Jaksaminen koetuksella Ystävän vuoksi.

Tiedän millaista elämää se on, mutta toivoisin sulle parempaa ja rakentavampaa seuraa. Että saisit toipua. Mun mielestä on hyvä kaataa se masennusläppä ja traumat jollekin ammattilaiselle. Ystävän kanssa voisi keskittyä yhdessäoloon ja kivempiin asioihin. Eikö?

Hän kyllä käy ammattiauttajalla. Kaipa tästä asiasta ois vaan jotenkin sanottava,,,,Tää negatiivisuus on se mihin en halua itse upota. Toisaalta huono olo koska tiedän miltä hänestä tuntuu vaikka itsellä ei ole itsetuhoisuutta. En tiedä olenko liian kiltti, pitäiskö olla itsekkäämpi tavallaan.

Sano, että jos muuta juttua ei ole, niin sitten ystäväsi voi mennä. Ajattele itseäsi - et ole itsekäs, vaan katsot omaan tulevaisuuteesi. Haluat kuntoutua, palata elämään. Ystäväsi yrittää vetää sinut mukanaan pohjamutiin. Sinun on oltava nyt lujana, asetettava omat rajasi. Niihin rajoihin kuuluu, että ystävien kanssa harrastetaan mukavia asioita. Ei yhteisolemisen tarvitse manian puolella olla, mutta tarkoituksellinen kurjuudella provosointi on kiusantekoa sinua kohtaan.

Itselläni on takana myös pitkä sairasloma. Myönnän olleeni huono ystävä. Toisaalta ennestäänkin harva ystäväpiirini on uusiutunut. Olen löytänyt muutaman kaverin, joille ei tarvitse selittää mitään, voi vain tehdä yhdessä jotain vaatimatonta mukavaa. Vaikka kävellä hiljaa metsässä tms.

Negatiivinen ihminen suorastaa hohkaa negatiivisuutta ja masentavaa mielialaa. Kenenkään ei tule hakeutua masentavan ja kaiken aikaa mollaavan, murjottavan, negatiivisen ihmisen läheisyyteen. Miksi ei? Siksi, koska varmasti silloin viimeistään tulee voimattomaksi ja vuode odottaa, jossa saat sitten itse loikoilla seuraavat puoli vuotta ja aloittaa kahden vuoden terapian jotta saat itsesi edes jotenkin kuntoon ja tolallesi.

Kerätkää siis kimpsut ja kampsut ja muuttakaa erilleen, jos nyt tällä hetkellä asutte yhdessä. Tapailkaa vaikka sovitusti sitten kerran kuussa. Rajat ne pitää olla ettei toisen terveys romahda pohjiin. Lykkyä tykö ja toimi nyt viimeistään, niin pääset itse kuntoon, hae itsellesi terveitä ja positiivisia ihmisiä kavereiksi.

Ja mitähän kamaa tämä ystävä vetää? SSRI, SNRI, neuroleptei? Vaikea sitä on elämäänsä kuntoon edes yrittää laittaa, jos aivojaan soseuttaa noissa aineissa, yhtään väheksymättä ystäväsi elämäntilannetta henkisen pahoinvoinnin aiheuttajana.

Niin ei ystävyyttä tarvitse laittaa kokonaan poikki. Kannattaa tehdä selväksi, ettei nyt vain jaksa kun itsekin on toipilas.

Kiitoskiitos palautteista, merkitsi minulle paljon.

Olen kertonut täällä ystävästäni, joka testaa, koettaa rajojaan aina vähän väliä. Nykyään näyttää, että tämä toistuu kolmen tai neljän kuukauden välin. Hän totaalisesti haukkuu, sättii, kaivelee menneitä, etsii vikoja jos jonkinlaista ja käyttää erittäin ronskia ja törkeää kieltä.
No reppanalla ei ole useita pysyviä ihmissuhteita ja ei häntä monikaan kestä.
Sanoohan välillä ihan totuuksiakin ja onhan ihminen toiselle peili. Siinä vihan vimmassa uskaltaa laukoa totuuksia, joita ei sovussa ikinä ilkiä tuoda esiin.

Olin kyllä itsekin hänelle peili ja tekstailin suoraan. Oikeastaan hän taitaa olla tällä hetkellä arvokas ihmissuhde ja meille molemmille. On se vain kummaa että sopu sitten syntyy. Yleensä kyllä minun puolelta ja alan viestittää, että eiköhän tämä taas riitä.

Pitää kyllä olla aika hyvässä sielunhapessa ja kasvanut ihmisenä, että kestää moisen koulun.