Minua ahdistaa ja pelottaa koko ajan. Löydän aina jonkun syyn minkä takia olen ahdistunut.esimerkiksi nykyinen huolenaiheena : En juo usein alkoholia mutta Täytin n. 2 kuukautta sitten 18 ja moni kaverini myös, joten on ollut monet 18 vuotisjuhlat. Tämän takia olen juonut alkoholia n. 5 kertaa tämän kahden kuukauden aikana ,enkä kertaakaan järin isoa määrää ja silti minua pelottaa kaikki siihen liittyvä, kuten esimerkiksi että maksani olisi jo pilalla tai että minusta tulisi alkoholisti vaikka minun ei edes ikinä tee mieli juoda alkoholia ,olen vain juonut muiden mukana. Tietääkö kukaan miten saisin tämän ahdistuksen ja vainoharhaisuuden loppumaan?
Kaikki pelottaa ja ahdistaa
Ahdistunut97
41251
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tekisi mieli vitsailla, että juo lisää! Sillä se ahdistus hellittää. :D Mutta oikeesti tarkoitan, että naura! Ihan höpöä luulla olemattomia ja turhille peloille voi höröttää! Itseironiakin on pop. Toinen puoli on tietty se, ettei liikaa tosiaan kannata kitata, joten varovaisesti näiden kanssa jatkossa. Be happy! Kaikkiin addiktioihin pätee se, että kun viettää muutoin antoisaa elämää niin ei addiktoidu juuri mihinkään, edes kovimpiin huumeisiin kuulemma (ei kokemusta todellakaan enkä kannusta ketään testaamaan mutta silti). Tästä on ihan tutkimustietoa. Tee kivoja juttuja mistä oikeesti tykkäät! :)
Huumeita ei kannata kokeilla. Voi jopa yhdestä kerrasta jäädä koukkuun.
Syvällä sisimmässäsi et itsekään usko, että sinusta tulisi alkoholisti tuosta noin vaan tai että maksasi vaurioituisi korjauskelvottomaksi jo 18-v iässä muutamasta juhla-annoksesta alkoholia.
Kuvailemasi pelot liittyvät ehkä siihen, että olet alkanut tiedostamaan elämän vaaratkin ja projisoit niitä suoraan itseesi. Sinulla on ehkä tarve hallita elämääsi ja ennaltaehkäistä kaikki vaaratilanteet, mutta tuntuu, ettet aina kykene siihen, koska vastaan tulee niin paljon kaikenlaista haastavaa.
Se on ihan luonnollinen "kasvukipu", jonka me kaikki läpikäymme joskus nuoruudessamme, toiset herkempinä kuin toiset jne. Ne kasvukivut tasoittuvat aikanaan, kun elämänkokemukset lisääntyvät ja tajuaa selviävänsä ihan ok haasteellisistakin tilanteista. Niistä se itseluottamus lisääntyy.
Pelko on vain tunnetila, jota voi joko ruokkia tai hillitä omien ajatusten voimalla. Ajattelemalla itseä rauhoittelevasti, esim. hyväksikäyttämällä oppimiaan faktatietoja ja maalaisjärjelläkin ymmärrettäviä todennäköisyyksiä, voi hallita simille hyppiviä tunteitaan. Jos koko ajan vain säikyttelee itseään, ruokkii pelontunnetta.
Yksi fakta: sinun iässäsi solutkin uusiutuvat vielä sellaisella vauhdilla, ettei kehosi ja sisäelimesi mene pilalle aivan herkästi. Nuorena kannattaakin omaksua sellaiset elämäntavat, joita suurinpiirtein noudattamalla ei tarvitse kantaa huolta perusterveydestään sitten vanhempanakaan.
Elämää ei tarvitse pelätä, siihenhän liittyy paljon mukaviakin asioita, ja ne ovat vähintään yhtä tärkeitä huomata, kuin ne pelkoja aiheuttavat "vaarat". Tieto ja tietoisuuden lisääntyminen kaikenlaisen oppimisen kautta käy joskus hermoille, koska informaatiota tulee joka tuutista. Silloin on hyvä pysähtyä miettimään millaisia ajatuksia itsekin päässään kierrättää, sillä niihin voi aina vaikuttaa.
Eli se pahin ahdistuksen aiheuttaja saattavatkin olla omat negatiiviset ajatukset, eikä niinkään ympäröivä maailma...
Hyvin kirjoitettu. Taisikin olla ammattilaisen tekstiä. :)