"TALOUS 20.4.2016 - 10:24 (1) Facebook (3)
Alipoistot kaunistelevat kunnan taloutta
Jos alipoistaneet kunnat olisivat poistaneet suosituksen mukaisesti enemmän ja syntyvät alijäämät olisi katettu veroprosenttia nostamalla, koko maan kuntaveroprosentin pitäisi olla neljä prosenttiyksikköä nykyistä korkeampi, arvioi Eero Laesterä.Jos alipoistaneet kunnat olisivat poistaneet suosituksen mukaisesti enemmän ja syntyvät alijäämät olisi katettu veroprosenttia nostamalla, koko maan kuntaveroprosentin pitäisi olla neljä prosenttiyksikköä nykyistä korkeampi, arvioi Eero Laesterä.
Kymmenet kunnat ovat vuosikausia tehneet investoinneistaan liian pienet poistot.
Kuntien takauskeskuksen teettämän alipoistoja koskeneen laatuaan ensimmäisen selvityksen mukaan kumulatiivinen alipoisto on ollut vuosina 1998–2014 vähintään kaksi miljardia euroa. Isojen kaupunkien osuus siitä on noin puolet.
Alipoistojen seurauksena sekä yksittäisen kunnan että koko kuntakentän talous näyttää todellista paremmalta.
Kuntien poistolaskentaa ohjaa sitova yleisohje, jonka on antanut kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Sen toimivalta tulee kuntalaista. Ohjeet perustuvat kirjanpitolakiin.
Nykyinen poisto-ohje tuli käyttöön tilikaudesta 2013 alkaen. Ohjeessa suositellaan poisto-ohjeen mukaisten alarajojen käyttämistä, ellei pidemmän poistoajan käyttämiseen ole erityistä hyödykekohtaista perustetta.
Kuntien tilintarkastajat eivät ole tiettävästi reagoineet asiaan, eivät ainakaan niin vahvasti, että asia olisi noussut julkiseen keskusteluun.
Kuntien poistojen tasoa selvittänyt Eero Laesterä näkee, että poistot toimivat selvästi yhtenä kuntien sopeutuskeinona.
Alipoistoilla monet kunnat ovat välttäneet kriisikuntakriteerien täyttymisen.
Laesterän mukaan kunnissa esiintyy myös yllättävän paljon tietämättömyyttä ja arkuutta asian selvittämisessä.
Lue lisää Kuntalehdestä 5/2016 (ilm. 21.4.)"
Alipoistot kaunistelevat kunnan taloutta
Jos alipoistaneet kunnat olisivat poistaneet suosituksen mukaisesti enemmän ja syntyvät alijäämät olisi katettu veroprosenttia nostamalla, koko maan kuntaveroprosentin pitäisi olla neljä prosenttiyksikköä nykyistä korkeampi, arvioi Eero Laesterä.Jos alipoistaneet kunnat olisivat poistaneet suosituksen mukaisesti enemmän ja syntyvät alijäämät olisi katettu veroprosenttia nostamalla, koko maan kuntaveroprosentin pitäisi olla neljä prosenttiyksikköä nykyistä korkeampi, arvioi Eero Laesterä.
Kymmenet kunnat ovat vuosikausia tehneet investoinneistaan liian pienet poistot.
Kuntien takauskeskuksen teettämän alipoistoja koskeneen laatuaan ensimmäisen selvityksen mukaan kumulatiivinen alipoisto on ollut vuosina 1998–2014 vähintään kaksi miljardia euroa. Isojen kaupunkien osuus siitä on noin puolet.
Alipoistojen seurauksena sekä yksittäisen kunnan että koko kuntakentän talous näyttää todellista paremmalta.
Kuntien poistolaskentaa ohjaa sitova yleisohje, jonka on antanut kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Sen toimivalta tulee kuntalaista. Ohjeet perustuvat kirjanpitolakiin.
Nykyinen poisto-ohje tuli käyttöön tilikaudesta 2013 alkaen. Ohjeessa suositellaan poisto-ohjeen mukaisten alarajojen käyttämistä, ellei pidemmän poistoajan käyttämiseen ole erityistä hyödykekohtaista perustetta.
Kuntien tilintarkastajat eivät ole tiettävästi reagoineet asiaan, eivät ainakaan niin vahvasti, että asia olisi noussut julkiseen keskusteluun.
Kuntien poistojen tasoa selvittänyt Eero Laesterä näkee, että poistot toimivat selvästi yhtenä kuntien sopeutuskeinona.
Alipoistoilla monet kunnat ovat välttäneet kriisikuntakriteerien täyttymisen.
Laesterän mukaan kunnissa esiintyy myös yllättävän paljon tietämättömyyttä ja arkuutta asian selvittämisessä.
Lue lisää Kuntalehdestä 5/2016 (ilm. 21.4.)"
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Laesterän mukaan kunnissa esiintyy myös yllättävän paljon tietämättömyyttä ja arkuutta asian selvittämisessä."
mutta kämäessä ei arkailla"
Nämä on mukavia nämä kuntakikkailijat. Joku ottaa lainaa alijäämien kattamiseen toinen nappaa rahastosta onhan näitä keinoja. Tollompi katsoo vierestä että oho tili miinuksella tekemättä mitään ja sitten ei suostu liitoksiin kun kriisikuntaluokituksen seurauksena valtio ottaa ohjat. Parasta kaikessa eli yhteenvedon tapaisena kikkailusta tasapainossa oleva talous kunnassa missä budjetti nostetaan ennätyslukemaan sen jälkeen kun on ulkoistettu palvelut vaikka pitäisi laskea budjettia ulkoistamisen tuodessa luvatut säästöt jonka jälkeen ilmenneet budjettivajeet paikataan velkarahalla kun rahat ei riitä vaikka ulkoistettiin säästöjen saamiseksi ja lopputuloksena TALOUS ON TASAPAINOSSA
Vanhan paloaseman myynti noilla ehdoilla on juuri on juuri tilinpäätöskikkailua.
TALOUS 13.5.2016 - 13:58
Arttu-tutkimus: Kuntataloudesta kaksi kuvaa
Emeritusprofessori Pentti Meklinin ja Kuntaliiton kuntatalouden erityisasiantuntijan Heikki Pukin tekemä tarkastelu kertoo, että kuntien kirjanpidollinen ylijäämä kasvaa, mutta samanaikaisesti niiden rahoituksellinen alijäämä kasvaa eli kunnat velkaantuvat.
– Kuntien talouden tasapainosta on ristiriitaisia käsityksiä. Nämä johtuvat erilaisesta tavasta mitata tasapainoksi kutsuttua asiaa, Pentti Meklin toteaa.
Kuntia johdetaan kirjanpidon tuottaman tiedon pohjalta.
– Kuntien johtamisen näkökulmasta taloutta olisi kuitenkin ehdottomasti tarkasteltava rahoituksellisen tasapainon näkökulmasta, Meklin sanoo.
Rahoituksellisen tasapainon tarkastelu on kuitenkin ongelmallista, koska ei voida sanoa mitään yksiselittäistä maksimimäärää kunnan velkaantumiselle. Kuntien tilanteet ovat erilaisia ja niiden veroprosentit ovat erilaisia.
– Kunnan velka sinänsä on ihan luonnollista muun muassa sukupolvien ja väestöryhmien oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Tärkeätä on velan määrä ja kehityssuunta, Meklin toteaa.
Meklin ja Pukki ovat tarkastelleet kuntien kirjanpidollista ja rahoituksellista tasapainoa neljässäkymmenessä kunnassa osana ARTTU2-tutkimusohjelmaa.
Tutkimuksen mukaan kaikki kuntakokoluokat olivat keskimäärin kirjanpidollisesti ylijäämäisiä, mutta useiden kokoluokkien sisällä yksittäisille kunnille oli kertynyt alijäämää. Kuntakonsernien tilanne oli kuntia huonompi.
Tasapainoa koskevat analyysit on tehty sekä kuntakokoluokittain että kunnittain vuonna 2014. Kuntakonsernien tilannetta on tarkasteltu kuntien rinnalla niiltä osin, kun tilastoaineistoa on käytettävissä.
Kuntien kirjanpidollinen ja rahoituksellinen tasapaino, osa I.
Kuntien kirjanpidollinen ja rahoituksellinen tasapaino, osa II.
kunhan konsernien velat ja tilinpäätökset yhdistetään parin vuoden päästä kriisikuntamäritelmiin kuuluviksi alkaa aitaa kaatumaan.
elikkä valheen päälle rakennetaan, mutta mitä sitten jos pelipyörii ja atte saa rahansa