen kielen tarve SUOMESSA olkoon jokaisen itsensä harkittavissa.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ruotsinkielisten on hyvä oppia maan pääkieli, jota 90 % puhuu äidinkielenään. Mutta en todellakaan aio kampanjoida asian eteen, ei se minua kiinnosta. Jos Suomessa pystyy elämään ilman suomen kielen taitoa, ei se minua häiritse, ei ole minulta pois.
Digitaaliset käännöspalvelut kehittyvät niin kovaa vauhtia, että kännykän omistaminen riittää! Puhut siihen kännykkään ruotsia, ja minä kuulen kännykän tekemän käännöksen suomeksi. Mutta miksi se ei käy esim. poliisihallitukselle,
nämä digitaaliset palvelut.. vaan vaatimus on "tyydyttävä ruotsi" ja virkamiesruotsi
En siis aio AJAA yksipuolista pakkosuomea, vaikka olenkin kansalaisaloitteen kanssa eri mieltä tuosta kirjauksesta.
Valtion olisi yhdessä ruotsinkielisen "diasporan" kanssa kannettava vastuunsa ja täyttää velvollisuutensa ruotsinkielisistä palveluista, nyt se vastuu on ulkoistettu joka ainoalle kansalaiselle.
Tästä on kysymys.
100 % pakkoruotsi on epäonnistunut tapa turvata palvelut!
Hur blir det i de här övervägande svenskspråkiga kommunerna då i österbotten tex.,finskspråkiga har inte rätt att fordra finskspråkig betjäning ?
Nämäkin hoituvat digitaalisesti. Ja totta kai 90 %:n ruotsalaisenemmistöisessä kunnassa suomenkielisen on mielestäni ihan oman etunsa nimissä opetella edes kielen alkeet. Ihan oikeudenmukaista ja järkevää se olisi normaalin vuorovaikutuksenkin kannalta.
Aika hyvin sanottu myöskin sinulta. Ja tästä taas huomaa sen, että suomalaoset eivät todellakaan vaadi ruotsinkielisiltä mitään, kun taas RKP asettaa suomenkielisille vaatimuksia. Aiinä se valtava ero.
"Siis valtion ruotsivelvollisuus säilyy, mutta kansalaisen ruotsivelvollisuus poistuu!"
Tällainen tilanne vasta olisikin epäoikeudenmukainen! Ihmisiä ei saa asettaa yhteiskunnassa minkään perusteella eriarvoiseen asemaan, eli mikään "valtion ruotsivelvollisuus" ei voi säilyä. Silloinhan Suomen eriarvoinen kielipolitiikka vain jatkuisi!
Jokaisen tehtävä on puhua kieltään vain itse. Näin ollen ruotsinkielinen voi odottaa saavansa esim. palvelua vain toiselta ruotsinkieliseltä!!!!!
Ock samma för finskspråkiga ?
Niin? Myös suomenkielisten tehtävä on puhua kiektään ja huolehtia siitä itse? Ei teillä ole oikeujsia vaatia esim. palvelua vieraalla kielellä ruotsilla keneltäkään suomenkieliseltä. Teidän on kunnioitettava suomenkielisen ihmisarvoa.
Finskspråkiga respekterar också svenskspråkigas människovärde,vad fint här kommer allt att fungera i vårt älskade fosterland.
Se, että me kunnioitamme jokaisen (myös ruotsinkielisten) ihmisarvoa, ei tarkoita sitä, että olisi hyväksyttävä nykyinen kielipolitiikka ja suomen kielen syrjintä! Teillä ei vaan ole oikeuksia vaatia suomenkielisiltä mitään juuri teidän kielenne suhteen. Sellaista oikeutta ei ole kenelläkään muullakaan!
Eivätkö ruotsalaiset kunnioita Ruotsissa suomenkielisten ihmisarvoa? Kun Suomen kielipolitiikka on samanlainen kuin Ruotsinkin, me suomalaiset ylipäätäään kiinnitämme huomiota asioihinne ihan saman verran kuin ruotsalaiset Ruotsissa maan suomenkielisten asioihin!
Så bra för oss,samma rätt åt alla .
Ingen tjänstemannafinska för svenskspråkiga antar jag ?
Mielestäni senkin voisi lakkauttaa - Suomi tekisi siinä maailmanlaajuisen poikkeuksen, mutta entä sitten? Kyllä jokainen voi maassa nimeltä SUOMI arvioida itse, tarvitseeko maan pääkieltä vai ei.
Kuten tuolla yllä sanottiin, vaikkapa Rutosin Pajalassa asukkaista yli 70% on suomenkielisiä - joka ikinen heistä palvele maan pääkieltä ruotsia puhuvia siellä - suomen kieltä opetetaan kouluissa 40 minuuttia viikossa. Siis omaa äidinkieltä-.
Huvudsaken är ändå att det finns en åtminstone teoretisk möjlighet att välja språk.
Det finns förstås svensk text på livsmedelsförpackningarna.(även om man nästan måste använda förstoringsglas för att kunna läsa vad där står )
Emme me fennomaanit pyri itseisarvoisesti kiusaamaan Teitä ruotsinkielisiä. Mutta sekä pakkoruotsi, virkamiesruotsi että kokrkeakoulututkinnoissa mukana oleva ruotsin kielen koe on poistettava. Korkeakoulujen tutkintovaaatimuksiin voi toki edelleen sisällyttää kielikokeen, mutta se pitäisi voida valita englannin, ruotsin ja sen kielen välillä, jota opiskelija aikoinaan luki ruotsin sijasta.
Olen kuullut Ahvenanmaalla valitusta, että maitopirkissa teksti oli hieman isommalla fontilla suomeksi. Ikinä en Suomessa vastaavaa ole kohdannut! Edelleenkin suomalaiset kiltisti ja mukisematta hyväksyvät maailman selkeästi epäoikeudenmukaisimman kielipolitiikan!
Tästä(kin) ketjusta huomaa, että neffe viisveisaa suomen kielen asemasta ja maan kielipolitiikasta. Neffelle kielipolitiikka = ruotsin kielen poisto. Suomen kielestä viis - "ei surujen tartte osata suomea", on neffen vakioargumentti.
Tämä ei ole mitään kielipolitiikkaa. Kielipolitiikka on kokonaisvaltainen näkemys maan tilanteesta, jossa otetaan huomioon maan kansalliskielet ja vähemmistökielet, ja mietitään vieraiden kielten opetuksen tarpeellisuutta.
Neffellä ei ole tähän keskusteluun paljoakaan tarjottavaa. Jos neffe saisi päättää, meillä ei luettaisi kuin enäglantia, surut eivät opiskelisi enää suomea, ja koko ruotsin kieli olisi kielletty maassamme! Järkyttää ajatellakin, millaiseen taantumaan joutuisime tällaisella systeemillä!
"Ruotsin kielen poisto"?
Kuka on niin sanonut? Jokainen puhukoon kieltään VAIN itse, kenelläkään ei ole mitään oikeuksia asettaa oman kielensä suhteen vaatimuksia MUILLE! Ymmärrä se jo! Tarkoittaako se "ruotsin kielen poistoa", jos sinulla ei ole oikeuksia asettaa mitään vaatimuksia suomenkielisille oman kielesi suhteen?
Suomalaiset eivät vaadi ruotsinkielisisltä yhtään mitään.
Opetetaanko Ruotsissa "vain englantia"? Kun kerran siellä ei opeteta lainkaan suomea eli naapurimaan kieltä sekä maan alkuperäiskieltä?
Suomen on jo otettava kielipolittinen malli Ruotsista, tässä alkaisi olla jo kiire senkin suhteen! Tulee Suomelle todella kalliiksi ja kansalaisten yhtenäisyydenkin kannalta haitalliseksi tällainen eriarvoistaminen!
Senast idag hade jag säkert över 50 kunder som ville ha betjäning på finska.
"Suomalaiset eivät vaadi ruotsinkielisiltä yhtään mitään."
Taas puhut muiden suomenkielisten suulla, ei ole lupaa annettu.
Eivätkö ruotsia puhuvat Suomen kansalaiset ole suomalaisia? Heillä on aivan yhtäläiset oikeudet, kuin meilläkin äidinkieleensä koko maassa. Älä itse vaadi kokoajan heitä omille alueilleen.
Jos he vaativat oikeuksia saada palvelua äidinkielellään "koko maassa", silloin he eivät kunnioita suomenkielisten ihmisarvoa. niin yksinkertaista se on. Jos haluat saada jonkun kokonaisen maan käyttöösi juuri ruotsin kielellä, silloin sinun on muutettava juuri Ruotsiin, jossa ihmistodellisuus on se, että suurin osa puhuu siellä juuri ruotsia.
Valita vain.
Lisää saat valittamisen aihetta, kun eduskunta tyrmää kansalaisaloitteen, jota fanaatikot taas puuhastelevat.
Opi kunnioittamaan muitakin, kuin itseäsi.
Ruotsinkieliset eivät vaadi saada palvelua koko maassa ruotsiksi. Nyt olet kyllä ymmärtänyt jotain pahasti pieleen.
Pakkoruotsi ja virkamiesruotsi = palvelun vaatiminen koko maassa. Ei ehkä "ruotsinkieliset", mutta poliitikot - myös KRP:läiset (joita n. 70% ruotsinkielisistä äänestää ja sillä tavoin myös VAATII)
*RKP:läiset
Tottakai molempia kieliryhmiä kohdellaan demokratiassa tasapuolisesti. Asennevammainen fanaatikko joutuu hyväksymään demokratian säännöt, vaikka itkua näyttää pukkaavankin....
Suomenkielinen kirjoitti: "
Valita vain.
Lisää saat valittamisen aihetta, kun eduskunta tyrmää kansalaisaloitteen, jota fanaatikot taas puuhastelevat.
Opi kunnioittamaan muitakin, kuin itseäsi."
Pakkoruotsin kannattajat voisivat kyllä edes jossain määrin kunnioittaa meitä 74%:a suomenkielisistä, jotka haluamme pakkoruotsin tilalle vapaata kielipolitiikkaa, mutta ei.
Tämän uuden kansalaisaloitten pitää luonnollisesti saada vähintään 50000 tukijaa, jotta se pääsisi eduskunnan käsittelyyn. Tällä hetkellä keäräyksen viidentenä päivänä netin kautta on kasassa 2132 tukijaa. Voimme perustellusti olettaa nettitukijoita kertyvän noin 20000 - 22000, mutta lisäksi oleme satsanneet selvästi edelliskertaa enemmän jalkatyöhön eli turuilla ja toreilla tapahtuvaan tuijoiden värväämisen paperilomakkeita käyttäen sekä ovelta ovelle keräykseen. Viimeksi paperilomakkeiden kautta kertyi vajaat 29000 nimeä. Nyt uskon lopputuloksen olevan tällä linjalla välillä 33000 - 45000. Yhteenlaskettuna pääsemme 53000 - 67000:een tukijaan. Riittävä joskaan ei murkaava määrä. Tietenkin jos jotkin lehdet kirjoittaisivat tästä aloitteesta, niin tukijamäärä kasvaisi heti tuhansilla. Meidän ongelmammehan ei ole siinä, että ihmiset suhtautuivat tähän aloitteesen kielteisesti, ei toki, mutta he eivät välttämätä tee mitään tämän aloitteen hyväksi. Valtaosa heistä ei edes tiedä, että sellaiseen kerätään tukijoita parhaillaan.
Jos saamme tämän aloitteen eduskunnan käsittelyyn, niin oletusarvo on se, että eduskunta tyrmää sen. Mutta äänestys lienee pari pykälää tiukempi kuin viimeksi, koska RKP ei ole nyt hallituksessa, eivätkä kolmen hallituspuolueen edustajien kädet ole samalla tavalla sidottuja kuin edellisellä kerralla. Aloitteen kaatuminen on siis todennäköistä, muttei täysin varmaa, ja tämä onkin se kiintoisa pointti. Mutta siihen, että tämä aloite jäisi alle 50000:n tukijan, meillä kielivapauden kannattajilla ei ole varaa. Se olisi meille paha takaisku, todella paha. Siksi onkin syytä satsata kaikki voimat tukijoiden saamiseen tälle kansalaisaloitteelle. Lehtiin on hyvä yrittää kirjoittaa lyhyitä juttuja, ja somea tulisi käyttää mahdollisimman paljon. Jos tämä aloite kaatuu, niin vuonna 2020 on sitten aika tehdä uusi yritys.
"Meitä 74% suomenkielisistä."
Tuollaisia kyselyitä voidaan tehdä vaikka minkälaisia, eli samaa asiaa voidaan kysyä hieman eri lailla, niin lopputulos on ihan muuta.
Kysely tai gallupdemokratia ei toimi; mitä siitä tulisi, jos kaikenkarvaisten tarkoitushakuisten kyselyiden mukaan alettaisin tekemään päätöksiä. Varsinaiset vaalit ovat paikka vaikuttaa asioihin.
Se nyt vaan on selvä fakta, et suurimmalle osalle suomalaisista kielipolitiikka ei ole mitenkään väärin hoidettua Suomessa, he eivät ole kokeneet, että pitäisi äänestää joitain kielifanaatikkoja eduskuntaan, koska muutosta ei tarvita.
Oikeitakin ongelmia tässä maassa on, työttömyys yhtenä. Mikä on kun aikuinen ihminen valittaa turhista, kuten kieltenopiskelusta? Luulisi vuosien varrella tulleen suhteellisuudentajua jo tarpeeksi asioiden ymmärtämiseksi.
Työttömyyttä ei ainakaan vähennetä lisäämällä pakkoruotsia tai eriarvoistamalla kansalaisia äidinkielen perusteella vielä enemmän - eli se, että muutetaan kielipolitiikka, ei todellakaan estä sitä, että voisi puuttua myöskin maan tyttömyysongelmiin jne. Ja myöskin Suomen kallis ja eriarvoistava keinotekoinen"kaksikielisyys" todellakin vaikuttaa myös suomalisten tyällistymiseen ja taloudelliseen menestymiseen.
Hyödyt ovat paljon suuremmat kaksikielisyydestä,kuin mahdolliset haitat, jotka nekin ovat lähinnä pelkkää vääristelyä ja väärinkäsitystä. Eriarvoisuusväitteesi on vääristelyä, ei eduskunta olisi ikinä suurella enemmistöllä ylläpitänyt mitään eriarvoistavaa, se olisi ajat sitten muutettu. Olet väärässä, kuten tiedät.
Hyötyjä ei ole. Kansalliskielistrategiaan on koottu maan asiantuntevimmassa joukossa kahden kansalliskielen naurettavan olemattomat edut:
Historiallis-kulttuurisia hyötyjä
- Pohjoismaiset arvot
- Suomen kieli onkin erityisesti hallintokielenä kehittynyt Ruotsin hallinnon ja oikeusjärjestyksen rakenteiden ja siten ruotsinkielisen sanaston pohjalta.
- Ruotsin kielen osaaminen tai ymmärtäminen tuo käytännön lisäarvoa pohjoismaisessa kanssakäymisessä
- Pohjoismaista yhteistyötä tehdään
Päätelmä: Siis vain Norden, Norden ja Norden. Kaksikielisyys on siis rikkaus vain Suomessa, ei Ahvenanmaalla, ei Ruotsissa eikä Nordenissa, missä on useita laajoja kieliryhmiä fornnordiskan perillisten ohella.
Oikeudellisia hyötyjä
- Kansainvälisissäkin yhteyksissä esimerkillisenä pidetty kielilainsäädäntö, joka täsmentää kahden yhdenvertaisen kansalliskielen varaan rakennettua yhteiskuntaa.
- Lainsäädännön myötä Suomi osoittaa suvaitsevuutensa molempia kansalliskieliä puhuvia ryhmiään kohtaan samoin kuin pitävänsä arvossa Ruotsin kanssa jaettua historiaansa ja siitä kumpuavaa kulttuurista rikkautta.
Päätelmä: Vaikea kutsua eduksi sitä, että meillä on kielilainsäädäntö, jota kukaan muu ei halua itselleen. Mitä suvaitsevaisuutta osoittaa se, ettei enemmistö voi vaikuttaa lastensa kielivalintoihin, ettei edes oppimisvaikeuden omaavien ruotsinopintoja helpoteta eikä maahanmuuttajataustainen nuori voi kotoutua ilman kolmea uutta kieltä su/en/ru?
Taloudellisia hyötyjä
- Suurin osa Suomen viennistä ja tuonnista kohdistuu toisiin Pohjoismaihin.
- Ruotsi oli Suomen suurin kauppakumppani viennin osalta, vuosina 2010 ja 2011
- Työnantajien mukaan jatkossakin tarvitaan suomen ja englannin kielen jälkeen eniten ruotsin kielen taitoa. [Tämäkin on vääristelty arvio!]
- Ruotsin osaamattomuus aiheutta taloudellisia menetyksiä, kun Ahvenanmaa ostaa Manner-Suomen sijaan Ruotsista tavaraa ja palveluita!
Päätelmä: Siis etuna on vain Ruotsin kanssa käytävä kauppa. Eikö muualle käytävä kauppa tuo rikkautta? Eikö Ruotsi muka käy kauppaa kuin niiden maiden kanssa, jossa osataan ruotsia? Ja miksei Ahvenanmaa saisi pitää myös kaupalliset yhteytensä Ruotsiin, sinnehän muutta myös suuri osa Ahvenanmaan nuoria koulutuksen ja työn perässä ja käsittääkseni kovasti mielellään. Mikään ei tietenkään estä pientä Ahvenanmaata opiskelemasta suomea, mikäli kaksikielisyyden rikkaus ja suomenkielisten kanssa työskenteleminen kiinnostaa. Toistaiseksi Ahvenanmaa on näyttänyt mallia vain poistamalla pakkosuomen, joka kuulemma söi heidän nuortensa muun kielitaidon. Ruotsin taidon vaatimus työelämässä kumpuaa kohtuuttomista laeista, ei tarpeesta.
Kielitaito
Suomen kansainvälisiin menestystekijöihin on kuulunut muun muassa suomalaisten vahva kielitaito. Vahva kansalliskielten taito on siksi Suomen etu maan rajojen ulkopuolellakin.
Päätelmä: Tämä nyt on liirumlaarumia. Pakkoruotsin takiahan suomalaisilla on kapea kielivaranto. Onneksi englantia puhutaan todella hyvin ja se on kieltämättä vahvuus. Mikä vahvuus sitten on muka se pakkoruotsi, joka syö muita opintoja, hidastaa ja uhkaa valmistumista ja joka unohdetaan pian koulujen jälkeen?
Oikeudellisia hyötyjä
- Oman kielen julkinen käyttö, näkyvyys ja kuuluvuus saavat ihmiset kokemaan itsensä tervetulleiksi ja hyväksytyiksi omassa maassaan omalla kielellään.
- Omalla kielellä esimerkiksi veroasiat tai oikeudenkäynti, soitto hätänumeroon, keskustelut terveydenhoitohenkilökunnan kanssa ja yhteydet poliisiin.
Päätelmä: Ihan ovat saamelaisetkin tervetulleita ilman pakkosaamea. Monikielisessä maassa pitäisi olla näiden keskeisten palvelujen kohdalla pohdintaa siitä, miten ne hoidetaan tyydyttävästi ja turvallisesti mahdollisimman monen kansalaisryhmän kannalta. Tätä versiota ei voi kutsua enemmistön tai muiden kielivähemmistöjen kannalta eduksi.
Esimerkkejä
- "Monet Kansalliskielistrategiahankkeen kyselyyn vastanneista korkeakouluopiskelijoista ilmoittivat käyttävänsä toista kansalliskieltään
hyvin laaja-alaisesti niin opinnoissaan kuin vapaaajallaan, muun muassa Internetissä."
- "Monet nuoret kokevat hyötyvänsä ruotsin- ja suomen kielen osaamisestaan ja uskovat niiden, jotka hallitsevat molemmat kansalliskielet, hyötyvän siitä tulevaisuudessa ja työurallaan."
Päätelmä: Ei vastaa todellisuutta. Huomatkaa puhetapa "monet opiskelijat käyttävät" ja "monet vieläpä uskovat". Nyt on käytetty ruotsinkielisten virkamiesten mutua lähteenä --- Mitä sellaista hyötyä tuo tässä ruotsi, joka ei tulisi moninkertaisena esim. saksan tai espanjan tai venäjän myötä?
Kulttuuri
- kotimaisten kirjojen ja lehtien lukeminen molemmilla kielillä
- mahdollisuus seurata teatteriesityksiä, musiikkia ja muuta kulttuuria molemmilla kielillä
- ottaa vastaan tietoa eri lähteistä tai vaihtaa tietoa esimerkiksi Internetissä
- tutustua suomen- ja ruotsinkielisiin henkilöihin heidän äidinkielellään
Päätelmät: Tämän vuoksi pakkoruotsia alakoulusta yliopistoon! Tämähän on pilkantekoa! Kuten koko kaksikielisyys pakkoruotsineen!