Siis jos on altistusta skitsofrenialle ainakaan:
Kuvittelepa niin, mistä tiedät, että mikään mitä koet on todellista elämää?
Mistä tiedät että et ole esim. helvetissä jo? Ja kaikki kokemasi onkin vain suurta illuusiota?
Kuvittelepa niin, mistä tiedät, että mikään mitä koet on todellista elämää?
Mistä tiedät että et ole esim. helvetissä jo? Ja kaikki kokemasi onkin vain suurta illuusiota?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Eipä ollenkaan mahdoton ajatus. Itse asiassa sanoisin että nyt tuli ENSIMMÄINEN kommentti jossa asiat nähdään sillä tapaa kuin ne ovat.
Väittäisin erittäin vahvasti itse, että elämme kaikki tällä hetkellä apokalyptisen lopun aikaa, illuusiossa mikä ei ole enää ihmisen päätettävissä tai peruutettavissakaan.
Ai mistäkö sitten tiedän että kaikki kuitenkin jossakin vaiheessa kääntyy taas takaisin todellisuuteen? Sellainen aika on tulossa kuitenkin. Nautitaan matkasta. Siitä ei ole harmainta hajua, onko se todellisuuden aika huono vai hyvä mutta pommin purkutaitoja se tulee vaatimaan kaikilta sinne eläviltä.
Helvetti ja taivas ovat molemmat samaa illuusiota, eivät toistensa kääntöpuolia tai edes vastakohtia.
Veikkaan, että suurin osa on hoksannut ja miettinyt tuota asiaa. Ei todellakaan mikään uusi idis. Ja kukaan tuskin tuosta seonnut.
niinpä.
Paitsi mustan raamatun lukijat kannabiksen käyttäjät, jotka hihittelevät itsekseen nurkissa.
Olen lukenut kyllä itse mustan raamatun, palvontamenot mitä liihin enkeleihin liittyy, jne.
Kannattaa myös lukea Danten Inferno ja helvetin seitsemän segmenttiä.
- Siis jos oikea jännitys kiinnostaa.
Aloituksesta päätellen, veikkaanpa ettet ole lukenut.......siis jos tuo sun "jännä ajatus" oli joku ihan uusi sun päässä. Ihan sama kuitenkin, en ala jankkaamaan.
Toisille helvetti, toisille taivas. Sitä tää elämä on.
väväväväittäisin että jumala ja saatana ovat sama hahmonen:)
Niin tosiaan tuossa oikeassa mustassa raamatussa kaikki palvontamenot perustuvat suoraan jumalan pilkkaan.
Italialaisia jännityselokuvia: Tenebre, The Stendhal Syndrome, Phenomena, oikein jännitysjuttuja. Dario Argenton juttuja. Phenomena on ehkä tyylikkäin noista.
Joku taisi kirjoittaa taru/satu -hahmoista että mikä olisi suosikki, kirjastostahan noita löytää: Kreikan mytologia -niminen kuvitettu iso teos on kanssa aika hyvä.
Tuota nyt tuskin kannattaa lukea tuollaista vanhaa mustaa raamattua, kaikki liittyy vereen ja sillä tehtäviin uhrauksiin tuollaisessa.
Minun suosikkihahmo, varmaankin Athene, jonka nimeen on nimettykin Kreikan kaupunki Ateena. Zeuksen tytär jonkun legendan mukaan.
Tuo jännä tarina barracuda-kaloista... joku teinityttö sanoo isännälle, saako nyt ruoaksi "hampikalaa"? Isot hampaat ja on kuulemma hyvää.
Välillä epäilen, että olen Truman Truman showssa.
Hah no hyvä vertauskuva kyllä tuollainen :)
Hahah haaaa :D)) Jos tämä olisi helvetti, niin ei ollenkaan paha :D Kyllä mullakin joskus viiraa ja etenkin tässä ihastuneessa tilassani saatan tehdä aivan siis todella naurettavia tekosia, niin etten edes itseäni tunnista välillä, mutta olisi oikeasti hirveää olla skitsofreenikko :(
Yksi tuttu mies aikoinaan kertoi, että hän ei muista 10vuoden tapahtumistaan yhtään mitään eläessään tuon ajan harhoissaan. Nyt sopivan lääkityksen myötä oli herännyt todellisuuten. Muisti vain hajanaisia kauhun pätkiä tuolta 10 vuoden ajalta :(
Lämmin ajatus jokaista sairastunutta kohtaan!
Vois kai se niinkin olla, että kun ruvetaan "elämään" siis kuolemaan niin päästään taivaaseen. Eli taidetaan me täällä helvetissä olla sitten, kun ei muuta kautta sinne "taivaaseen" pääse.
Mä oon lukenut raamatusta muuta ;D
Tämä paikkahan on se ainoa helvetti ja myös se ainoa taivas.
Pohjalla helvetti= Rangaistus teoistasi, Taivas=autuus.
Voisi leikkiä myös, että ei ole olemassa paikkaa "helvetti" tai paikkaa "taivas", vaan pelkästään ihmisen oman minän kokemus siitä, missä tuo minuus asustaa hänen kehossaan ja millä tavalla se mistäkin paikasta näkee ulkopuolisen todellisuuden.
Onko todellisuus vain se kuollut materia joka ympärillämme on? Liittyykö siihen myös näkymätön ja normiaistein havaitsematon todellisuus, joka kuitenkin on todellisuutta yhtälailla kuin aisteinkin havaittavissa oleva?
Ovatko ihminen, dna ja jopa geenit vain uudistuvia materian välikappaleita, jotka vievät eteenpäin sellaista tietoisuutta, jota emme edes pysty kuvittelemaan muuten kuin tarinoiden, uskomusten ja "rajatiedon" kautta? Ovatko jumala, saatana, allah ja jopa Jahve vain yhden ja saman näkymättömän olevaisuuden hahmoja joille on keksitty yhteinen nimi, ja annettu valta yli ihmisyyden, ja jotka kaikki ovat ihmisen aisteille ja ymmärrykselle niin isoja, että suurin tehtävämme ihmisenä on varjella itseämme tuollaiselta normaalia elämänkaarta ja tavallista elämää tuhoavalta voimalta?
Vai voimmeko jollakin tapaa tehdä "diilin" olemattoman kanssa, oppia hallitsemaan sitä edes siinä määrin että uskaltaudumme heittäytyä sen varaan ja katsoa mitä meille täällä on tarjolla ihmisenä, dna-kimppuna ja geenivarastona? Tosiasiahan on, että ilman tuota näkymätöntä olevaisuutta ja tietoisuutta siitä ei ole tietoista ihmistä - jossakin on aina oltava piilossa sitä energiaa mutta se ei saa valkaista koko maailmaa niin että täällä kävelee ympäriinsä vain eläviä kuolleita jotka eivät enää ole itse itsensä hallittavissa?
Kyllä minulle tämä elämä on aina ollut helvettiä ja tulee aina olemaan. Kaikki on jo suunniteltu valmiiksi kellonaikoja myöden.
No, oletko vuoteeseen sidottu?
En ole vuoteeseen sidottu olen sidottu yhteiskuntaan. Hierarkiaan, opetussuunnitelmiin, työaikoihin, verotuksiin, lakeihin jotka suojaavat lähinnä vain ylempiarvoisia rikkaita...
Se on sitä, mitä se on. Ihmisen mieli kylläkin voi olla kiero kuin korkkiruuvi ja onpa sellaisiakin, jotka nimenomaan tahtovat toisen menevän sekaisin - tai jotain muuta ikävää, tilaustyönä itse kullekin. Jokaisen on hyvä säilyttää terve järki arvioidessaan asioita. Muu elämä on kylläkin erittäin todellista ja sitä voi oppia lukemaan toisella tavalla kuin kirjoja.
Kenenkään toisen ihmisen ei pidä antaa liikaa vaikuttaa omaan itseen.