Masennuslääkkeiden haittana on usein

Monimutkainen kysymys. Itsemurhahan on aina yksilön oma päätös ja teko, mikä tarkoittaa sitä, että varsinaisesta teosta ei voi olla vastuussa kukaan muu kuin henkilö itse. Erilaiset asiat saattavat vaikuttaa yksilön päätökseen ja "ajaa" ihmistä itsemurhaan, jolloin voidaan spekuloida muiden sidosryhmien mahdollista moraalista vastuuta.

Vaikeampi kysymys on, kun lähdetään pohtimaan esimerkiksi SSRI-aineiden osuutta yksilön päätökseen tappaa itsensä. Tiedämmme, että "masennuslääkkeet" antavat osalle niin hirveitä trippejä, että kuolema tuntuu yhtäkkiä huokuttelevalta vaihtoehdolta. Akatisian saaneet kertovat, että olivat valmiita mihin tahansa, jotta pääsevät olotilaan pakoon, jopa itsemurhaan. Muistettakoon, että akatisiareaktiota tiedetään käytetyn/käytettävän mm. poliittisten vankien kiduttamiskeinona. Akatisiareaktio saadaan aikaan kaikilla ihmisillä, mutta se on annosriippuvainen yksilöllisesti. Toisille riittää pienempikin annos, jollaisia käytetään psykiatriassa yleisesti, kun taas toisille annos pitää olla selvästi suurempi saman reaktion aikaan saamiseksi.

Ihmiset siis muuttuvat tunteiltaan, sitä kautta ajatuksiltaan ja sitä kautta käytökseltään SSRI-aineiden vaikutuksenalaisena. Käyttäjien persoona muuttuu kuten esimerkiksi marijuanam tai alkoholinkin vaikutuksista tiedämme ja havaitsemme. Kun psykoaktiivien aiheuttamat tuntemukset eivät olekaan mukavia vaan karmeita, ihmiset päätyvät erilaisiin ratkaisuihin oloaan helpottaakseen, itsemurha mukaan lukien. Keinotekoiset tuntemukset voivat olla todella pelottavia, koska ne tulevat ikään kuin "ulkoa" eivät loogisina reaktioina tilanteeseen. Niitä ei voi hallita sen enempää kuin nousuhumalaakaan tai ekstaasi-crashia vaan ne on kestettävä psyykkaamalla itseään. Suuri vaara on, jos lääkäri tai psykiatri ei ole tiedottanut asiasta henkilöä etukäteen ja antanut ohjeita miten toimia, jos huono trippi iskee kohdalle. Kaikki eivät saa akatisiaa tai muuten koe SSRI-vaikutusta epämiellyttäväksi. Asia on toki kiinni myös elämäntilanteesta.

Jos aine on saatu virallisia reittejä pitkin (reseptillä jne.) ja käyttäjää ei ole tiedotettu riskeistä, sanon, että vastuuta kuuluu ainetta suositelleelle lääkärille tai psykiatrille sekä mikäli asiasta ei ole selvää mainintaan käyttöohjeessa ("potilasohjeessa") tällöin vastuu jakautuu myös valmistajalle. Käytännössä kuitenkin kaikki vastuu menee käyttäjälle, koska aineiden todellista luonnetta ja riskejä ei virallisesti tunnusteta. Ehkä tulevaisuudessa? Siihen asti seuraamukset lasketaan pelkästään yksilön henkisen voinnin (miinus aineivaikutukset) tai mieli(kuvitus)sairauden ansioksi.