Olen kärsinyt nyt kolme viikkoa kamalasta epätodellisesta olosta. Kaikki tuntuu yhtäkkiä muuttuneen,kaikki paikat ovat jotenkin outoja ja erilaisia , vaikka tiedän että ne ovat ihan ennallaan. Kun puhun ihmisten kanssa mietin että ovatko he oikeasti siinä vai kuvittelenko vain kaiken. Tuntuu kuin en olisi enää oma itseni. Yritän itselleni koko ajan hokea, että jos olo tuntuu kerran näin kamalalta, niin pakko tämän on olla todellista. Yritän muistella aikoja jolloin olo oli hyvä,mutta ei paljonkaan auta. Todellisuudentaju mulla on kyllä ihan tallellaan enkä näe mitään harhoja tai vastaavia(vaikka niiden ilmaantumista pelkäänkin) mikä mua vaivaa?
apua sekoanko?!
apuaaaaaa
8344
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sinun kannattaa kyllä mennä lääkäriin. Aivojen toiminnassa saattaa olla häikkää. Ja joskus tuollainen saattaa johtaa jopa psykoosiin.
Ahdistukselta kuulostaa. Joskus voi johtua jopa pahasta niskajumista. Onko joku asia joka stressaa pahasti?
Mulla oli joskus sama homma. Menee ohi kun syy löytyy ja tekee asioille jotain.
Ei kuulosta aivovialta. Psykiatri varmaan sanoisi, että tuo johtuu dissosiaatiosta. Luojan kiitos ihanasta psykiatriasta.
Juuh ja orjuuttavia pillereitä naamariin. Sitten vasta ongelmat alkaakin.
Mä veikkaan taudin nimeksi verenpaineen heilahtelut. Se tekee tollasia oireita, mitä aloittaja kertoo.
Minulla oli tuollaista ihan samanlaista. Kolme vuotta myöhemmin tuli rajut fyysiset oireet (oksentelin, kaksoiskuvia, huimausta, toisessa reidessä tunnottomuutta, toinen puoli kielestä puutunut). Magneettikuvien ja selkäydinpunktion jälkeen diagnosoitiin MS-tauti.
Voi siis olla puhtaasti fyysinen sairaus, aivovaurio kuten minulla, vaikka ois alun perin pelkät psyykkiseltä vaikuttavat oireet.
Ei välttämättä ole mitään. Itsellä oli tuota noin 5v takaperin mutta ei ole nykysin. Ihmettelin ja pelkäsin myös että olenko sekoamassa.
Jos asia mietityttää niin mene lääkäriin niin saat toivon mukaa vastauksia sieltä!
Mulla on ollut tota koko elämäni läpi ja mennyt joka kerta ajan kanssa ohi kun tottuu arkeen.
Eipä ole vielä seottu.
Tein ongelmistani uuden viestiketjun, käypä lukemassa.
Sekoat tietenkin! Myönteinen sekoaminen on aina plussaa. Tuurilla saa kengät oikeisiin jalkoihin ja housut niin, ettei ole sepalukset tapapuolella. Henkseleiden kanssa onkin jo vaikeampaa, kun sitoo itsensä niillä kuitenkin johonkin kiinni eikä pääse irti ennen kauheaa hikistä taistelua. Lopulta hekselit kyllä antaa periksi ja siitä tuleekin sanonta " paukuttaa henkseleitä".