Uusimmassa rautia mainoksessa on lämminvesivaraaja kahdella vastuksella 2x800w
Paneeleilla kannattaa lämmittää vettä edullisesti
Paneeleilla kannattaa lämmittää vettä edullisesti
varaaja jossa 2 vastusta
EDUKASTA
612420
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 61
Vanhimmat
Kerropa nyt vielä ihan omin sanoin että miten se paneeleilta lämmittäminen on edullista? Jään mielenkiinnolla odottamaan...
Se on edullista 25 vuoden jälkeen.
ei taatusti ole. itse itselle tuotetusta sähköstä pitäisi jo nyt maksaa sähköveroa ja tulevaisuudessa aivan varmasti.
Jos laitat katolle vaikka 500wh paneelit niin maksaa sulakkeet johdot paneelit ja muutama puun pätkä n500e. Usein lasketaan tuotto 500kwh/v tämä systeemi vaikka vastukseen kytkettynä 50% hyötysuhteella = 250kwh/v todellisuudessa on vähän enemmän. Sähkön hinta vain 10c/kwh niin menee 20v takaisin maksuun. Ja sitten selityksiä työn osuudelle...
Yhden kuution vesimäärän lämmittäminen yhdellä astella kuluttaa noin 1,2kWh sähköä. Normaalissa varaajassa on noin 300 litraa 55 asteista vettä. Normiboilerin lämpöhäviöt ovat vuorokaudessa koin 1,5kW.
Voisi ajatella kytkettävän 1kW paneelisto termostaatin ohi vastukselle. Tällöin boilerin veden lämpö nousisi hyvänä päivänä noin 15 astetta ja olisi illalla noin 70 astetta. Jos vetä ei käytettäisi ja seuraavanakin päivänä porottaisi taivaan täydeltä, niin lämpö nousisi toisen päivän jälkeen noin 80 asteeseen. Kolmantena 90 asteeseen jne. Ilmeisesti noin 5-7 päivän aurinkojakson jälkeen boileri kiehuisi, jos käyttöä ei ole. Jos vettä käytettäisiin normaalisti, niin esim. meillä kahden hengen taloudessa päivittäinen vedenlämmittäminen vie mittausten mukaan 6-7kWh sähköä. Eli meillä veden normikäyttö ja 1kW panelisto aurinkokeleillä pystyisi lähes lämmittämään koko käyttöveden ilman termaria. Lisäksi voisi olla väliaikaisesti poissa muutamia päiviä ilman, että kytkisi paneelit pois käytöstä.
Aurinkopaneelien suorakytkennässä on paneelien kuormittamisesta johtuvia ongelmia, eikä paneelien tuotto ole paras mahdollinen. Tuotosta voi laskea pois kolmasosan ja sen jälkeen vielä vähennetään veden vastuslämmityksen hyötysuode, joten tuo 50% voi olla aika lähellä toteutunutta. Eli paneelitehoa pitäisi olla minun tapauksessa noin 2kW.
Jos käytetään noin 500 euroa maksavaa lisäeletroniikkaa, niin paneelimäärän voi pudottaa 1,5kW ja saadaan hyödynnettyä koko teho. Sillä eletroniikka säätää paneeleista otettavaa tehoa. Lisäksi voidaan ajaa yhtä vastusta samanaikaisesti verkkosähkön kanssa, Suorakytkentä vuorostaan vaatii aina oman erillisen vastuksen.
Verkkosähkö on halpaa taikka sitten aurinkosähkölaitteet liian kalliita, jotta homma varsinaisesti kannattaisi. Takaisinmaksuajat ovat liian pitkät.
Suorakytkentä vaatii aina erillisen vastuksen; siis onko se määräyksissä vai miksi vaatii,kun periaatteessa normi varaajasda on kolme erillistä 1kw vastusta ja voit ottaa kahdesta vaikka johdot pois niin verkkosähkölle on edelleen yksi 1kw vastus
Ja varmaan sitten myös kahdella termarilla
Taas tyhmä aloitus, mutta totta on että kesällä halvan sähkön aikaan veden lämmitys onkin edullista !
Mutta mitenkä "edullisesti" tuolla lämminvesivaraajalla saisi talvellakin lämmitettyä vettä?
Jep ja tuottolukemia saa mukavasti "fiksattua" paremman näköisiksi kun pesee auton ja kastelee nurmikon kuumalla vedellä...
Tässä aloittelijalle rautian kuvastossa oleva lämminvesivaraaja
https://www.k-rauta.fi/rautakauppa/vedenlämmitin-tesy-50l-anticalc
En ymmärrä että tuo varaaja olisi mitenkään parempi paneelikäyttöön kuin perus 300L jossa kolme vastusta, ellei ole kahta termaria
Aloittaja meinaa varmaan vaihtaa toisen vastuksen 12 V vastukseksi. Eikä ole konstikaan käyttää yhtä termostaattia noiden vastuksien ohjaamiseen. Välirele ja valintakytkin (aurinko/verkko aurinko) peliin mukaan.
Miten yhdellä termostaatilla priorisoidaan aurinkosähkön käyttö? Siis niin että auringolla lämmitetään niin kuumaksi kuin pystyy ja verkkosähköllä sitten jos meinaa mennä muuten liian kylmäksi.
Hyvä ja kannattava hankinta. Itselläni ollut veden lämmittämistä varten aurinkokeräin käytössä vuodesta 2011. Hankinnan jälkeen vuotuinen sähkönkulutus on ollut 1500-2000 kwh aikaisempaa pienempi. Eli säästän nykyhinnoilla n. 200 euroa/vuodessa. Se on mielestäni hyvä korko 2000 euron hankinnalle. Laite toimii helmikuulta-marraskuulle, tosin ääripäissä vain pienellä tuotolla. Lämmintä vettä kuluu kesällä ainakin yhtä paljon kuin talvella. Meillä jopa enemmän. Ympäri vuoden huushollin urhelijat (3kpl) käyvät suihkussa päivittäin. Kesäisin muutkin asukkaat (äiti ja isä), johtuneeko hikoilusta. Lopullisesti säästöt ja menetykset mitataan, kun myyn taloni. Lasketaanko keräimelle arvoa tai ei.
Nyt on mietinnässä paneeleiden hankinta muuhun sähkön kulutukseen. On enää hinnasta kiinni.
Aurinkokeräin on aivan eri asia kuin aurinkosähköpaneeli. Keräimen hyotysuhde on mallista riippuen 2-3 kertaa suurempi.
Aurinkosähköpaneelit kannattavat nykyhinnoilla vasta yli 20 vuoden jälkeen edellyttäen, että kaikki tuotettu sähkö saadaan käytettyä. Näin on hyvin harvoissa tapauksissa vaikka tuottoa ja kulutusta yrittäisi kuinka optimoida.
Mielestäni on väärä laskutapa laskea hyöty ainoastaan ns. laitteen takaisinmaksuajalle. Hyötyä tulee heti, kun säästö vuodessa on kohtuullinen eli ylittää vastaavalle summalle saatavan tai maksettavan koron tai sijoituksen tuoton (pankkikoron, osakkeet). Väitän näin, koska todennäköisesti mm. energiaa säästävät laitteet myös lisäävät rakennuksen arvoa ja myyntitapauksessa myös kiinnostavuutta, jolloin on mahdollisuus saada osan sijoitetusta pääomasta takaisin kiinteistön kohonneena hintana. Ainakin olen huomannut, että mm. maalämpöä käytetään myyntivalttina joka varmasti vaikuttaa kiinteistön hintaa.
Jos takaisinmaksuajassa halutaan päästä esim. 15 vuoden tasoon, pitää systeemin hankintahinta saada niin alas että tee-se-itse-asennus on ainoa vaihtoehto. Ja tee-se-itse-viritykset ovat näissä tyypillisesti sellaisia että kiinteistön arvo ei sen vuoksi ainakaan nouse...
Hyötyhän nimenomaan lasketaan siitä milloin laiteen tuotto on maksanut hankinta- ja huoltokustannukset. Jos laitteet eivät elinaikanaan maksa itseään ikina takaisin, niin niistä ei ole hyötyä vaan ainoastaan kuluerä. Paljon hyödyllisempää olisi tällöin pitää rahat piironginpäällä lasipurkissa.
Energiaa säästävät laitteet nostavat rakennuksen jälleenmyyntiarvoa. Mutta laitteet ikääntyvät ja kandenkymmenen vuoden päästä ne alkavat olla jo vähän ehtoopuolella ja huoltokulut nousevat. Eihän kukaan maksa vanhasta talostakaan uuden arvoa.
Jotta laitteet aivan oikeasti nostaisivat rakennuksen arvoa ja kiinnostavuutta, niin niiden on oltava erittäin korkeatasoisia ja ammattimaisesti asennettuja. Tällöin laitteiden hankintahinta on myös hyvin korkea.
Maalampö on aika usein luokattoman huonosti suunniteltu ja sen mitoitus on aivan pielessä. Harva ymmärtää laitteita hankkiessaan, että tulee ostaneeksi halvimmala tarjouksella väärin mitoitetun laitteen. Yleensä esim. maalämpökaivon syvydessä tingitään. Halvalla ei saa mitään hyvää laitteistoa.
Puhunkin laitteista, jotka tuovat säästöä vuositasolla enemmän kuin esim. osakkeet. Ei niistä laitteista myytäessä tarvitse uuden arvoa maksaa. Siitä huolimatta mm. maalämmöllä on jokin arvo, mikä nostaa kiinteistön arvoa. Samoin muilla todella energiaa säästävillä laitteilla. Muutoinhan nolla energiatalotkin ovat täyttä huuhaata ja ovat pelkästään kuluerä. Väitän, että niidenkin kiinteistöjen arvo on myyntivaiheessa korkeampi, vaikka niidenkin tekniikka vanhenee, kuin tuhlaavampien talojen.
Huonosti toteutetut järjestelmät ja huonosti rakennetut talot eivät kuulu tähän keskusteluun. Se on toinen juttu. Nyt ainakin itse olen tarkoitanut asiallisia ja asialliseti toteutettuja energiansäästöä tuovia laitteita.
Periaatteessa nostaa kiinteistön arvoa jo muutama paneeli,inverttwri,verkonvaihtokytkin ja muutama akku.Ainakin varavoiman suhteen jos on paikassa missä katkeilee sähköt ja tuo se turvallisuuden tunnetta kun tietää ettei pakasteet heti sula
Eipä sitä aurinkosähköllä paljoa pakastimia pyöritellä.
Nyky a 300L vie huoneenlämmössä 500wh/vrk ja 5-10asteessa noin 300wh/vrk. Huhtikuun alusta syyskuun loppuun riittää ehkä 400wh paneeli teho kylmälaitteille esim yksi pakastin ja jääkaappi. Ja akkuja vaikka 4×200a niin saa olla vaikka kolme pilvi päivää peräkkäin.Mutta jos muita laitteita niin sitten vaaditaan enempi paneeli tehoa.
Pörssiosakkeet ja aurinkosähkö ovat aika hyvä vertailukohta. Kumpaankin on kannattivinta investoida pitkällä aikajänteellä.
Yhden kilovatin verkkoinvertterijärjestelmä on maksanut itsensä vähän yli 20 vuden perästä. Arvio on saatu Teknilisen korkeakoulun diplomityöstä aurinkoenergian kannattavuudesta pintalossa. Arviossa on otettu huomioon verkkoinvertterin vaihtaminen kerran sen käytttöiän tultua täyteen.
Laitteisto tuottaa noin 1000kWh sähköä vuodessa. Eli 20 vuoden jälkeen saadaan vuodessa noin 100 eurolla sähköä. 30 vuoden kuluttua on säästetty 1000 euroa, joka kilisee tilillä, jos kilisee.
Laitteiston tuotto hiljalleen hiipuu, sillä noin 20 vuoden jälkeen kennot tuottavat 80% uusiin verrattuna ja hiipuvat tästä edelleen. Verkkoinvertteri menee jälleen vaihtoon joskus 25 vuoden jälkeen. 30 vuoden jälkeen paneelit joutuu todennäköisesti purkamaan katolta alas kattoremontin alta. Eli loppupäätelmämä voidaan sanoa, että kennot tuottavat verkkosähkötaloudessa juuri ja juuri niihin sijoitetun rahan takaisin.
Pörssiosakkeisiin sijoittamisen keskimääräinen tuotto on ollut pitkällä tähtäimellä noin 8%. Joskus enemmä ja joskus vähemmän. Sijoitetaan 1000 euroa. 20 vuoden aikajänteellä rahaa kertyy alkupääoma mukaanlukien 4661 euroa. 30 vuoden perästä noin kymppitonni.
Aurinkosähköjärjestelmään sijoittaminen ei tuota mitään. Pörssiosakkeisiin tuhansia. Jos laskelmissa oli jonkin perustavanlaatuinen virhe, niin pyydän sen korjaamaan.
Asunnon arvonnousuun ei ole ainakaan aurinkosähkön osalta mitään perustetta. Tosin asunnon arvo muodostuu paljolti tunnepohjalta.
Joo, keräimet vedenlämmitykseen, eikä mitään säköpaneeleita.
Ymmärsin, että alkuperäinen kysymys koskee veden lämmittämistä aurinkopaneeleilla. Molemmat sekä keräin, että paneelit ovat siihen toimintaan kannattava hankinta. Itselläni kuten vastasin on kokemusta vain keräimestä. Suurimpia niihin kohdistuvia harhoja on aika yleiset väittämät, että laitteet toimivat vain aurikoisella ilmalla.
"paneelit ovat siihen toimintaan kannattava hankinta"
Noniin ja taas tätä osastoa... Sama kommentti kuin aloittajallekin eli kerroppa nyt vielä ihan omin sanoin että miten se paneeleilla lämmittäminen on kannattavaa?
Rahallisesta kannattavuudesta ei ainakaan voi juuri puhua 15-25 vuoden takaisinmaksuajoilla?
No jos paneeleihin käytetyt rahat menisi muuten viinaan ja tupakkiin, on paneeli-investointi kannattava jo ensimmäisenä aurinkoisena päivänä.
Tottajoo. Tuolla argumentilla kissanpaskankin ostaminen on kannattavaa
Samaa mieltä pihistäjän kanssa. Eli parempi raha vaikka vain vähän tuottavassa käytössä kuin pankkitilillä jossa ei saa mitään tuottoa. Tosin pääoma ei tietenkään ole enää käytettävissä johonkin muuhun investointiin.
>Eli parempi raha vaikka vain vähän tuottavassa käytössä kuin pankkitilillä jossa ei saa mitään tuottoa
Valinta se on tuokin, mutta tällaisen toimintamallin kuvaaminen kannattavaksi on lähinnä vitsi
Vähintään taloustieteen Nobeli luvassa.
Myös tekniikan Nobel on aika lähellä sähköyhtiöiden kaatajilla :-D
Nimimerkki "tuhlaajat" kertoi perustellun totuuden eli eipä nämä paneelimiehemme Carunaa eikä muita sähköyhtiötä sittenkään "ilmaisella" sähköllään kaada :-)
Muuten vappukin lähestyy joten onkin aika kysyä paljonkos on paneeleiden "ilmaisen sähkön" tuotot olleet alkuvuonna ??
Mikä kannattaa ja mikä ei ?
Epäilen että pörssipeli se nyt vähiten kannattaa siinä mielessä että rakentaako se vaiko purkaa yhteistä isänmaata.
Omat sijoitukset teollisuuteen ovat rakentaneet, eli osuuskunta metsäliitto on keräämällään osuuspääomalla pitänyt muun velkamääränsä kurissa sekä rakentanut teollisuutta Suomeen.
Varsinainen osakepeli valmiilla osakkeilla on nollasummapeliä, josta isänmaa
ei hyödy mitään, - vaikka verotuloja kerätäänkin tuossa hyrrässä pyöriviltä.
Joku laskee hyötyvänsä mutta se hyöty on toisen tappio.
Sitten on niin että näissä laskelmissa hurskaasti unohdetaan konkurssin tai muun lopettamisen nollaamat arvot.
-
Kannnattaako etelänmatka ?
Missä ajassa saat matkastasi omat pois taikka edes korkoa ?
Empä ole koskaan vetänyt sellaista korkoa kuin mitä nyt saan omasta sijoituksestani aurinkopaneeleihin ja mopoauton litiumakkuihin.
Tuolla 30 % hujakalla pyörivää korkoa olen saanut jo muutaman vuoden, mutta osa tuosta tulee siitä että vältyn eräiden verojen ja maksujen pulittamiselta vakuutusyhtiölle ja valtiollle.
Joka tapauksessa päälle puolet sijoituksesta on jo tullut selvinä käteisen rahan säästöinä takaisin ja parin muutaman vuoden kuluttua alankin sitten rikastua.
Ja enpä enää tarvitse ostaa bensiiniä autoon, - on muuten siinä määrin vapauttava kokemus että jotain rahallista hyötyä siitäkin jotain kautta tulee.
Laita niitä tuottolaskelmia näkyville niin päästään arvioimaan tuota 30% tuottoa.
Eli mitä investointeja laittesi ovat vaatineet? Älä unohda piilokustannuksia, jotka mielellään unohdetaan.
Eli raakaa matematiikkaa kehiin.
Legendaarinen Antero Rantanen taisi virheellisen mittaustapansa pohjalta laskea hulppean 20% vuosikoron, mutta tämä tyyppipä nokittaa vielä 10% päälle LOL X)
Mutta minäpä vedänkin paneeleillani 58% vuosikorkoa. Uskokaa pois
On se omituista, että vain keräimet, paneelit ja maalämpöpumput ym. pitää uusia jossakin vaiheessa niin, että ne lisäävät hankinnan takaisinmaksuaikaa verrattuna johonkin muuhun (veden) lämmitysjärjestelmään. Ellei aurikokeräintä tarvitse uusia niin ainakin katto pitää uusia. Todennäköisesti se katto pitäisi uusia ilman keräimiäkin. Yleensä vertailussa sitä järjestelmää ei mainita, mihin verrataan. Lienee joku oletus? Itselläni on kokemusta vain (veden) öljylämmityksestä ja sähkölämmitykestä. Niistä ainoastaan suoran sähkölämmityksen laitteet ovat kestäneet "isältä pojalle", varaaja ei. Öljylämmityskattilat ja-polttimet on pitänyt uusia n. 20 vuoden välein. Maksanut ne on ainakin saman verran kuin maalämmön pumppu. Käsitykseni mukaan kaikki laitteet ovat kuluerä. Jos minun nyt pitäisi uusia öljylämmityslaitteet ja vaihtoehdoksi tulisi maalämpö. Hankintahinnan ero lienee se ainoa tekijä jolla halvempaa lämpöä ja lämmintä vettä tuottavalle järjestelmälle voidaan laskea takaisinmaksuaika. Käyttöikä molemilla järjestelmillä lienee sama. Huoltokuluissa voi olla eroja.
Paneelien ja keräimen osalta vertailupohjana pidetään sähkön hintaa, joka näissä vertailuissa on ainoa oikea kähtökohta. Niiden tuotosta tosin turhan moni esittää pelkkiä oletuksia ja teoreettisia käyriä. Ne vain ovat usein aika kaukana todellisuudesta.
Jos käyttöveden voi lämmittää, esim. puolet vuodesta aurinkokeräimellä. Säästää se muita järjestelmiä ja niiden elinkaari pitenee.
Metsäveli kirjoitteli:
"rakentaako se vaiko purkaa yhteistä isänmaata.
...
Omat sijoitukset teollisuuteen ovat rakentaneet
...
rakentanut teollisuutta Suomeen.
...
isänmaa ei hyödy mitään"
Ooooo onpa jaloa. Isänmaan rakentaminen ja jälkipolvet jne. Oikea Suomen Mies niinkö?
En nyt oikein ymmärtänyt miten kiinalaiset aurinkopaneelit, litiumakut ja mopoautot liittyvät tähän ylevään isänmaa-hehkutukseen mitenkään, mutta taisi se tulla selväksi jo tuossa kohtaa kun MINÄ MINÄ MINÄ tulee peliin mukaan hahhah
"vältyn eräiden verojen ja maksujen pulittamiselta vakuutusyhtiölle ja valtiollle
...
käteisen rahan säästöinä
...
muutaman vuoden kuluttua alankin sitten rikastua"
Sinullekin löytyy alla olevasta linkistä vastaus siitä mitä mieltä metsäveli ite on omasta jaloudestaan ja sen hyttysenkakin vertaisesta merkityksestä.
Saattaa olla kyllä liian vaativa näkökulma asiaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/12741249/sahkoautot
No kysehän on sijoituksesta mopoautoon johon liittyy aurinkopaneelit sekä
sähkövarasto eli akut.
Näistä koostuu sijoitus joka tuottaa säästöjä metsäveljen talouteen.
Mihin verrataan, eli mitkä aiemmin olleet kulut muuttuvat ?
Sähkömopoauto korvasi Lada samaran ja alla kulujen muutokset.
186 ajoneuvovero jota mopoautolla ei ole.
200 (noin) tämän verran halvempi on mopoauton pakollinen liikennevakuutus.
208 bensiinikulut - noin 2000km vuodessa ja 160 litraa , 1,3 euroa L.
594 tämän verran säästöjä yhteensä vuodessa.
Vanhan bensavehkeen muut kulut saattavat yllättää pahasti käyttäjän,
mutta niitä en nyt ryhdy analysoimaan enkä ota säästöinä vielä lukuun.
Kuitenkin latukan pakoputki olisi joutunut remonttiin, öljynvaihto oli edessä sekä muuta polttomoottoririemua häämötti tulevaisuudessa.
Mutta mitä noista.
Vuotuisen ajomatkankin olisin voinut valehdella suuremmaksi, ja kyllähän se vuosien mittaan suurenekin, - nyt kuitenkin hoidan kuntoa pyöräilemällä ja se pienentää ajomatkaa noin kolmanneksen.
--
Mopoauton akkupaketti oli alkuaan kooltaan 90 ampeerituntia ja 52 volttia.
Siinä oli 16 kappaletta 90 ampeeritunnin kennoa jotka onnistuin
saamaan noin 1600 euron hintaan.
Tähän noin 300 euron aurinkopaneelit sekä muuta sälää ja jotain 2200
euron sijoitus on kasassa , - vastaan pyöreät 600 euroa säästöä vuodessa.
Mitäs tälle sijoitukselle tulee korkoa tähänastisten lukujen perusteella?
Peräti ja oikein 27,2 %
--
Tässä laskelmassa ei ole huomioitu itse auton ostohintaa, mutta eipä
tarvitsekaan, - maksoihan se latukkakin vaikka ei säästänyt yhtä ristuksen killinkiä.
Nytpä kuitenkin on niin että mopoauton mukana sain kelvollisia 12 voltin
lyijyakkuja 12 kappaletta, ja ne ovat jo säästäneet yhden traktorin starttiakun hinnan ja loput ovat ladattuina odottamassa sähkökatkoja, joita niillä on jo hoideltukin.
Näiden tuottama säästö, sekä niiden jäljellä oleva arvo pitäisi jotenkin arvostaa sijoituksen hyötyjä laskettaessa.
En nyt kuitenkaan viitsi.
Tässä nyt kuitenkin alkuperäinen sijoitus näyttää 30 % hujakkaa sijoituksen
tuotoksi.
Jos bensan hinta ei olisi laskenut nykyiseen alehintaan olisi prosentti suurempi, ja kylläpä se tästä vielä suureneekin.
Joku toinen hemmo ajaisi tuplat tai triplat kilometrejä ja vuotuissäästö
olisikin toista tuhatta euroa.
--
Nytpä metsäveljen täytyy tunnustaa että minähän mokasin hyvän sijoituksen !
Ostin nimittäin puolet lisää akkuja joten onkos nyt tuotto vain 15 % ?
Eipä suinkaan.
Nimittäin tällainen säästöinä laskettava tuotto on aina jossain määrin
"leikkirahaa".
Oikea tapa on ajatella siten että alkuperäinen sijoitus kuoletetaan
säästöinä, eli saadaan omat pois.
Tuottoprosentti vain kertoo millä vauhdilla pääoma palautuu säästöjen
muodossa käytettäväksi vaikka uusien akkujen ostoon.
Kun tässä menee enää muutama vuosi, ja koko sijoitus on tullut
säästöinä takaisin, niin pukkaa uutta pulmaa.
Mitekäs silloin tuottoprosentti lasketaan ?
Nolla euroa on kiinni akuissa ja rahhoo tulloo kuin suokuokalla ?
--
Nyt sitten on vielä eräs asia joka on itämässä tämän sijoituksen
ansiosta.
Mopoauton akkuhan on sähkövarasto joka kulkee metsäveljen työmaalle.
Sähköä tarvitsee metsässäkin ainakin sähkömoottorisahan akkujen
lataukseen ja näin säästän kun en tarvitse ostaa niitä turhan montaa.
Auton lifepo akut ovat tyypiltään sellaiset joita en saa autokäytössä ikinä
loppuun.
Ne ovat vallan hyvin käytettävissä aurinkosähkön varastoksi, ja
nollakustannuksella.
Tämä koska edes maksimaalinen varastointitarve ei riitä vanhentamaan
akkuja käyttökelvottomiksi.
Näiden pitkäikäisten lifepo akkujen myötä ollaan täysin uuden asian
edessä ja miten "hyvä alkaa kiertää" tuottaa vielä monta yllätystä.
Sijoitusten vertailut kuuluu tehdä yleensä samantasoisille laitteille. Tavallinen henkilöauto on kuljetuskapasiteetiltaan ja toimintasäteeltään moninkertainen verrattuna mopoautoon.
Asiaa pitäisi lähestyä vertaamalla polttomoottorilla käyvää mopoautoa sähkömopoautoon, jolloin vain vertailtaisiin akkujen latausta suhteessa polttoaineenkulutukseen. Lisäksi käyttöikä ym.
Mitään laitteiden osien aliarvostusta ei saa käyttää kuten "saamiasi" alihintaisia akkukennoja. Laskelmissa täytyy käyttää markkinahintoja eli akkujen todellinen hinta on kansin kolminkertainen.
Kuika nuo uudet 2V akkukennot mahtuivat vaihoijen llyijyakkujen paikoille. Nehän ovat aivan eri kokoisia. Latausäädinkin piti ilmeisesti vaihtaa, sillä lyijyakkujen säädin ei enää käy. Yhdellä isolla aurinkokennolla lataillen et ilmeisesti ajele joka päivä, sillä teho ei riitä. Entä ajatko laikaan talvella? Silloin akut on ladattava verkkosähköllä ja auton lämmitys hoidetaan polttoainetta käyttävällä sisätilalämmittimellä.
Alkaa jotenkin vaikuttaa siltä, että ajelet kuvitteellisella mopoautolla, jota ei ole lainkaan olemassa mielikuvituksesi ulkopuolella.
ps. akkusahat ovat kyllä kehittyneet, mutta ei niistä ole edes puliammattimaiseen metsänhoitotyöhön. Minulla on hussen sähkösaha, joten tiedän mistä puhun.
Eihän tässä ole tarkoitus vertailla autoja toisiinsa vaan sitä että minkälaisen muutoksen jokin sijoitus tuottaa yksityistalouden "kassavirtaan".
Väitätkö että mopoauton vanhoilla lyijyakuilla ei ollut mitään vaikutusta metsäveljen talouteen ?
Olihan niillä mutta jätin moisen pikkuseikan laskelman ulkopuolelle.
Samoin kuin jätin Ladan suuret huoltokustannukset.
--
Auton teknisistä ratkaisuista en viitsi epäilevälle tuomaalle esitelmää
erikseen värkätä, asia on ollut esillä siksi monta kertaa.
Palstan alussa on hakuikkuna, siihen hakusanaksi vaikka metsäveli,
ja sitten vaan lukemaan, kyllä se sieltä löytyy.
Metsäveljen sähkömoottorisaha on ainakin puolet parenpi kuin onneton
husku - heitä se mäelle !
Stihl merkkinen ja käteenkäyvä peli jossa käytössä 2 akkupakettia 160 w
ja 177 wattitunnin palikat.
Tukkimiehen kirjanpito kertoo ajankohdan latauskerroiksi 270 kappaletta
niistä toiselle.
Hyvin tuossa vielä virta riittää ja vain lievää hiipumista voi epäillä tässä
noin 4 vuotta käytössä olleessa akussa.
Kaksi akkua riittää hyvin työskentelyyn jos on mukana isompi sähkövarasto, invertteri ja laturi.
Tavallista moottorisahaa en ole edes käynnistänyt moneen vuoteen.
Tukkipuutkin kaatuu sähkösahalla tarvittaessa.
Muuta en moiti kuin sitä että kaita teräketju on haasteellinen teroitettava
ja että teräketjuöljyn suodin päästää liian suuria roskia pumpulle.
Pumpun imupuoli on kyllä helpossa paikassa puhdistettavissa.
Esimerkiksi tämä keskustelu saattaisi kiinnostaa.
Painavin asia löytyy pitkän keskustelun loppupuolelta ja sen pointti on
hieman ikävä rompeuskossa oleville.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/12741249/sahkoautot
Niin että miten se sähkömopoauton käyttäminen vaikuttaa edullisesti metsäveljen kassavirtaan?
Dieselmopoauto kuluttaa diiseliä 3litraa sataselle. 2000km matkalla se tekee 60 litraa eli 60 euroa rahassa vuotta kohden.
Entä se sähkömopoauton edulliset alihintaiset 1600 euron akut ja oheislaitteet yhteensä 2200e. Tämään tehee 36 vuotta dieselmooautolla ajelemista ennenkuin tulee säästössä takaisin.
Oletko ihan järjissäsi kannattuvuuslaskelmiesi kanssa?
Vaikka ajaisit niillä alkuperäisillä lyijyakuilla, niin silloinkaan homma ei kannata. Akut joutuisi uusimaan viiemsitää viiden vuoden päästä ja ne maksavat takuulla enemmän kuin dieselmopoauton viiden vuoden polttoainekulu. 300 eurolla et osta edes uusia lyijyakkuja.
Metsälehden testissä Stihl MSA 160 C akkumoottorisaha.
Hakkuuhommiin ei Metsälehti akkusahaa suosittele, ”puu saatiin kyllä nurin, mutta karsinnasta ei tullut mitään”, Metsälehti toteaa. Saha sopii puutarhoihin ja timpurihommiin.
Metsälehti puhuu tuossa sikamaista potaskaa !
Vai ei karsinnasta tullut mitään ?
Siinä se oksa katkeaa kuin paksu tukkipuukin, mutta mihinkään
"pyyhkäisykarsintaan" sahasta ei kunnolla ole.
Mitä tuo pyyhkäisykarsinta pitää sisällään ei kyllä aukea muille kuin
alan miehille.
Se on sennäköistä urakkavauhtia että ihmisrääkkäyssyyte on lähellä.
Tässä vastinetta nimimerkki mistänäitäsikiää.
Kerroppa millä talouden mekanismilla se että joku sivullinen hemmo saattaisi onnistua säästämään enemmän dieselmopoautolla vaikuttaa metsäveljen talouden kassavirtaan ?
Eipä niin ristuksen millään !
Tuossa ylempänä todistin että säästöinä entiseen ladakantaan verraten
metsäveli-ite saa sijoitukselle hyvinkin 30 % koron, ja omat pois pikavauhtia.
Se että joku säästää enemmän sotkemalla räntäsateessa jopolla, ei
kyllä vaikuta asiaan sitä-ei-tätä.
En suinkaan tyrmää ketään hankkimasta dieselmopoautoa jos sen vihoviimeisen vanha ja vikaherkkä tekniikka ei häiritse.
Jää kyllä enimmiltä hankkimatta, on se niin pitkä askel huonompaan tekniikkaan.
--
Se miksi metsäveljelle kelpaa vain sähköiset ratkaisut johtuu romunomian harrastuksesta.
Romunomi kun näkee teknisen ratkaisun ohi myös sen muut käyttösovellutukset.
Sähköauton yhteydessä niitä löytyy erittäin paljon, ja kun pystyn
ne itse myös toteuttamaan, niin lystiä piisaa tässä metsäveli-rievun
niiku hektisessä elämässä.
Et sinä todistanut mitään. Kunhan luulet säästäväsi. Polttomoottorikäyttöisellä mopoautolla liikkuminen olisi paljon halvempaa, jos kustannuksia aletaan ihan oikeasti laskea ei luulla asioita.
Tyypillistä Anteo Rantasen logiikkaa.
Et malttaisi olla painamatta sitä enteriä jokaisen lauseen jälkeen. Vaikka kirjoituksesi on aika huteralla pohjalle, niin sitä oli tällöin edes helpompi lukea.
Metsäveli-rievulla kun on riesana tuo " henkien erottamisen armolahja" niin nyt kyllä erottuu ja tasaseen.
Sitä ei varmaan kukaan enää epäile etteikö, moottorisahoille kävisi kuin johdollisille porakoneillle. Eli akkuvehkeet tulee syrjäyttämään muut tekniikat.
Sthil MS 200-C-BQ on hyvä sekä edullinen (alle 400€ ja hiljainen) .
http://www.workshopaddict.com/tools/stihl-msa-200-c-bq-lithium-ion-powered-chainsaw-review/
Käyttää erinomaisia SONY NMC akkuja.
Metsäveli on tehnyt hyvän hankinnan.
Sähkömopoautokin on hänellä riittävillä spekseillä. Aurinkosähkövarastokäyttö on parempi sovellus. Sopii kotikäyttöön paremmin! Ensimmäisen sukupolven LiFePO4 jää tuotannosta. Niiden ominaisuudet ei yksinkertaisesti riitä.
Siksi niitä EI ENÄÄ KÄYTETÄ KAUPALLISISSA SÄHKÖVARASTOISSA. EIKÄ SÄHKÖAUTOISSA.
Niin, että miten ne hankinnat ovat perusteltavissa taloudellisesti? Älä Antero vaihda puheenaihetta heti kun huomaat puhuneesi itsesi pussiin.
Jokohan Antero on kaatanut Carunan tusinan muita sähkön jakelijaa?
Suomi on täynnä ikuliikkuja ja akkukeksijöitä, unohtamatta uusia "Tesla" ja sähköbussikeksijöitä. Pyörää EI kannata keksiä uudestaan. Elon Musk on sen Teslan jo keksinyt. Sähköbussin on jo Volvo kehittänyt.
Niin, että miten ne hankinnat ovat perusteltavissa taloudellisesti? Älä Antero vaihda puheenaihetta heti kun huomaat puhuneesi itsesi pussiin.
Eikä Volvon sähköbussit kuulu mitenkään Carunan kaatamiseen!!
Nämä säästöpropagandan levittäjät ovat saman tasoista porukkaa kuin ne jotka pitivät aikoinaan ääntä samoin perustein Euroopan unioniin liittymisen suhteen kun olimme muka "nettosaajia" kuten kokevat nyt olevansa akkusähköjensä suhteen!
Moni on esittänyt kritiikkiä metsäveljen tavasta laskea tuottoprosenttia
sijoitukselleen.
Metsäveljen laskelma kyllä pitää paikkansa, mutta pitää havaita että mitä oikein lasketaan.
Eräs kriitikoista kyllä jotenkin asian havaitsee mutta ei sitä saa sanoiksi muutoin kuin että "jokin tässä nyt kyllä mättää" tyylillä.
Metsäveljen selitystoimisto selittää mikä mättää, ja avuksi otetaan ensin esimerkkitehtaan esimerkki:
Metsäveli kakkonen ajaa latukalla, suuttuu sen kustannuksiin ja eikun
latukka varastoon ja jopolla menoksi.
Rahaa säästyy kuin suokuokalla, mutta mitä sijoitettiin kun jopokin oli oma?
Eipä niin mitään, mutta jotain kyllä kiistatta menetettiinkin.
Kysehän on tällöin puhtaasti elämäntavan muutoksesta joka tuottaa säästöjä talouden kassavirtaan.
Metsäveli-ite sijoitti sähkömopoautoon, lifepo tyyppisiin akkukennoihin
ja muutamaan aurinkopaneeliin, säästöt entiseen menoon verraten ovat kiistattomat.
Elämisen keinot ja ehdot muuttuivat kuitenkin radikaalisti ja en viitsi riitaa rakentaa siitä että tuliko säästöt enemmän elämäntavan muutoksesta, vaiko rahatalouden laskentatapojen mukaisina tuottoina.
Mitä väliä.
Metsäveli-ite on kokeillut myös tuon esimerkin metsäveli kakkosen tavan.
Kun EU:n tulo vei mahdollisuuden jatkaa entistä elinkeinoa, niin auton ylläpito kävi liian raskaaksi.
Ajelin sitten omatekoisella ja merkillisen näköisellä polkupyörällä parikymmentä vuotta.
Kokemus opetti että elämisen keinot on paras pitää kokonaan omissa käsissä.
Sama ideologia on taustalla metsäveljen nykyisissäkin ratkaisuissa.
Keinot ei lopu kesken, rähisee metsäveli-riepu.
Muita hallitsee maailma ja rauta, mutta metsäveli hallitseekin maailmaa ja rautaa.
Juu ja tuon loppuriekkumisen tein ihan rouvien ihailevan parven kiusaksi.
Rouvat on hyvät vaan.
Paljon tekstiä
Paljon puhetta
Vähän asiaa
Jos lainkaan
Tyhjä kattila kolisee eniten
Metsäveli on hyvä ja pitää tunkkinsa
Kaupunkiveli puhuu täyttä asiaa ?
Henkienerotusmittari kylläkin väittää että kyseessä on kaupunkirouva !
"Miesten puheeseen" kun ei perinteisesti kuulu tyhjäsisältöinen nokkiminen, niin rouvakulta nyt kyllä paljastui.
Rouva on hyvä vaan.
Aika nokkelaa tommonen että nimittää muita naisiksi hihihi. Vähänx ovelaa niinku. Ihanko ite keksit tai auttoiko äiti? Tulee ihan lapsuuden hiekkalaatikkoleikit mieleen.
Kas Anterohan se tämä "metsänveli" olikin. No olipa yllätys taas.