Olis mukava tutustua naiseen, jolla olis tuo sama vaiva.
Käytän siihen probralia hyvin pieniä määriä päivässä ja se ei rajoita minun elämääni millään tavalla. Olis mukava tutustua ihan tositarkoituksella ja koska meillä on nämä vaivat, niin mielestäni lapsia ei kannata mennä tekemään, kun nämä on kuitenkin periytyviä sairauksia. Tiedän, että olen perinyt tämän ihan selkeesti omalta äidiltäni.
Oon huomannu, et sillä on samaa vaivaa, vaikka ei siitä olla koskaan puhuttukaan.
Haluaisin naisen, jonka kans elää kahdestaan, käydä toissä ja harrastella, viettää rauhallista elämää, ehkä matkustella jne. Varmaan tästä vaivasta johtuen en ole koskaan tykännyt mistään kissanristiäisistä, olen rauhallisien vesien asukki.
Vaiva puhkesi ollessani 18v ja olin autokoulussa tuolloin. Mentiin siinä sitten syömään ajojen välillä. Meitä oli neljä henkeä ja jouduin erästä ikäistäni tyttöä vastapäätä istumaan. No nämä kaikki muut hotkivat ruokansa nopeesti ja sitten jäin viimeiseksi, joka söi kun toiset siinä tuijotti syömistäni ja pikkuhiljaa olo alkoi käydä tukalaks ja tunnistin ensimmäisen kerran elämässäni kun paniikki iski ja sitten kädet alko täriseen. Tunsin kuinka kädet kangistuu ja kävivät puutumaan. Tuosta päivästä lähtien elämäni ei ollut enää koskaan entisellään. Meni toistakymmentä vuotta kunnes sain aikaseks hankkia lääkkeeksi tuon probralin ja onkin ollut pelastus minulle. Jos jotain vois muuttaa elämästään, niin olisin istunut toiseen pöytään tuona päivänä, kun tämä vaiva sai alkunsa.
Kahvikuppi neuroosi.
5
417
Vastaukset
- jännittäjän-omadiagnoosi
Ei ole olemassa mitään diagnoosia nimeltä "kahvikuppineuroosi". Ja missään nimessä se ei ole peritytyvä sairaus, joska siirtyisi jälkipolville.
Sinäkin sait "tartunnan" vasta 18-vuotiaana, kun olit tilanteessa, missä yhtäkkiä tiedostit muiden pöydässä istuvien katseet ja ajattelit heti, että ne tuijottivat sinua. Yhdistit siitä sitten piuhat suoraan hermostuneen mielesi aikaansaamaan lihasjännitykseen joka tärisytti kättäsi, ja päätit olevasi sairas koko loppuelämäsi.
Aika murhaava päätös, ajatellen itseluottamustasi.
Minäpä väitän, että sinä syöt niitä nappeja ihan turhaan. Ja jumalauta jos ne joskus unohtuvat autoon tai toisen takin taskuun kun sinun pitäisi kyetä nostamaan kuppi huulillesi jonkun ihanan neitosen seurassa jossain romanttisessa kuppilassa. Jos sinä silloin ajat itsesi taas paniikkiin ajattelemalla, että olet (yhäkin vaan se 18-v epävarma nulikka, nyt jo) maailmanlopun kaltaisessa pinteessä josta ei ole ulospääsyä, niin silloin se kuppi vasta täriseekin.
Niin suuri voima on ajatuksilla.
Jännittämistä voi siis myös hillitä omilla, rauhoittelevilla ajatuksillaan. Kokemusta on, ja huomattavasti vakavammista tilanteista kuin vain kahvikupin tärinä kädessä, joten tiedän mistä puhun.
Treffeillä istuessa voi vaikka sanoa sen ääneenkin, että kato kun mua jännittään niin että kuppi tärisee käpälässä, eikä peli ole silti menetetty. Päinvastoin. Nainen ymmärtää, että sinä olet herkkä mies ja uskallat tunnustaa sen hänellekin. Väitän, että saisit siitä vain lisäpisteitä. Hän laskisi käden sinun kätesi päälle, katsoisi silmiin ja hymyilisi vain, että ei se mitään, kyllä mä ymmärrän.
Jäisköhän ne napit sitten vihdoinkin tarpeettomina apteekin hyllylle...- aloittajaaa
Helppo puhua kun et ymmärrä niin et ymmärrä.
Mutta ei tämä minun tärinä varmasti pelkkää kahvikuppi neuroosia ole, vaan mulla tärisee kädet monesti ihan helvetin paljon monesti jopa yksin ollessakin, eli varmaan jotain essentiaalista tärinää. (Vasta ilta myöhällä yleensä olo tasoittuu ja tärinät loppuu) ja sitten kun sitä seurassa yrittää estää, niin se saattaa laukaista tuon paniikin, jolloin tilanne muuttuu mahdottomaksi esim. syödä ilman lääkkeitä seurassa. Tilanne oli aikoinaan monesti todella paskaa kun ei ollut lääkkeitä. Nyt kun on jäänyt tavallaan koukkuun tuohon probraaliin, niin ei tuu enää toimeen ilman lääkkeitä, jos tietää, että on syömisiä toisten seurassa. Sairaus mikä sairaus. Ei tästä voi parantua, se on niin kauan jo ollut ja niin kuin sanoinkin, niin tärinää on yksin ollessakin. Onko se hermostollista, vaiko aivoissa jotain vikaa. Ken tietää. Lapsena sain useamman aivo tärähdyksen, joten kuka tietää vaikka olis joku ruhje jossain. Ei ole kuvattu koskaan päätä. - johanaa
Joo,hyvin kommentoitu "jännittäjän omadiagnoosi".Olen samaa mieltä kanssasi,mutta ymmärrän myös,että ei se ole hauskaa,jos vapisuttaa.Itselläni p.häiriö 18v.ja kumpa oireet olisikin vain tuota vapinaa,mutta jotain paljon enemmän.Hyppisin onnesta,jos vain välillä vapisuttaisi.Ei se niin kamalaa ole.Tosiaan kannattaa sanoa vain,että nyt jännittää ja siitä se itseluottamus pikkuhiljaa nousee.Huonoihin kokemuksiin ei kannata jäädä roikkumaan.Ei ne kaikki ihmiset naura tai tuomitse.Usko itseensä ja periksiantamattomuus auttaa.Ei kannat luovuttaa.Tsempit kaikille jännittäjille,panikoiville ym.
- johanaa
aloittajaaa kirjoitti:
Helppo puhua kun et ymmärrä niin et ymmärrä.
Mutta ei tämä minun tärinä varmasti pelkkää kahvikuppi neuroosia ole, vaan mulla tärisee kädet monesti ihan helvetin paljon monesti jopa yksin ollessakin, eli varmaan jotain essentiaalista tärinää. (Vasta ilta myöhällä yleensä olo tasoittuu ja tärinät loppuu) ja sitten kun sitä seurassa yrittää estää, niin se saattaa laukaista tuon paniikin, jolloin tilanne muuttuu mahdottomaksi esim. syödä ilman lääkkeitä seurassa. Tilanne oli aikoinaan monesti todella paskaa kun ei ollut lääkkeitä. Nyt kun on jäänyt tavallaan koukkuun tuohon probraaliin, niin ei tuu enää toimeen ilman lääkkeitä, jos tietää, että on syömisiä toisten seurassa. Sairaus mikä sairaus. Ei tästä voi parantua, se on niin kauan jo ollut ja niin kuin sanoinkin, niin tärinää on yksin ollessakin. Onko se hermostollista, vaiko aivoissa jotain vikaa. Ken tietää. Lapsena sain useamman aivo tärähdyksen, joten kuka tietää vaikka olis joku ruhje jossain. Ei ole kuvattu koskaan päätä.Ja kyllä siitä voi parantua,mutta ns.krooniseksi jääpi.Itse paranin ja sairastuin uudestaan ja propraali minullakin,mutta ei se auta paniikkitilanteisiin,kun ei voi kauppaan mennä.Mut voimia sinulle!T.Nainen 36vee(P.HÄIRIÖ 18VUOTTA)
- min83
Päivää vaan itellä sama homma jännitän jo valmiinki sitä ruokailu tilannetta ja sit kun siellä on niin alkaa aivan kauhea tärinä mennyt niin pahaksi etten syö enään töissä ollenkaan kahvin pystyy ehkä hyvänä päivänä just ja just juomaan.on tää v..ttu perseestä ei oo mitään lääkitystä tällä hetkellä. Söin cipraleksia joskus 07-2010,ja lopetin ei ollu mun lääke hirveät sivuvaikutukset raivokohtauksia mitä typerämmistä asiosta ja porukka sano että huomasivat muutosen persoonassa.No onneksi lopetin mut joo oireet on palannu taas saapa nähä et mitäsitä tekis mut en ainakaan ssri:tä enään syö.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1873806
Tekisi niin mieli laittaa sulle viestiä
En vaan ole varma ollaanko siihen vielä valmiita, vaikka halua löytyykin täältä suunnalta, ja ikävää, ja kaikkea muuta m891741Miksi ihmeessä?
Erika Vikman diskattiin, ei osallistu Euroviisuihin – tilalle Gettomasa ja paluun tekevä Cheek281472- 1651342
Erika Vikman diskattiin, tilalle Gettomasa ja paluun tekevä Cheek
Erika Vikman diskattiin, ei osallistu Euroviisuihin – tilalle Gettomasa ja paluun tekevä Cheek https://www.rumba.fi/uut231138Pitääkö penkeillä hypätä Martina?
Eivätkö puistonpenkit ole istumista varten.Ei niitä kannata liata hyppäämällä koskaa likaantuvat eikä siellä kukaan niit2031087Kuinka kauan
Olet ollut kaivattuusi ihastunut/rakastunut? Tajusitko tunteesi heti, vai syventyivätkö ne hitaasti?931051- 361037
Maikkarin tentti: Orpo jälleen rauhallinen ja erittäin hyvä, myös Purra oli hyvä
Lindtman ja Kaikkonen oli kohtalaisia, sen sijaan punavihreät Koskela ja Virta olivat taas heikkoja. Ja vastustavat jalk125994Milli-helenalla ongelmia
Suomen virkavallan kanssa. Eipä ole ihme kun on etsintäkuullutettu jenkkilässäkin. Vähiin käy oleskelupaikat virottarell171863