Paavo Lipponen on sanonut, että ruotsin muuttuessa valinnaiseksi "kukaan ei lukisi sitä". Nyt on löydetty Lipposen sanat vahvistavaa aineistoa.
Kyseessä on Jyväskylän yliopiston tutkijoiden vuonna 2011 tekemä tutkimus korkeakouluopiskelijoiden parissa.
Materiaali on kerätty suomeksi, mutta tutkimus on julkaistu VAIN ruotsiksi.
Viite tutkimukseen löytyy OKM:n työryhmämuistiosta 2012:9 nimeltään
"Toiminnallista ruotsia".
Tutkimuksessa on mielenkiintoisia lukuja:
29 % korkeakouluopiskelijoista suorittaisi virkaruotsin kurssin, jos kurssi olisi valinnainen.
"Vain harva" suorittaisi virkaruotsin, jos ruotsi olisi edeltävillä asteilla valinnainen.
Tällaisia tutkimustuloksia siis on olemassa ja kehotankin Jyväskylässä asuvia poikkeamaan yliopistolla hakemassa oman kappaleensa ko. tutkimuksesta.
Vesa Kaitera esimerkiksi.
"Toiminnallista ruotsia" selvityksen saa OKM:n sivuilta!
Lukekaa sen lähdeluettelo!
Uutislähde: http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewtopic.php?f=13&t=1614
Kyseessä on Jyväskylän yliopiston tutkijoiden vuonna 2011 tekemä tutkimus korkeakouluopiskelijoiden parissa.
Materiaali on kerätty suomeksi, mutta tutkimus on julkaistu VAIN ruotsiksi.
Viite tutkimukseen löytyy OKM:n työryhmämuistiosta 2012:9 nimeltään
"Toiminnallista ruotsia".
Tutkimuksessa on mielenkiintoisia lukuja:
29 % korkeakouluopiskelijoista suorittaisi virkaruotsin kurssin, jos kurssi olisi valinnainen.
"Vain harva" suorittaisi virkaruotsin, jos ruotsi olisi edeltävillä asteilla valinnainen.
Tällaisia tutkimustuloksia siis on olemassa ja kehotankin Jyväskylässä asuvia poikkeamaan yliopistolla hakemassa oman kappaleensa ko. tutkimuksesta.
Vesa Kaitera esimerkiksi.
"Toiminnallista ruotsia" selvityksen saa OKM:n sivuilta!
Lukekaa sen lähdeluettelo!
Uutislähde: http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewtopic.php?f=13&t=1614
Vastaukset 15
Vanhimmat
Niin pakkovirkaruotsi on aivan uniikki järjestely. Ei missään, ei sielläkään missä vähemmistöt ovat suuria ja puhuvat maailmankieltä, ei siis missään vaadita kaikilta akateemisilta osoitusta kyvystä palvella pienellä vähemmistökielellä!
Hyvä, että nyt on joku kaivanut esiin tilastotietoa, jonka mukaan korkekouluopiskelijoista vain 29 % olisi lukenut virkamiesruotsia, jos se olisi valinnainen. Tosin muissa maissa ei ole myöskään valinnaisia vaan vapaaehtoisia kieliä korkeakoulutasolla useimmissa opinnoissa - kieliopinnot saa kukin tehdä oman hyvän järkensä eli todellisen tarpeen mukaan. Kun suuri osa lähteistä on englanniksi, englanti tulee harjoiteltua siinä. Ja jos joku keskittyy aiheeseen, joka sitoutuu tiettyyn kielialueeseen, sitten kieliopinnot valitaan sen mukaan. Ne ovat osa omia opiskeluvalintoja, eivät tutkintovaatimuksia.
Suomessa ei voi valmistua mihinkään ammattiin ilman mittavia ruotsinopintoja - mutta erityisesti ei voi valmistua mihinkään akateemiseen ammattiin ilman pakollisia ja kokeella varmistettavia ruotsinopintoja. Monet kielissä vaikeuksia omaavat ovat todella pulassa tämän kynnyksen kanssa, kielet helposti selvittävät kokevat opinnot muuten vain turhana.
Lipponen taitaa olla oikeassa, tässä asiassa, sillä tuo 29% kyllä laskee, kun turhat kielitaitovaatimukset virkauralta on korjattu. Mutta luultavasti pysyttäisiin n. 15 prosentissa - sen verran on ihmisiä, joilla on jokin todellinen kosketus ruotsin kieleen. Ja sehän riittäisi ruotsinkielisen väestön ohella ihan hyvin. Muuten rakennetaan laajaa kielivarantoa: englanti, saksa, ranska, espanja, venäjä, ...
Ihmetyttää ilmaisu "vain harva".. se on varmaan selvästi alle 10 %.
Tutkimus on siis tehty ja siitä varmaan on raportoitu eteenpäin,
mutta julkisuuteen on laitettu Åsa Palviaiselta vain
hölynpölyraportti Magman tilauksesta:
Palviainen on jättänyt Magman lähdeaineistosta oman 2011 tutkimuksensa pois!!
Se siitä tutkijoiden uskottavuudesta!
Åsa Palviainen: Valinnainen ruotsi? Koulutuksellisia seurauksia
Yhteenveto seurauksista
• On hyvin vaikeaa arvioida, kuinka monet opiskelisivat ruot¬sia, jos se olisi valinnaista. Määrä olisi kuitenkin pienempi kuin nykyään.
• On olemassa sosiaalisten sekä sukupuoleen ja alueisiin liit¬tyvien vinoutumien riski. Valinnaista ruotsia opiskelisivat todennäköisesti enemmän lukioon ja korkeakouluopintoi¬hin kuin ammatillisiin opintoihin suuntautuvat oppilaat. On myös todennäköistä, että tytöt opiskelisivat ruotsia enemmän kuin pojat, ja että ruotsin opiskelussa syntyisi alueellisia ero¬ja.
• Ruotsin muuttaminen peruskoulussa valinnaiseksi aiheuttai¬si dominoreaktion, joka suurella todennäköisyydellä johtai¬si siihen, että ruotsin olisi oltava valinnainen oppiaine myös myöhemmillä koulutusasteilla, korkeakoulut mukaan lukien.
• On todennäköistä, että vain harvat opiskelijat ammatillisessa koulutuksessa opiskelisivat valinnaista ruotsia. Tämä johtaisi vaikeuksiin monissa julkisen sektorin palveluammateissa. Se voisi myös merkitä sitä, että ammatillisen tutkinnon jälkeen opintojaan esim. sairaanhoitajaksi tai poliisiksi jatkavat opis-kelijat osaisivat ruotsia heikosti tai eivät lainkaan.
• Asuinpaikka, poliittiset päätökset ja kuntien kielitarjonta tu¬lisivat ratkaisevan tärkeiksi oppilaan jatkokoulutusmahdolli¬suuksien ja julkisella sektorilla työskentelymahdollisuuksien kannalta.
• Jos ruotsi olisi valinnainen myös korkeakouluissa, olisi vai¬keaa noudattaa kielitaitolakia, jonka mukaan Valtion henki¬löstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomai¬sessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä vi¬ranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ym¬märtämisen taitoa. (424/2003, 6 § 1 mom.). Koska kaikki kor-keakoulututkinnon suorittaneet eivät tällöin voisi osoittaa tyydyttävää toisen kotimaisen kielen taitoa, voisivat he kokea tämän seikan virantäytössä diskriminoivana.
• Nykyinen koulutusjärjestelmä perustuu ajatukselle, että kaikkien oppilaiden on saatava samankaltainen peruskou¬lutus ja mahdollisuus oppia maan molempia kieliä, mutta ruotsin muuttaminen valinnaiseksi saattaisi edesauttaa mo¬lempia kieliä osaavan ”eliitin” muodostumista. Tällä ”eliitil¬lä” olisi etusija esim. Pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyviä korkeampia virkoja täytettäessä.
• Mahdollisuudet rekrytoida ruotsintaitoista henkilökuntaa yksityisellä sektorilla ja elinkeinoelämässä heikkenisivät, mikä voi hankaloittaa kaupankäyntiä sekä kansallisella että pohjoismaisella tasolla
Onpa mielenkiintoista! Joku sveko voi korjata, jos olen väärässä tämän Palviaisen aktiivisen unohduksen suhteen!
Nykyinen koulutusjärjestelmä perustuu ajatukselle, että kaikki muu voidaan räätälöidä yksilön tarpeiden ja taipumusten mukaan (vrt. musiikkiluokka, matikkaluokka, luonnontiedeluokka, valinnaisainetarjotin jne.) mutta pakkoruotsi on pakko, se on kuoleman ohella ainoa pakko suomalaisen nuoren elämsää.
Ja pakko siksi, että muuten olisi muka vaikeaaa noudattaa kielitaitolakia, joka on vasta muutaman vuoden ikäinen. No kukahan sen lain kirjoitti mieleisekseen?
Palviainen ei pure ruokkivaa kättä eli pakkoruotsijärjestelmää MUTTA hänkin tiesi tuosta tuloksesta, että vain 29% yliopisto-opiskelijoista ilmoitti suorittavansa virkaruotsin vaikka se olisi vapaaehtoinen.
Jos ja kun kielilakia muutetaan, prosenttiosuus on vielä alhaisempi.
Missään ei muuten ole virkapakkoruotsin kaltaista järjestelyä, jossa kaikki akateemiset joutuvat suorittamaan pienen vähemmistökielen opintoja. Missään sellaista ei vaadita liioin kaikilta virkamiehiltä. Kohtuutta!
Palviaisella on muutenkin vaikeuksia pysytellä totuudessa.
Nykyinen koulutusjärjestelmä perustuu ajatukselle, että kaikki muu voidaan räätälöidä yksilön tarpeiden ja taipumusten mukaan (vrt. musiikkiluokka, matikkaluokka, luonnontiedeluokka, valinnaisainetarjotin jne.) mutta pakkoruotsi on pakko, se on kuoleman ohella ainoa pakko suomalaisen nuoren elämsää.
Ja pakko siksi, että muuten olisi muka vaikeaaa noudattaa kielitaitolakia, joka on vasta muutaman vuoden ikäinen. No kukahan sen lain kirjoitti mieleisekseen?
Palviainen ei pure ruokkivaa kättä eli pakkoruotsijärjestelmää.
Missään ei muuten ole virkapakkoruotsin kaltaista järjestelyä, jossa kaikki akateemiset joutuvat suorittamaan pienen vähemmistökielen opintoja. Missään sellaista ei vaadita liioin kaikilta virkamiehiltä. Palviainen olisi voinut alan ammattilaisena hiukan raottaa muun Euroopan ja maailman todellisuutta tässä suhteessa. Mutta kun ei niin ei.
Kohtuutta!
Juuri tuosta on kysymys,se ,että ruotsi tulee vapaaehtoiseksi johtaa juuri tähän ruotsinkielisten suurimpaan pelkoon,että silloin ei kaikkialla voida vaatia ruotsin osaamista ja ennen pitkää saattaa suomenkielisen samalle tasolle ruotsinkielisen kanssa.
Sitähän on tietenkin vaikea hyväksyä kun on tottunut olemaan etuoikeutettu jo pelkästään kielen perusteella.
Ei hitto mikä nero:
"On hyvin vaikeaa arvioida, kuinka monet opiskelisivat ruotsia, jos se olisi valinnaista. Määrä olisi kuitenkin pienempi kuin nykyään."
Ihanko totta? Että kun jokaista koskettava pakko poistuu, niin tosiaanko määrä olisi pienempi kuin nykyään? Wau, nerokasta!
"ruotsin muuttaminen valinnaiseksi saattaisi edesauttaa molempia kieliä osaavan ”eliitin” muodostumista. Tällä ”eliitillä” olisi etusija esim. Pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyviä korkeampia virkoja täytettäessä."
Hah. Ihanko tosiaan joku kuvittelee, että pakkoruotsin pohjalta täytetään näitä korkeimpia virkoja? Kyllä ne on nykyäänkin suomenruotsalaisille kiintiöity.
Ei mitään ruotsin taitavaa eliittiä voi muodostua jos pakkoruotsin tilalle pitää ottaa jokin toinen pakollinen kieli. Syntyy sivistyskieliä osaava eliitti ja ruotsin kieltävistä tulee rupusakkia, sehän tässä Lipposta ja muita pakkoruotsin kannattajia häiritsee.
"On hyvin vaikeaa arvioida, kuinka monet opiskelisivat ruotsia, jos se olisi valinnaista. Määrä olisi kuitenkin pienempi kuin nykyään."
Ilmeisesti tämä Magma-tutkielman teoriaosuuden oivallus on tehty ensin ja vasta sen jälkeen on valmistunut toinen, tarkentava ruotsinkielinen tutkimus, jossa täsmällinen luku on 29 % ja "vain harva"...
Aivan hemmetisti on tehty tutkimuksia, projekteja ja kehitysideoita.--
ja silti lopputulos on "vain harva"!!!
Haglundhan antautui jo faktojen edessä, milloin on pakkoruotsittavien suomenkielisten vuoro ??
"Aivan hemmetisti on tehty tutkimuksia, projekteja ja kehitysideoita.--"
Pakkoruotsin puolusteluun käytetään aivan hillittömästi tutkimusresursseja - ja lopputulos on aina "vain harva".
Pakkoruotsi voidaan poistaa tarpeettomana. Kaksikielisillä paikkakunnilla suomenkielisten kannattaa hakeutua ruotsin kieliseen koulutukseen.
Suomenkieliset eivät ole käyttäneet tätä mahdollisuutta, koska heidät on torjuttu. Turha olla kaino. Haastakaa koulu oikeuteen kieleen perustuvasta syrjinnästä. Älkää tyytykö kielikylpyihin, kun koulutus on saatavilla ilmaiseksi!
Ruotsin kieli voidaan poistaa kokonaan koska se tyhmentää.
Suomenkielisten äly johtuu todennäköisesti ainakin osaksi kielestä. Suomen kielestä!
Suomen kieli on rikkaus suomalaiselle ja myös suomenruotsalaiselle.
Kannattaa opiskella suomen kieltä koska se kehittää älyä ja mahdollistaa opiskelun suomenkielisessä korkeatasoisessa opinahjossa, eikä missään kiintiökoulussa joka suljettaisiin tarpeettomana ellei se olisi täynnä kiintiöopiskelijoita (Hanken).
Huomatkaa svekojen logiikka ja kierous!
Ensin he toitottavat, kuinka tärkeä ruotsin kieli muka olisi kansalaisille. Jos niin olisi, niin eiköhän ruotsi valittaisiin ihan vapaaehtoisestikin?
Kun kansalaiset aivan oikein tajuavat ruotsin kielen turhuuden, niin siksi heidät pitää lailla pakottaa opiskelemaan tuota turhaa kieltä???
Paavo Lipposen muututtua valinnaiseksi presidentinvaaleissa. Juurikaan kukaan ei häntä halunnut valita.
http://www4.vaalikone.fi/presidentti2012/tulos/vaali1/
Sveko-Paavon innostus on tainnut vähetä, kiitos Nallen Nordean taipumuksesta tylyttää Suomea. Lipponenkin alkaa ymmärtämään, mitä ruotsalaisus tarkoittaa suomalaisuudelle.