Vielä Ranskan muukalaislegioonasta...

Tällä palstalla on aika paljon ollut kyselyä miten päästä muukalaislegioonaan ja mitä siellä on ja mitä tehdään, palkasta jne. niin kerronpa teille kyselijöille miksi te ette ikinä pääse Ranskan muukalaislegioonaan:

- Ensinnäkin jos ette osaa etsiä noista asioista oikeaa tietoa ko. lafkan virallisilta nettisivuilta, niin äo:nne ei voi olla kovin korkea. Ja legioonassa se ei voi olla kovin matalakaan. www.legion-etrangere.com

- Ranskan kielen taitoa ei virallisesti vaadita, mutta tuskin pääsee tänä päivänä kukaan joka ei osaa ko. kieltä huom. hyvin puhua... Ranskankielisiä hakijoita riittää kyllä.

- Hyvä kunto ja silmälasittomuus etc. ei riitä. Tänä päivänä legioonalla on varaa valita kokenutta jengiä riveihinsä etenkin itä-euroopan seuduilta... Suomalaisilla vellihousuilla ei ole mitään todellista taistelukokemusta.

- Legioonassa olette töissä 24/7. Suomalaiset ovat tottuneet max. 8h työpäiviin ja ylipitkiin lomiin. Jopa armeijan väki.

- Legioonassa ette perusta perheitä ettekä elä normaalia elämää, perhe on legioonakaverit ja sellainen sosiaalisuus mikä on hyväksi siellä on suomalaisille vierasta.

- Yksinkertaisesti: legioona sopii hyvin harvalle sinne päässeellekin. Vaikka moni suomalainen juoppo valehtelee siellä olleensa, on niitäkin jotka sinne asti ovat päässeet ja tulleet sitten vellit housussa takasin Suomeen juopottelemaan.

Ja vielä niistä entisten legioonalaisten tarinoista... Älkää kovin paljon uskoko, edes K.Pietiläisen juttuja. Vaikka hän on taatusti legioonassa ollut, vieläpä pitkän aikaa, tehnyt hienon uran niin äijä ei taatusti ole seikkaillut niin monessa paikassa ja tehtävässä kuin kertoo olleensa. Esimerkkejä:

- Ensinnäkin Pietiläinen oli alokkaiden koulutushommissa ja sotilaspoliisina. Sellaisiako ihmisiä tarvitaan taisteluissa joissa käyttöä on ennen kaikkea erikoisjoukoilla?

- Kongo/Zaire oli paikka jossa todistettavasti oli legioonalaisia Suomestakin. Mutta Pietiläisen mukana olo on hieman kyseenalainen juttu: Osa hänen kertomastaan on kuin kopio Hyeena Hämäläisen vanhoista romaaneista. Ja ne kirjat julkaistiin jo kauan ennen Kytin tarinoita. On toki mahdollista että Kolwezin taisteluissa olisi ollut myös Pietiläinen, koska muistaakseni jostain syystä legioona halusi käyttää ko. operaatiossa myös uusia miehiä ihan vain kokemuksen saamiseksi.

- Ruandan juttu on aivan tuulesta temmattu. YK:n touhu koko Ruandassa oli aivan onnetonta touhua, eivätkä he juurikaan käyttäneet aseita siellä. YK:n ja länsimaiden toiminta Ruandassa oli kaikkea muuta kuin hyvää, joukot pakenivat sieltä heti kun kansanmurha alkoi. (Eivät sentään kaikki... asiasta kohta lisää)Katsokaa sellainen elokuva kuin Hotelli Ruanda tai lukeaa mieluummin sellainen kirja kuin Hotellinjohtaja(kirjoittanut Paul Rusesabagina). Niistä käy ilmi länsimaiden haluttomuus tehdä oikeastaan mitään kansanmurhan estämiseksi, vaikka se olisi ehdottomasti kuulunut YK:n tehtäviin. Eli ottakaa selvää keitä sankareita Ruandan tapahtumissa todellisuudessa esiintyi... Niitä olivat jo mainitsemani Rusesabagina sekä mm. Mbaye Diagne niminen senegalilainen YK sotilas, joka ei paennut maasta ja hoiti kunnialla tehtävänsä loppuun saakka... Kerrottakoon sellainenkin yksityiskohta että Ruandassa tapahtui verilöylyn alkuvaiheessa suuri belgialaisiin rauhanturvaajiin kohdistunut hyökkäys. Belgialaisia johti Thierry Lotin niminen luutnantti joka myös kaatui ase kädessä. Kymmenen belgialaista siis teilattiin ennen kaikkea viidakkoveitsiä käyttäen.

- Jugoslavian tehtävässä on kirjan mukaan paljon sellaista mikä ei voi pitää paikkansa, mutta niistä täällä on kirjoitettukin jo aiemmin.

- Osallistuiko Pietiläinen Djiboutissa kaapatun koulubussin vapauttamiseen? Aivan mahdotonta se ei ole. Mutta tästäkin Hyeena Hämäläinen kirjoitti melko yksityiskohtaisin sanoin jo aiemmin mainitsemissani romaaneissaan... Liekö ne inspiroineet myös Pietiläisen kirjoittamaan omia "muistelmiaan". Olisi tosin mielenkiintoista tietää mistä Hämäläinen on yksityiskohtaisia faktatietoja saanut jo 80- luvulla kirjoihinsa...

Myös Suomen armeijassa olen törmännyt jopa upseereihin jotka ovat kertomansa mukaan legioonassa palvelleet. PASKAPUHETTA. Tornihuhuja on intti väärällään ja sekös harmittaa. Ei kai Suomen armeijaan voida ottaa töihin väkeä jotka ovat aiemmin palvelleet vieraan vallan joukoissa?

Eli lyhyesti: 2000-luvulla ei suomalaista legioonaan huolita. Älkääkä te entiset veteraanit täällä veistelkö satujanne... Ei 15-vuoden palvelun jälkeen myönnetyllä eläkkeellä vielä eletä. Eikä niihin kansainvälisiin hommiin ole sentään lähes jokaista täällä legioonalaiseksi itseään kutsuvaa jannua voitu kutsua :) Jos SUomessa on hankala YK:n hommiin päästä niin kerronpa vaan että Legioonassa se on vielä hankalampaa...