yhteismetsä kiinnostaa

onko kellään kokemuksia yhteismetsästä? Liittyminen, paperisota, tuotto? kaikkea mahdollista asiaan liittyvää
Ilmoita


Omistin vielä 10 vuotta sitten Lapissa 40 hehtaarin metsätilan. Tarjosin palstaa Sallan yhteismetsälle osuuksia vastaan. Homma hoitui helposti. Yhteismetsän edustaja pyysi metsäarviota (joka ei kuitenkaan ollut välttämätön) ja käytiin katsomassa palsta sen edustajan kanssa. Yhteismetsään liittymisen ehdot olivat, että palsta on riittävän suuri ja se sijaitsee riittävän lähellä yhteismetsän maita. Tilakäynnin lopuksi edustaja kävi läpi metsäarvion ja antoi ehdotuksensa siitä, että miten paljon saisin osuuksia yhteismetsästä, hyväksyin suullisesti tarjotun määrän. Tilakäynnin jälkeen yhteismetsän hoitokunta käsitteli kokouksessaan asian ja hyväksyi ehdotukseni. Tämän jälkeen yhteismetsä hoiti kaikki paperityöt ja minulle jäi vain allekirjoittamisen vaiva. Mitään rahallisia seuraamuksia ei liittymisestä aiheudu.

Tuoton luvattiin suullisesti olevan vähintään 3 %. Se lupaus on pitänyt. Jos sijoituksen tuotoksi lasketaan:

- yhteismetsän maksama vuotuinen ylijäämä/ metsäarvio x 100 %

......On vuotuinen tuotto vaihdellut välillä 3,5 - 6 %. Ja tämä tietenkin puhtaana näppiin. Nuo parhaat prosentit on kertyneet viime vuosilta, jolloin yhteismetsä on käyttänyt täysimääräisesti hakkuumahtonsa. Puunmyynnin lisäksihän yhteismetsät saavat tuloja metsästysluvista, mökkitonteista, soranmyynnistä, suojelukorvauksista, jne. Ylijäämän lisäksi osakkuudesta seuraa se hyvä, että metsästys yhteismetsän mailla on osakkaille lähes ilmaista ja yhteismetsän omistamia mökkejä voi vuokrata nk. asevelihintaan. Nämä asiat tietenkin vaihtelevat eri yhteismetsissä.

Omalla kohdallani arvioin, että saan osakkaana enemmän tuottoa kuin että olisin pitänyt sen palstan omissa nimissä. Edellä mainittujen tuottoprosenttien lisäksi arvonnousua sijoitukselle on tullut myös sitä kautta, että yhteismetsä ostaa vuosittain lisää maita/ lunastaa osuuksia itselleen. Osuuksien/ omistukseni arvo on noussut sitä kautta 10 vuoden aikana noin 25 % eli enemmän kuin inflaatio on laukannut.
6 VASTAUSTA:
"Edellä mainittujen tuottoprosenttien lisäksi arvonnousua sijoitukselle on tullut myös sitä kautta, että yhteismetsä ostaa vuosittain lisää maita/ lunastaa osuuksia itselleen."

Eihän se sinun osuuden arvo siitä miksikään muutu vaikka Sallan yhteismetsä ostaisi puoli Suomea.
Taidat trollailla lämpimiksesi, mutta vastaan varmuuden vuoksi.

A. tilanne, jossa yhteismetsä ostaa lisämaata. Lisämaata ostetaan rahalla, joka on kertynyt pääosin puunmyyntituloista eli osa voitoista käytetään tiluksien ostoon. Yhteismetsän osakkaiden lukumäärä ei ostojen yhteydessä nouse. Tästä seuraa se, että yksittäisen osakkaan osuus yhteismetsässä (pinta-alassa laskettuna) kasvaa.

B. tilanne, jossa yhteismetsä lunastaa osakkaan (tämän omasta halusta) pois yhteismetsästä. On verrannollinen tilanteeseen, jossa yhtiö ostaa omia osakkeita. Ostotoimenpiteen seurauksena manttaaliluku (vrt. osakkeiden määrä) pienenee. Yksittäisen osakkaan osuusluku ei toimenpiteen myötä nouse, mutta pienenevä manttaaliluku nostaa osuuden arvoa. Eli asia rautalankaistettuna. Jos yhtiössä on esim. 10 osakasta, joista yksi ostetaan yhtiöstä ulos, kasvaa niiden 9 jäljelle jäävän omistuksen arvo yhtiössä.

Osakkuuden arvo ei kasva siinä tilanteessa, jossa yhteismetsä liittää jonkun tilan yhteismetsään osuuksia vastaan. Oletuksena se, että tämän tilan arvo on määritetty oikein.
Hyvä_diilii kirjoitti:
Taidat trollailla lämpimiksesi, mutta vastaan varmuuden vuoksi.

A. tilanne, jossa yhteismetsä ostaa lisämaata. Lisämaata ostetaan rahalla, joka on kertynyt pääosin puunmyyntituloista eli osa voitoista käytetään tiluksien ostoon. Yhteismetsän osakkaiden lukumäärä ei ostojen yhteydessä nouse. Tästä seuraa se, että yksittäisen osakkaan osuus yhteismetsässä (pinta-alassa laskettuna) kasvaa.

B. tilanne, jossa yhteismetsä lunastaa osakkaan (tämän omasta halusta) pois yhteismetsästä. On verrannollinen tilanteeseen, jossa yhtiö ostaa omia osakkeita. Ostotoimenpiteen seurauksena manttaaliluku (vrt. osakkeiden määrä) pienenee. Yksittäisen osakkaan osuusluku ei toimenpiteen myötä nouse, mutta pienenevä manttaaliluku nostaa osuuden arvoa. Eli asia rautalankaistettuna. Jos yhtiössä on esim. 10 osakasta, joista yksi ostetaan yhtiöstä ulos, kasvaa niiden 9 jäljelle jäävän omistuksen arvo yhtiössä.

Osakkuuden arvo ei kasva siinä tilanteessa, jossa yhteismetsä liittää jonkun tilan yhteismetsään osuuksia vastaan. Oletuksena se, että tämän tilan arvo on määritetty oikein.
Mikä yhteismetsä Suomessa toteuttaa toiminnassaan vuosittain tilanteita A. ja B.?
Hyvä_diili kirjoittaa osaltaan täyttä asiaa. Yhteismetsä on järkevä vaihtoehto sellaiselle metsänomistajalle kun puuttuu itseltä metsäomaisuuden hoidon osaaminen.

Jos metsänomistajalla itsellään on metsäomaisuuden hoidon osaaminen ja myös mahdollisuus omaan työpanokseen niin yhteismetsään liittyminen ei ole järkevää. Yhteismetsä ei pääse lähellekään niin korkeita omaisuuden tuottoprosentteja mitä asiansa osaava yksityismetsänomistaja. Yhteismetsäthän markkinoivatkin toimintaansa metsäomaisuuden hoidon helppoudella eivätkä sijoituksen tuoton suuruudella.
Kuka.Trollasi kirjoitti:
Mikä yhteismetsä Suomessa toteuttaa toiminnassaan vuosittain tilanteita A. ja B.?
Kaikki suurimmat eli Kuusamon-, Sallan-, Kemijärven-, Posion- jne. yhteismetsät. Ja myös osa pienemmistä. Esimerkkinä käyttämäni Sallan yhteismetsän tapahtumat viime tilikaudelta:
- teki 10 liittämissopimusta osuuksia vastaan
- teki 7 tilakauppaa (ts. osti lisämaata)
- lunasti 15 osakasta pois yhteismetsästä
Yhteismetsäkuvioista saa lisäselvyyttä, kun lukee yhteismetsien ohjesääntöjä ja vuosikertomuksia, yksi esimerkki löytyy tuolta
http://www.sallanyhteismetsa.fi/esittely_ja_organisaatio

Yhteismetsien toimintatavoissa on suuria eroja. Osa isoistakaan yhteismetsistä ei harjoita "laajentumispolitiikkaa" esimerkkeinä pohjoisesta Värriön- ja Liesijoen yhteismetsät, pinta-ala on pysynyt samana aikojen alusta alkaen. Viimeaikoina on tullut myös uusia pienen piirin yhteismetsiä, jotka pyrkivät aktiivisesti kasvattamaan pinta-alaansa. Osa näistä myös sellaisia, että uusia osakkaita ei oteta edes rahaa vastaan. Oma lukunsa ovat perikunnista tms. muodostetut tapaukset.
Hyvä_diili kirjoitti:
Kaikki suurimmat eli Kuusamon-, Sallan-, Kemijärven-, Posion- jne. yhteismetsät. Ja myös osa pienemmistä. Esimerkkinä käyttämäni Sallan yhteismetsän tapahtumat viime tilikaudelta:
- teki 10 liittämissopimusta osuuksia vastaan
- teki 7 tilakauppaa (ts. osti lisämaata)
- lunasti 15 osakasta pois yhteismetsästä
Yhteismetsäkuvioista saa lisäselvyyttä, kun lukee yhteismetsien ohjesääntöjä ja vuosikertomuksia, yksi esimerkki löytyy tuolta
http://www.sallanyhteismetsa.fi/esittely_ja_organisaatio

Yhteismetsien toimintatavoissa on suuria eroja. Osa isoistakaan yhteismetsistä ei harjoita "laajentumispolitiikkaa" esimerkkeinä pohjoisesta Värriön- ja Liesijoen yhteismetsät, pinta-ala on pysynyt samana aikojen alusta alkaen. Viimeaikoina on tullut myös uusia pienen piirin yhteismetsiä, jotka pyrkivät aktiivisesti kasvattamaan pinta-alaansa. Osa näistä myös sellaisia, että uusia osakkaita ei oteta edes rahaa vastaan. Oma lukunsa ovat perikunnista tms. muodostetut tapaukset.
Kun ensimmäisiä yhteismetsiä aikoinaan perustettiin, tapahtui se hyvin harvoin vapaaehtoisesti. Yksityismetsien tavoitteena oli pyrkiä säilyttämään metsiä suurina yksiköinä, jolloin niiden käyttö metsätalouden kannalta olisi edullisempaa. Kannustimeksi kiinteistönmuodostamislakiin kirjattiin, että yhteismetsän perustamisen ja siihen liittymisen toimituskustannukset maksetaan kokonaan valtion varoista.

Vuosien saatossa yhteismetsälakiin on tehty muutoksia helpottamaan yhteismetsiin liittymistä, uusien yhteismetsien perustamista ja mahdollistamaan lisämaan hankinnan myös ostamalla. Muutosten myötä yhteismetsälain mukainen tarkoitus kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi on suurelta osin alkanut menettää merkitystä. Yhteismetsän pienempi veroprosentti, valtion maksamat toimituskustannukset ym. verrattuna yksityisomistukseen ovat saaneet aikaan sen, että yhteismetsillä alkaa olla yhä useampia tulolähteitä. Kaikki tämä on tietenkin tapahtunut ihan laillisesti ja osin valtion avustuksella. Tosin nämä helpotukset ovat pitkässä juoksussa tulleet kuitenkin yksityisten metsänomistajien maksettavaksi vastaavina korotettuina veroina ja maksuina.

Osa yhteismetsistä, tosin yhä pienenevä osa, toimii edelleen sen alkuperäisen perusajatuksen mukaan mitä varten yhteismetsä on aikoinaan perustettu. Osa on alkanut laajentua ostamalla agressiivisesti myytävinä olevia metsätiloja. Etenkin sellaisia mistä on mahdollisuuksia muuhunkin kuin kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Osasta yhteismetsistä on tullut ulkopuolisilta suljettuja ”herrakerhoja” joista tarpeettomat osakkaat on lunastettu pois. Valitettavasti tämä kaikki on mahdollistettu osin yksityisen metsänomistuksen kustannuksin.
+Lisää kommentti
kiitoksia, selvensi varsin paljon asiaa
1 VASTAUS:
Justihi luin mainoksen UPM yhteismetsä. On niinku muutkin yh.mettät, mutta hoitosopimus upmmän kaa.
+Lisää kommentti
En ikinä lähtisi noihin metsiäni antamaan enkä liittymään.
Ilmoita
En minäkään laita metsääni yhteismetsään - ainakaan tämän hallituksen aikana. 😃 Joillekin se voi sopia .
Mutta jos on aikaa, työvälineet ja kuntoa sekä innostusta, niin metsänhoito on hieno ja monipuolinen harrastus.
Ilmoita
On monenlaisia yhteismetsiä ja monenlaisia yhteismetsän osakkaita. En omia metsiäni antaisi lisää yhteismetsään ainakaan tällä seudulla, kun kokemusta muista yhteisalueista ihan riittävästi tältä alueelta.
Voihan niitä yhteismetsien osuuksia hankkia, jos halvalla saa, sillä eihän ne huonoja ole. Joidenkin yhteismetsien hallintoon vaan tuppaa pesiintymään vääränlaisia henkilöitä, jos osuuksien suuruuserot on suuria. Jotkut vanhat yhteismetsät, joissa on kaikilla lähes samat osuudet on parempia. Aikoinaan isoisäni isä oli perustamassa yhtä Suomen vanhinta yhteismetsää vanhasta yhteislaitumesta, siinä homma toimi ja on toiminut, kun osuudet ovat olleet lähes saman suuruiset. Ketkään eivät ole voinneet käyttää äänivaltaansa härskisti hyväkseen äänileikkurista huolimatta.
Jos yhteismetsän asioita hoidetaan kunnolla lain mukaan, niin säännöllistä tuloa tulee ja ei itse tarvitse huolehtia muusta, kuin valvoo etujaan kokouksissa. Huonoimmillaan joudut valittamaan ja viemään asioita käräjille.
Ilmoita
Sen on silleen ku ketkä siinä liittoutuu enemmistöks, niin ne vaikka omalla sairaalla tavallaan päättää kaikesta välitt'mättä laista ja säännöistä yhtään mitään, ei oo muilla mitään mahkisii, tuotot saattaapi mennä määräenemmistön taskuun ja valtapeliähän se on. Ei siinä pienet tiedä mitä isot touhuaa, täysin omiaan! Ei ikinä moiseen sotkuu pitäs kenenkää erehtyy. Kukaa ei valvo toimintaa. Oon kuullu et yks toimitsija on omille kiinteistöilleen teetättänyt konehommia yhteismetsän kustannuksella. Löytyy netistä vaikka mitä milleen on ns. kusetettu.
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

yhteismetsä kiinnostaa

onko kellään kokemuksia yhteismetsästä? Liittyminen, paperisota, tuotto? kaikkea mahdollista asiaan liittyvää

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta