Sain illan häsyssä summamutikassa kyhäämääni umpimähkään vielä aamutuimaan himpun verran kipinää.
Mitähän virke tarkoittaa nykykielelle käännettynä eli mitä siinä puuhasteltiin? Koeta arvata vaikka ehdotuksesi menisi syteen tai saveen!
Wanha lieksalainen, syteen tai saveen
43
370
Vastaukset 43
- murrettaja
Sain illan hämärässä sattumanvaraisesti tuhkalla peittäiini hiiliin varhain aamulla hieman tulta.
Tuo oli täsmällistä tietoa eikä arvausta! Tällaisesta puuhasta oli kyse. Häsyt, summamutikat, umpimähkät ja himpun verrat selvisivät heti aamutuimaan.
- muistelua
Sain illan hämärtyessä, arviolta tekemääni ratkaisuun, vielä aamun koittaaesa, hieman lisävalaistusta.
- murrettaja
Onnistuneesti vedit vertauskuvaliseksi!
- onkirjoitettu-OIKEA
Taas noita kamuttjan houreita sotkee asioita
- rotestimökinpoika
Sinä tässä sotket henkilöt toisiinsa, jos viisaampia kirjoita niin pysy poissa!
- väärinkirjoitettu-vasen
Voihan fagda ja figdio!
- Muroplasa
Murrealoitukset on tahallista häirintää HÄIPYKÄÄ
- kielitieteilijä
Aloituksessa ei ollut kyseessä murre, vaan kirjakieli, tosin hieman vanhemmalta ajalta. Murteet ovat alueellisia, kirjakieli kattaa koko maan.
- Muroplasa
kielitieteilijä kirjoitti:
Aloituksessa ei ollut kyseessä murre, vaan kirjakieli, tosin hieman vanhemmalta ajalta. Murteet ovat alueellisia, kirjakieli kattaa koko maan.
Vai oli kirjakieltä ei muka murretta buahah
- kysellii
Nyt on murretta: Mihin liittyy sana liämä?
Äetimuori kuurasi aekonnaan puulattijoeta liämäveillä. Eli luutuamisen yhteydessä käytettiin runsaasti vettä kaatamalla sitä sankosta lattialle. Juuriharjalla jynssättiin mäntysuovan kanssa lattia puhtaaksi ja liika vesi väännettiin luutusta sankkoon.
- kysellii
Niinpä, niin.
Toinen asia, jota olen tuumitellut on se, että onko vain minun tuttavapiirissäni ollut tapana sanoa pihjala. - kyseellii
Ja vielä lisäksi ei murretta: mihnkähän hommahyölään se liittyy vaaitseminen?
Luin sen juuri rehtori Jouko Jauhiaisen kirjasta Tynnyrissä kasvanut poika. Samassa kirjassa on Egyptin korpi, joten niitä siis löytyy Suomesta useampiakin. Tämä on Savossa. Tuo tynnyrissä kasvaminen on tässä kohdin konkreettista. Äiti pisti lyspyajaksi poikansa tynnyriin, ettei vaan juokse jokeen. - rotestimökinpoika
kysellii kirjoitti:
Niinpä, niin.
Toinen asia, jota olen tuumitellut on se, että onko vain minun tuttavapiirissäni ollut tapana sanoa pihjala.Oon kuullut sanottavan pihjala ja viitake. Minusta parempi on pihlaja ja viikate.
Taitaa riippua paikkakunnasta, savolainen tietääkseni sanoo viitake. - muistelua
Taitaa olla se vaaitseminen maamittaukseen liittyvä homma. Esimerkiksi, kun mies tietyömaalla, tai rakennuksella kiikaroi sellaisen kolmijalkasen laitten kanssa. Tällöin hän mielestäni vaaitsee.
kyseellii kirjoitti:
Ja vielä lisäksi ei murretta: mihnkähän hommahyölään se liittyy vaaitseminen?
Luin sen juuri rehtori Jouko Jauhiaisen kirjasta Tynnyrissä kasvanut poika. Samassa kirjassa on Egyptin korpi, joten niitä siis löytyy Suomesta useampiakin. Tämä on Savossa. Tuo tynnyrissä kasvaminen on tässä kohdin konkreettista. Äiti pisti lyspyajaksi poikansa tynnyriin, ettei vaan juokse jokeen.Olin joskus työelämässä ollessani tekemässä erään voimayhtiön patoturvallisuusasiakirjoja ensimmäisen patoturvallisuuslain tultua voimaan vuonna 1984. Siinä yhteydessä padot vaaittiin ja tuloksia verrattiin voimalaitospatojen rakennusaikaisiin korkeusjärjestelmän N60 lukemiin.
- kysellii
muistelua kirjoitti:
Taitaa olla se vaaitseminen maamittaukseen liittyvä homma. Esimerkiksi, kun mies tietyömaalla, tai rakennuksella kiikaroi sellaisen kolmijalkasen laitten kanssa. Tällöin hän mielestäni vaaitsee.
Juuri tuon laitteen kirjailija kuvasi. Vaaituksen tarkoitus oli korkeuserojen määrittäminen suorittamalla vaaituskoneella vaakasuoratähtäys pystysuoraan mittasateikolliseen laattaan. Pojat olivat radan kunnostustöissä. Ojan piti laskea 20 senttiä sadalla metrillä. He istuttivat ensimmäisen korkokepin rantaviivalle ja läksivät siitä nostamaan ojaa. No te ymmärrätte kyllä miten siinä kävi:))
- muistelua
Kävikö niin, että ojan alkupäästä tuli mahottoman syvä kanava? Näin voisi käyvä, jos rantatöyräs on jyrkästi laskeva.
- kysellii
Juuri niin.
Mestari huusi: "Onko tähän tarkoitus avata Saimaan kanava? S...na!"
Sori, en huomannut kysymystäsi aiemmin. rotestimökinpoika kirjoitti:
Oon kuullut sanottavan pihjala ja viitake. Minusta parempi on pihlaja ja viikate.
Taitaa riippua paikkakunnasta, savolainen tietääkseni sanoo viitake.Pihjalasta tosiaan puhuttiin.
Moni lieksalainen täällä Syvässä Etelässä puhuu vieläkin pihjalasta.
Voimalaitospatojen mittapisteet piti vaaita viiden vuoden välein. Olin mukana vielä kymmenisen vuotta sitten ja silloin mittaukset tehtiin jo GPS-laitteilla, joka mittasi useasta satelliitista samaan aikaan saatuja korkeustietoja. Vuoden 1960 tarkkavaaitustuloksiin saatiin korkeintaan vain noin ±10 millimetrin ero. Se ei tietenkään selvinnyt kumpi tulos oli virheellinen vai oliko kumpikin. Tarkkuus riitti kyseisiin vaaituksiin, koska niillä seurattiin patorakenteiden mahdollisia painumisia. Olen nähnyt, että VR mittaa ratojen painumiset samanlaisilla laitteilla. Mittauksen suorittaminen on nopeaa pitkillä matkoilla verrattuna entiseen lattavaaitukseen.
- vanhalla.tekniikalla
Aivan. Tuo ratatyö oli ns. hätäaputyötä -60luvun alussa, jossa topparoikka vaihtoi ratapölkkyjä.
- Muroplasa
vanhalla.tekniikalla kirjoitti:
Aivan. Tuo ratatyö oli ns. hätäaputyötä -60luvun alussa, jossa topparoikka vaihtoi ratapölkkyjä.
Ei missään ole niin laiskaa väkeä kuin toppatroikassa näin itse kun olin
Joskus 90- luvulla olen hieman käytellyt sitä jossa oli lauta ja toinen tähtäili ja huuti lukemia.
Piti tehdä vesijohto ja viemäri vanhaan mielisairaalaan, jota muutettiin aivan muuksi keskukseksi yritystoimintaan.kamuttaja kirjoitti:
Joskus 90- luvulla olen hieman käytellyt sitä jossa oli lauta ja toinen tähtäili ja huuti lukemia.
Piti tehdä vesijohto ja viemäri vanhaan mielisairaalaan, jota muutettiin aivan muuksi keskukseksi yritystoimintaan.Pari vuotta sitten katselin, kun uusilla laitteilla tehtiin suuren rakennuksen paalupaikkoja, ja niiden korkeutta.
Piti olla rakennuttajan edustajana valvomassa, kuten oli koko rakennuksen ajan.
Nykyään liipettien vaihtokin näkyy hoituvan koneellisesti. Radalla kulkeva nosturin näköinen kone vetäisee vanhan pölkyn radan sivulta pois ja tyrkkää uuden pölkyn tilalle. Joillakin rataosuuksilla on vielä käytössä puisia pölkkyjä. Puiset kyllästetyt pölkyt kestävät 20 vuotta, mutta nykyiset betoniset pölkyt ainakin 40 vuotta.
- sinkomies
Kyllä se on täysin käsityötä oikeesti varma tosi
- pysytään-totuudessa
sinkomies kirjoitti:
Kyllä se on täysin käsityötä oikeesti varma tosi
Homma ulkoistettiin ja koneellistettiin jo hyvin kauan sitten kun VR:llä ei ole enää työntekijöitä topparoikkaaan. Minä näin ratapölkynvaihtokoneen Lieksan ja Pankakosken välillä 10 - 15 vuotta sitten. Sinkomies voisi jo päivittää tietonsa tälle vuosituhannelle.
Minun lenkkireittini kulki joku vuosi sitten rautatien vartta, jossa vaihtoivat pölkkyjä ja kiskotuksia.
Ei siinnä ukot olleet ulkona, vaan kone teki kaiken työn.
- Muroplasa
Koko ketju on kamuttjan keskustelu itsensä kanssa
- häiriköllekenkää
Otahan nyt ainakin aamulääkkeesi murovajakki!
Pysytäänpäs vielä asiassa.
Muistaakos vanhempi palstalainen kuinka talonväki vastasi paikkakunnallamme ennen muinoin kylään tulevalle vieraalle oven koputukseen? Sehän oli vain lyhyesti ”jaa”.
En tiedä, kuinka laajalla alueella tätä käytettiin ja mistä tuollainen jaa oli peräisin.
Harvemmin sanottiin ”sissään”, muista kohteliaista ilmaisuista puhumattakaan.- jaahaasissään
Minä käytän tuo edelleen, enkä ole edes kovin vanha. Siis töissä, kun oveen koputellaan.
Mummolleni sattui kauan sitten nolo tapaus. Enolla oli ollut tapana pilakoputella oveen. Muuten siistisanainen mummo oli huutanut, kun oli luullut enon taas pilailevan; "Mää persijeen koputtelemasta, siitä ne on kummemmatkii kulukenneet!" Koputtaja oli ollut pappi, joka kyseli kinkeripaikkaa. - onnettomille.reppanoille
Lieksan palstalla on useita tynnyrissä kasvaneita poikia, jotka kirjoittavat viesteihinsä vain muutaman sanan ja nekin väärin! Kouluja käymättömiltä ei voi tietenkään kovin paljoa odottaa.
- Vanahapieru
Elekee vikkuutelko. Tässä on latinan lause: Vitulos pascant persee.
Ei oo mittään hävytöntä. Osaannoonko kukkaan kiäntee?- huono-latinisti
Perseuksen vasikat laiduntavat. Hyvin vapaa suomennos.
- polttaapolttaa
Aihepiiri osuu kohdilleen, vasikoista ei ole kysymys.
- hyvin.huono.latinisti
polttaapolttaa kirjoitti:
Aihepiiri osuu kohdilleen, vasikoista ei ole kysymys.
Karjasta kuitenkin lienee kysynys, veikataan sonnit tai härät.
- verba.arma.nostra
Tuo persee saattaisi olla väärässä sijassa, mutta muutoin on: Persialaiset laiduntavat sonneja.
- korjaillaan
verba.arma.nostra kirjoitti:
Tuo persee saattaisi olla väärässä sijassa, mutta muutoin on: Persialaiset laiduntavat sonneja.
Minun mielestäni lauseen pitäsisi olla:
vitulos pascant persae.
- osallistuimpaminnäe
Sain illan häsyssä summamutikassa kyhäämääni umpimähkään vielä aamutuimaan himpun verran kipinää.
=Sain illan hämyssä summamutikassa kyhäämäni (nuotion) umpimähkään (puhaltamalla) aamutuimaan vähän kipunoimaan. Onko sinne päinkään?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomalaiset nuoret Eu:n köyhimpiä?
Suomalaisen nuoren varallisuus keskimäärin 5000e. Eu:ssa keskimäärin 25 000e.1651290- 881184
Sofia teki aika pahat oharit
Leikkiikö Sofia kansainvälistä kosmopoliittia vai menikö rehdisti pupu pöksyyn, kun perui viestillä tulonsa puoli tunti2051080- 66899
- 58658
- 52563
- 32548
Muiden vaikutus
Oletko antanut muiden vaikuttaa mielipiteisiisi, tunteisiini tai valintoihisi suhteessa kaivattuusi?79509No tavallaan seuraava kohtaaminen on käänteentekevä
Koska sanon sulle että rakastan sua. On aika. Pösilö.29484- 45477