"Älä elämää pelkää"-runon viesti?

@rosaliiin
Nappaamasi kolme elämäntaidon riimiä eivät oikein hyvin sovellu vaativassa työssä ahkeroiville opinto- ja asuntovelkaisille pikkulasten vanhemmille :)

Tämä minullekin tulee mieleen jotta runossa ohjataan ajattelemaan kuoleman luonnollisena osana elämää. Mut jotenkin synkkää minusta:
"Näet aina avoinna kuoleman portin."

Miksi miettiä kuolemaa silloin kun elämä on tässä ja nyt. Kuolema ei ole ajatuksissa sillon kun elämä on kiihkeimmillään ja itse on voimissaan. Oma suhde kuolemaan tulee useimmille pohdittavaksi vastaa sitten kun se jollain tavalla tulee ajankohtaiseksi omassa elämässä. Kuolema liitetään vanhuuteen ja sairauteen.

Pitäsikö jo kouluissa olla järjestettynä ylä-aste-ikäisille joku elämänkaarikurssi? Et nauti nyt, kuolo korjaa kuitenkin :D? Estäisikö se nuoria elämästä "takki auki täält tullaan elämä -meiningillä vai synkistäisikö se kaikkkein herkimmät?

siilimuori3 kirjoitti:

Tämä minullekin tulee mieleen jotta runossa ohjataan ajattelemaan kuoleman luonnollisena osana elämää. Mut jotenkin synkkää minusta:
"Näet aina avoinna kuoleman portin."

Miksi miettiä kuolemaa silloin kun elämä on tässä ja nyt. Kuolema ei ole ajatuksissa sillon kun elämä on kiihkeimmillään ja itse on voimissaan. Oma suhde kuolemaan tulee useimmille pohdittavaksi vastaa sitten kun se jollain tavalla tulee ajankohtaiseksi omassa elämässä. Kuolema liitetään vanhuuteen ja sairauteen.

Pitäsikö jo kouluissa olla järjestettynä ylä-aste-ikäisille joku elämänkaarikurssi? Et nauti nyt, kuolo korjaa kuitenkin :D? Estäisikö se nuoria elämästä "takki auki täält tullaan elämä -meiningillä vai synkistäisikö se kaikkkein herkimmät?

Lue lisää

Mietin just tässä yhtenä päivänä, että tavallaan mulle jäi omasta masennuksesta jotain kallisarvoista käteen - se tunne, että kuolema voi olla ystäväkin, ratkaisu. Vaikka olen niin mamis, etten pystyisi omaa henkeäni ottamaan, niin silti se tieto että kaikki kestää vain aikansa, on kummasti lohduttava :) Jos on oikein huono päivä, voin ajatella että okei, enää 30 vuotta tätä paskaa, ja rupee jo hymyilyttämään :))
Ei siinä mun mielestä mitään pahaa ole, että kuolema on elämässäkin läsnä. Silloin osaa kiittää elämästä paremmin, arvostaa sitä enemmän. Ainakin mulle on luonnottomampaa piilotella sitä että aikamme vain täällä eletään, kun kuitenkin jokainen päivä voi olla viimeinen.

hmp.f kirjoitti:

Mietin just tässä yhtenä päivänä, että tavallaan mulle jäi omasta masennuksesta jotain kallisarvoista käteen - se tunne, että kuolema voi olla ystäväkin, ratkaisu. Vaikka olen niin mamis, etten pystyisi omaa henkeäni ottamaan, niin silti se tieto että kaikki kestää vain aikansa, on kummasti lohduttava :) Jos on oikein huono päivä, voin ajatella että okei, enää 30 vuotta tätä paskaa, ja rupee jo hymyilyttämään :))
Ei siinä mun mielestä mitään pahaa ole, että kuolema on elämässäkin läsnä. Silloin osaa kiittää elämästä paremmin, arvostaa sitä enemmän. Ainakin mulle on luonnottomampaa piilotella sitä että aikamme vain täällä eletään, kun kuitenkin jokainen päivä voi olla viimeinen.

Lue lisää

Nii
Kuolema on elämässä läsnä mutta siellä taustalla tietoisuutena et kukaan ei ole jäänyt tänne ikipäiviksi keikkumaan. Harvalla se päivittäin on mielessä. Paitsi sattohoidossa työskentelevillä.

Minä en pelkää oma kuolemaa. Sitä ajatellessa nousee vaan angstina mieleen et jos kuolisin nyt, miten käy kaikkien heidän, jotka jollain lailla nojaavat minuun. Kun tukipylväs kaatuu, kaatuuko kaikki muukin? Siis olenko korvaamaton :D? Toisaalta verkostoa on sen veran että hvyin käsiin jäisivät. Mutta elämä on niin iso lahja et juuri nyt en olisi siitä valmis vastaantappelematta luopumaan.

siilimuori3 kirjoitti:

Nii
Kuolema on elämässä läsnä mutta siellä taustalla tietoisuutena et kukaan ei ole jäänyt tänne ikipäiviksi keikkumaan. Harvalla se päivittäin on mielessä. Paitsi sattohoidossa työskentelevillä.

Minä en pelkää oma kuolemaa. Sitä ajatellessa nousee vaan angstina mieleen et jos kuolisin nyt, miten käy kaikkien heidän, jotka jollain lailla nojaavat minuun. Kun tukipylväs kaatuu, kaatuuko kaikki muukin? Siis olenko korvaamaton :D? Toisaalta verkostoa on sen veran että hvyin käsiin jäisivät. Mutta elämä on niin iso lahja et juuri nyt en olisi siitä valmis vastaantappelematta luopumaan.

Lue lisää

Korvaamattomia ihmisiä on vain hautausmaalla, mullan alla.

muut.kyllä.pärjäävät kirjoitti:

Korvaamattomia ihmisiä on vain hautausmaalla, mullan alla.

Ovatko he korvaamattomia?
Elämä nyt kuitenkin on niin iso lahja ja juuri minun verkostoni niin korvaamaton etten olisi kyllä valmis luopumaan tässä ja nyt. Mut onhan se niinkin et siä ei itseltä kysytä kun sen aika on.

muut.kyllä.pärjäävät kirjoitti:

Korvaamattomia ihmisiä on vain hautausmaalla, mullan alla.

Tuli mieleen jossai äitienpäivänä kouluaikana kansakoulussa esittämäni runonpätkä:, en muista kenen runosta mutta sain itse valita runon minkä esitin.:

Hän vielä hautansa paaden alla, pois ohjaa lastansa maailmalta.......................

siilimuori3 kirjoitti:

Tuli mieleen jossai äitienpäivänä kouluaikana kansakoulussa esittämäni runonpätkä:, en muista kenen runosta mutta sain itse valita runon minkä esitin.:

Hän vielä hautansa paaden alla, pois ohjaa lastansa maailmalta.......................

Lue lisää

Googletin ja löysin:



OMA ÄITI ARMAS


Ken painoi hellintä rintaa vastaan?
ken aamutähtenä valvoi lastaan
ja päivänpaisteena lämmön loi?
Oma äiti armas!

Ken kodin valmisti herttaiseksi,
ken lapsen parhaimmat riemut keksi
ja herkät kyyneleet pyyhki pois?
Oma äiti armas!

Kun hohti kullassa kevätkummut,
ken toukat torjui ja suojas ummut
ja vaali kukkia nuoruuden?
Oma äiti armas!

Kun toivon taivasta pilvet kaartoi,
kun vaani kiusaus, vaarat saartoi,
ken kutsui enkelit lapsen luo?
Oma äiti armas!

Ken kauan jaksoi, ken kuormat kantoi,
ken kallehimpansa kaiken antoi,
ken lempi hetkehen viimeiseen?
Oma äiti armas!

Ken vielä hautansa paaden alta
pois ohjaa lastansa maailmalta
ja langat kultaiset solmiaa?
Oma äiti armas!

Oi, häntä siunaa mun sydämeni,
on muisto ainainen aarteheni,
ja illan tähtenä kutsuu taas
oma äiti armas.
- Hilja Haahti

enmilläänkeksi kirjoitti:

@rosaliiin
Nappaamasi kolme elämäntaidon riimiä eivät oikein hyvin sovellu vaativassa työssä ahkeroiville opinto- ja asuntovelkaisille pikkulasten vanhemmille :)

Voi olla, en tiedä, ei asuntovelallisenkaan kannata menneissä myllätä, vaan eteenpäin katsoa, toisen kohdan voisi tulkita vaikka niin, että asuntovelallinen ja pienten lasten vanhempien tarvitse seurata mitä muut perheet tekevät, vaan rohkeasti omien toiveiden ja ajatustensa mukaan valitsee polkunsa, no kolmas kohta ehkä vaikein, asuntovelallinen ja pienten lasten vanhemmilla on usein pelko puserossa, veloista ja lapsista ja terveydestä ja ajan riittämisestä.

siilimuori3 kirjoitti:

Nii
Kuolema on elämässä läsnä mutta siellä taustalla tietoisuutena et kukaan ei ole jäänyt tänne ikipäiviksi keikkumaan. Harvalla se päivittäin on mielessä. Paitsi sattohoidossa työskentelevillä.

Minä en pelkää oma kuolemaa. Sitä ajatellessa nousee vaan angstina mieleen et jos kuolisin nyt, miten käy kaikkien heidän, jotka jollain lailla nojaavat minuun. Kun tukipylväs kaatuu, kaatuuko kaikki muukin? Siis olenko korvaamaton :D? Toisaalta verkostoa on sen veran että hvyin käsiin jäisivät. Mutta elämä on niin iso lahja et juuri nyt en olisi siitä valmis vastaantappelematta luopumaan.

Lue lisää

Niin,
oli jännää ottaa just noi kolme riimiä, koska niissä tavallaan kootaan yhteen sen säkeistössä sanotut sanat ja jokaisen kaksoispisteen jälkeen puhutaan kuoleman portista, se on vain portti, ei välttämättä itse kuolema.

En kokenut runoa mitenkään mustana tai surullisena vaikka siinä kuolemasta puhutaankin.
Eihän kuolemaa koko ajan ajatella , paitsi just jos se on vieressä ja lähellä.
Kaikki elävä kuolee, kaikella elävällä on oma elämän mittansa ja sitten maadutaan.

rosaliiin kirjoitti:

Voi olla, en tiedä, ei asuntovelallisenkaan kannata menneissä myllätä, vaan eteenpäin katsoa, toisen kohdan voisi tulkita vaikka niin, että asuntovelallinen ja pienten lasten vanhempien tarvitse seurata mitä muut perheet tekevät, vaan rohkeasti omien toiveiden ja ajatustensa mukaan valitsee polkunsa, no kolmas kohta ehkä vaikein, asuntovelallinen ja pienten lasten vanhemmilla on usein pelko puserossa, veloista ja lapsista ja terveydestä ja ajan riittämisestä.

Lue lisää

Siis, Sarkian sanat ovat kuin joululaulussa "Hetken kestää elämä, sekin synkkä ja ikävä"
Sitten Sarkia yrittää tsempata, "Älä haudoille elämää lymyyn kulje."
Mut ku kävin jo lapsena ja nuorena hoitamassa sukuhautojamme - se oli yks mun puuha kesäisin, kun aikuisilla oli työkiireitä - ja pikkulasteni kanssa ja isojen lastenikin kanssa käynyt olen sukulaisten ja tuttujen haudoilla. Mukavaa aina on ollut eikä mitään "elämää lymyyn" kulkemista. Hiljaisesti ja hyppimättä ja mölyämättä toki ollaan kuten hautausmaalla kuuluu. Kukkia viedään, kukkia kastellaan. Olen kertonut hautakiviin kirjoitettujen nimien takana olevien sukulaisten elämästä. Lämmin tunnelma aina ollut. Ihana sukupolvien ketjun jatkuvuus - Sarkian sanoin "Sinun mentyäs silmistä näistä on Elämä hetkisen säteilevä tultaan." Ja sitten taas seuraava sukupolvi ja seuraava, rakkaita kaikki. Muistelemme menneitä ja kurkotamme tulevaan, ei se ole haudanvakavaa. Se on elämää.
Pyöräilin kouluun hautuumaan ohi ja "kuin lämmin henkäys talvisäässä" oli, kun mummun, pappan ja pikkuveljen hautakivi näkyi.
"Ole vapaa, kahleeton tuulen tavoin." Tietenkin olen. Saan hautuumaalla käyskennellä onnellisena menneistä polvista eikä tarvi Sarkia sua totella, kun runoilet "Älä haudoille elämää lymyyn kulje." Mutta siis hei haloo jos mä lapsia hankin, niin lapsistani huolehdin tiikeriemon vimmalla = itse valitsin vapauden ja kahleettomuuden vähenemisen, koska sain arvokkaampaa tilalle.
"Elä pelotta varassa yhden kortin." Hitsi vieköön, en yhden kortin varaan jätä, koska konkurssista kärsisivät lapsenikin, enkä vain minä. Kyllä sopivan turvallisesti riskeeraankin, jotta rikastun ja voin antaa lapsilleni rahalla saatavia mahdollisuuksia.
Ja edelleen olen sitä mieltä, että Sarkia kirjoittaa vain omien poikamieskokemustensa pohjalta. Voi, veljet, miten paljon on Sarkialta jäänyt elämältä saamatta - oma nainen, rakkaus, omat lapset. Ei ihme, että masentaa.

Noin just sen koin, hienosti oivallettu, tärkeintä elää rohkeasti tätä hetkeä.
Erityisesti tuo, Ole vapaa, kahleeton tuule tavoin... puhuttelee, kun sitä niin helposti köyttää itsensä milloin mihinkin riimuun ja kokee itsensä ylen määrin tärkeäksi.

rosaliiin kirjoitti:

Noin just sen koin, hienosti oivallettu, tärkeintä elää rohkeasti tätä hetkeä.
Erityisesti tuo, Ole vapaa, kahleeton tuule tavoin... puhuttelee, kun sitä niin helposti köyttää itsensä milloin mihinkin riimuun ja kokee itsensä ylen määrin tärkeäksi.

Lue lisää

Vapaa kahleeton on sama kuin syrjäytynyt :).

Siilimuori3 kirjoitti:

Vapaa kahleeton on sama kuin syrjäytynyt :).

Joo, syrjäytynyt ja pallo jalassa ehkä oon kun niin puhuttelee. Mutta...
Sitoutunut olen kymmeniin eri asioihin.
Koen, että kahleet ovat jotain, jotka sitovat ihmistä raskaasti tahdosta riippumatta. Joskus saattaa lapsuudessa saatu kahle rasittaa ihmistä koko loppu elämän ja aiheuttaa surua ja vaatia monenmoista terapiaa.
Hitsi vie, mikä lie kun tahdon, että tahto vie.

Minäkin ajattelin hmpn tavoin. Tuon ´vapaan´ ymmärsin mielen vapautena.
Kuolemanportin aukiolosta, minulle tuli mielikuva, että, jos viimeisillä voimillaan on siitä menossa ja se paiskaittaisiin nenän edestä kiinni, että kidu siellä vaan, se vasta kauheaa olisi.
Minusta on lohdullista tietää, että se on auki, silloin, kun aika on.

eppu2 kirjoitti:

Minäkin ajattelin hmpn tavoin. Tuon ´vapaan´ ymmärsin mielen vapautena.
Kuolemanportin aukiolosta, minulle tuli mielikuva, että, jos viimeisillä voimillaan on siitä menossa ja se paiskaittaisiin nenän edestä kiinni, että kidu siellä vaan, se vasta kauheaa olisi.
Minusta on lohdullista tietää, että se on auki, silloin, kun aika on.

Lue lisää

Tuo viimeinen lauseesi on kauniisti sanottu, niin minustakin on lohdullista tietää...

Just juu, mutta eikös se ole kaiken tekstin raastava kaipuu päästä jonkun lukemaksi ja jotenkin kokemaksi, siitä jotain löytää tai sitten se ei puhuttele lainkaan, ohiliipisevat tyhjät sanat. Kaikki tekstit päätyvät runojen taivaaseen, vai miten on päätyvätkö kaikki taivaaseen vai sinne toiseen päähän putkea.
Usein se riippuu lukijan omastakin elämäntilanteesta ja tuntemuksista mitä tekstistä löytää.
Se voi olla vain kirjoittajan omaa sen hetkistä elämää ja paatosta, jonka purkaa ja ei piiruakaan ajattele mitä ehkä lukijat siitä ajattelevat eikä sekuntiakaan ajattele tai odota että joku sen edes lukisi. Onni itse aktissa.

rosaliiin kirjoitti:

Just juu, mutta eikös se ole kaiken tekstin raastava kaipuu päästä jonkun lukemaksi ja jotenkin kokemaksi, siitä jotain löytää tai sitten se ei puhuttele lainkaan, ohiliipisevat tyhjät sanat. Kaikki tekstit päätyvät runojen taivaaseen, vai miten on päätyvätkö kaikki taivaaseen vai sinne toiseen päähän putkea.
Usein se riippuu lukijan omastakin elämäntilanteesta ja tuntemuksista mitä tekstistä löytää.
Se voi olla vain kirjoittajan omaa sen hetkistä elämää ja paatosta, jonka purkaa ja ei piiruakaan ajattele mitä ehkä lukijat siitä ajattelevat eikä sekuntiakaan ajattele tai odota että joku sen edes lukisi. Onni itse aktissa.

Lue lisää

"rosaliin"

Noin se on.
Mutta ainoastaan ja vain runo-palstalla.
Mene sinne.
Täällä ainoastaan ikävystytät.

H.

rosaliiin kirjoitti:

Just juu, mutta eikös se ole kaiken tekstin raastava kaipuu päästä jonkun lukemaksi ja jotenkin kokemaksi, siitä jotain löytää tai sitten se ei puhuttele lainkaan, ohiliipisevat tyhjät sanat. Kaikki tekstit päätyvät runojen taivaaseen, vai miten on päätyvätkö kaikki taivaaseen vai sinne toiseen päähän putkea.
Usein se riippuu lukijan omastakin elämäntilanteesta ja tuntemuksista mitä tekstistä löytää.
Se voi olla vain kirjoittajan omaa sen hetkistä elämää ja paatosta, jonka purkaa ja ei piiruakaan ajattele mitä ehkä lukijat siitä ajattelevat eikä sekuntiakaan ajattele tai odota että joku sen edes lukisi. Onni itse aktissa.

Lue lisää

Mikä hinku siinä on että pitää kaikki tekeleensä näytille kirjottaa. Jos tahtoo niin omaan vihkoon vaan sepustelee.

hunksz kirjoitti:

"rosaliin"

Noin se on.
Mutta ainoastaan ja vain runo-palstalla.
Mene sinne.
Täällä ainoastaan ikävystytät.

H.

Höh, mä kävin just, oikein murheen murtamaa kirjotin. Lues vaan.

ovatko.ees.hyviä kirjoitti:

Mikä hinku siinä on että pitää kaikki tekeleensä näytille kirjottaa. Jos tahtoo niin omaan vihkoon vaan sepustelee.

Hyvyys riippuu lukijasta.
valinnan vapaus meillä on, kirjoittele vaan sinne vihkoosi kultaiset säkeesi.
Minusta on hauskaa heitellä raakileet ja risuriimitkin milloin minnekin. Joskus joku voi antaa pienen kommentin ja se on aina mukavaa luettavaa. Tavallaan jaettu ilo tai suru.

ovatko.ees.hyviä kirjoitti:

Mikä hinku siinä on että pitää kaikki tekeleensä näytille kirjottaa. Jos tahtoo niin omaan vihkoon vaan sepustelee.

Itsekin runoja rustanneena on pakko sanoa, että minusta hienoa lukea ne. Niillä on terapeuttinen vaikutus, varsinkin niiden kirjoittaminen :)
Hirveesti peräänkuulutetaan laadukkuutta ja ei saa olla sitä eikä varsinkaan tätä. Kun sitten kuitenkin nuo laatua-huutajat ei katso ollenkaan perään minkälaisia viestejä ne ite kirjoittaa. Saa tulla Höps-viestejä, ja Lässyti-kirjoituksia, eikä niiden laatua huomioida ollenkaan ;)
Siispä, mun sanomani - eiköhän me kaikki tänne mahduta, rustaajat ja vähemmän rustaajat. Kaikkea EI ole pakko lukea. Koska ei voi vaikuttaa siihen minkälaista laatua tulee kenenkin näppikseltä (no, omalta voi) niin voi silti vaikuttaa siihen millaista laatua lukee.
Vai onko suomisivuilla joidenkin koneilla sellainen asetus, että eteenpäin ei pääse ellei lue Ihan Kaikkea?

hmp.f kirjoitti:

Itsekin runoja rustanneena on pakko sanoa, että minusta hienoa lukea ne. Niillä on terapeuttinen vaikutus, varsinkin niiden kirjoittaminen :)
Hirveesti peräänkuulutetaan laadukkuutta ja ei saa olla sitä eikä varsinkaan tätä. Kun sitten kuitenkin nuo laatua-huutajat ei katso ollenkaan perään minkälaisia viestejä ne ite kirjoittaa. Saa tulla Höps-viestejä, ja Lässyti-kirjoituksia, eikä niiden laatua huomioida ollenkaan ;)
Siispä, mun sanomani - eiköhän me kaikki tänne mahduta, rustaajat ja vähemmän rustaajat. Kaikkea EI ole pakko lukea. Koska ei voi vaikuttaa siihen minkälaista laatua tulee kenenkin näppikseltä (no, omalta voi) niin voi silti vaikuttaa siihen millaista laatua lukee.
Vai onko suomisivuilla joidenkin koneilla sellainen asetus, että eteenpäin ei pääse ellei lue Ihan Kaikkea?

Lue lisää

Mistäs sen tietää minkälaista laatua ne on, ellei niitä lue?

ovatko.ees.hyviä kirjoitti:

Mikä hinku siinä on että pitää kaikki tekeleensä näytille kirjottaa. Jos tahtoo niin omaan vihkoon vaan sepustelee.

Tekeleensä? Niin just, tekeleensä.
Palstan suuri rakkausrunoilija kertoi joulun aikaan saaneensa haltuunsa kirjan, missä on 600 sivua vaiko 600 rakkausrunoa.
Saamme vielä melkoisen tovin nauttia hänen "tekeleistään", kunnes kirjan takakansi on esillä. Niinkin paksusta kirjasta rustailee sieltä täältä hajanaisesti yhdistelemällä monenlaista "tekelettä".
Taitaa kirja aika lopuillaan ollakin, koska yleensä sellaiset rakkausrunokirjat päättyvät lopulta onnettomaan rakkauteen, kaipaukseen, eron haikeuteen, murheeseen.
Uusiakin kirjoja pystyy hankkimaan...
Joskus hän on kopioinut suoraankin runoja tänne, mutta jollakin kummallisella tavalla unohtanut laittaa sitaatit ja alkuperäisen kirjoittajan nimen, kunnes siitä on huomautettu.
Kunhan saa olla näytillä ja tyrkyllä.

ent.siivoojaparka kirjoitti:

Tekeleensä? Niin just, tekeleensä.
Palstan suuri rakkausrunoilija kertoi joulun aikaan saaneensa haltuunsa kirjan, missä on 600 sivua vaiko 600 rakkausrunoa.
Saamme vielä melkoisen tovin nauttia hänen "tekeleistään", kunnes kirjan takakansi on esillä. Niinkin paksusta kirjasta rustailee sieltä täältä hajanaisesti yhdistelemällä monenlaista "tekelettä".
Taitaa kirja aika lopuillaan ollakin, koska yleensä sellaiset rakkausrunokirjat päättyvät lopulta onnettomaan rakkauteen, kaipaukseen, eron haikeuteen, murheeseen.
Uusiakin kirjoja pystyy hankkimaan...
Joskus hän on kopioinut suoraankin runoja tänne, mutta jollakin kummallisella tavalla unohtanut laittaa sitaatit ja alkuperäisen kirjoittajan nimen, kunnes siitä on huomautettu.
Kunhan saa olla näytillä ja tyrkyllä.

Lue lisää

Rakkaus...myös virtuaaliseen olentoon kohdistuva laittaa vipinää näppäimistöön ja kirjan sivut kääntyy, suhina vaan käy.

rosaliiin kirjoitti:

Höh, mä kävin just, oikein murheen murtamaa kirjotin. Lues vaan.

Rossu riepu kun runopalsta on ihan muualla kuin musaketjussa ;)))

meepä.ettimään kirjoitti:

Rossu riepu kun runopalsta on ihan muualla kuin musaketjussa ;)))

Ei saa kiusata rosaliiinia, hän on sekaisin hunksista.

meepä.ettimään kirjoitti:

Rossu riepu kun runopalsta on ihan muualla kuin musaketjussa ;)))

Hei kuulepas Rossu Riepu,
olkoon vaan runopalstat missä vaan, kun nämä höpinäni eivät ole runoja, Huom!, siis eivät, kökköjä kyhäelmiä vaan. Niitä raapustelen ja laittelen mihin itse haluan, tuskin tulen koskaan sinulta lupaa kyselemään.
Kiva juttu yhdistää tekstiä ja musiikkia, eikö sinustakin.
Aloittajaa tietysti kunnioitan, kunnes hän sanoo go to hell, sitten kokoan paperini ja häivyn.
Onhan se tietysti kovin ikävää kun teitä niin kauheasti ärsyttää ja vaivaa yhden tämmöisen hepsankeikan liirumlaarumit, mutta hyppikää ylitseni. Laitan uuden värikkään kuvanikin kun kamerani jostain löydän, ettei tarvitse edes nikkiä lukea, helpottaa hyppelyä.
Kysynpäs sinulta Rossu Riepu vielä, kun satut olemaan noin periaatteen ihminen, niin mikä ero on sillä, jos kirjoitan rakkaushöpinän tunteen tuskalla ja tulella ja joku toinen kertoo kuinka ajaa pyörällä kolmekymmentä km ja takapuoli on tulessa, no ainakin puutunut. Onko toinen viesti arvokkaampi, mikä toisessa ärsyttää enemmän, vai onko se kirjoittaja joka ärsyttää, minäkin kun näin vähäinen ja harmaa kirjoittaja, vaikeaa ymmärtää. Kokonaisuuden kannalta kuitenkin on mukavaa jos kaikki erilaisuuksineen mahtuisivat yhden ja saman otsikon alle esimerkiksi.
Pahus, huomenna täysikuu, tiedä miten palavaa rakkautta taas tämä näppäimistöni syytää tai sitten ei.

ent.siivoojaparka kirjoitti:

Mistäs sen tietää minkälaista laatua ne on, ellei niitä lue?

Sulla on hyvä pointti tuossa. Mutta pieni vihje - jos ei runoja tykkää lukea, niin ne kirjoitetaan tietyllä rivityksellä, pelkällä silmäyksellä näkee, onko kyseessä runo vai muunlainen viesti.
Ettei kyse vaan kaikenlukijalle olisi se, että mitään ei saa mennä ohi, koska mahdollisesti just se viesti saattaa sisältää jotain herkullista mihin pienet riiviöhampaat saa upottaa. Niinku vaiks mokan, tai paljastuksen, tai -jösses varjele- ristiriitaisuuden.

hmp.f kirjoitti:

Sulla on hyvä pointti tuossa. Mutta pieni vihje - jos ei runoja tykkää lukea, niin ne kirjoitetaan tietyllä rivityksellä, pelkällä silmäyksellä näkee, onko kyseessä runo vai muunlainen viesti.
Ettei kyse vaan kaikenlukijalle olisi se, että mitään ei saa mennä ohi, koska mahdollisesti just se viesti saattaa sisältää jotain herkullista mihin pienet riiviöhampaat saa upottaa. Niinku vaiks mokan, tai paljastuksen, tai -jösses varjele- ristiriitaisuuden.

Lue lisää

Mutta saako lukea joutessaan kaikki, jos ei ole tämän kummempaa tekemistä? Vai oletko sinäkin lähtenyt sille linjalle, että avoimen keskustelupalstan lukeminen on stalkkaamista ja rumaa ja rikollista?
Luen sinunkin löpsötyksesi vaikka minusta ne enimmäkseen kuulostavat samanlaiselle kuin lehmä veteen paskoisi.
Ei ollutkaan kysymys runoista yleensä vaan runojen laadusta. Mistä niitten laatua tietää, jos ei niitä lue?

ent.siivoojaparka kirjoitti:

Mutta saako lukea joutessaan kaikki, jos ei ole tämän kummempaa tekemistä? Vai oletko sinäkin lähtenyt sille linjalle, että avoimen keskustelupalstan lukeminen on stalkkaamista ja rumaa ja rikollista?
Luen sinunkin löpsötyksesi vaikka minusta ne enimmäkseen kuulostavat samanlaiselle kuin lehmä veteen paskoisi.
Ei ollutkaan kysymys runoista yleensä vaan runojen laadusta. Mistä niitten laatua tietää, jos ei niitä lue?

Lue lisää

Pyysitkö minulta lukulupaa justiinsa? :))

ent.siivoojaparka kirjoitti:

Mutta saako lukea joutessaan kaikki, jos ei ole tämän kummempaa tekemistä? Vai oletko sinäkin lähtenyt sille linjalle, että avoimen keskustelupalstan lukeminen on stalkkaamista ja rumaa ja rikollista?
Luen sinunkin löpsötyksesi vaikka minusta ne enimmäkseen kuulostavat samanlaiselle kuin lehmä veteen paskoisi.
Ei ollutkaan kysymys runoista yleensä vaan runojen laadusta. Mistä niitten laatua tietää, jos ei niitä lue?

Lue lisää

Ja kumma kun toisten kirjoittajien viestien ja runojen laadukkuudesta ollaan niiiiin tarkkoja, mutta omasta näppiksestä saa lähteä melkein mitä vaan.

hmp.f kirjoitti:

Ja kumma kun toisten kirjoittajien viestien ja runojen laadukkuudesta ollaan niiiiin tarkkoja, mutta omasta näppiksestä saa lähteä melkein mitä vaan.

Onko pakko lukea kaikki? Mikä hiivatin kaikenlukija...
Elä niinkuin opetat.

ent.siivoojaparka kirjoitti:

Onko pakko lukea kaikki? Mikä hiivatin kaikenlukija...
Elä niinkuin opetat.

Koska niin sinäkin teet?

hmp.f kirjoitti:

Koska niin sinäkin teet?

Laumasielu!!!

ent.siivoojaparka kirjoitti:

Laumasielu!!!

Kunhan et pistä mut samaan laumaan sun ja "ovatko.ees.hyviä"-nikin kanssa, jotka hyökkäätte sellaisen kimppuun joka ei runoillaan ole teille mitään pahaa tehnyt!
Sä oot Hyökkääjä, mä oon Puolustaja. Pallo on sama, mutta potkitaan eri suuntaan. Ei nyt niinkään, ettei elämässä tarvittais Hyökkääjiä, mut ruma peli on ainoastaan rumaa peliä. Mun jalka ja lehmänpaskani on tässä, siivooja.

hmp.f kirjoitti:

Kunhan et pistä mut samaan laumaan sun ja "ovatko.ees.hyviä"-nikin kanssa, jotka hyökkäätte sellaisen kimppuun joka ei runoillaan ole teille mitään pahaa tehnyt!
Sä oot Hyökkääjä, mä oon Puolustaja. Pallo on sama, mutta potkitaan eri suuntaan. Ei nyt niinkään, ettei elämässä tarvittais Hyökkääjiä, mut ruma peli on ainoastaan rumaa peliä. Mun jalka ja lehmänpaskani on tässä, siivooja.

Lue lisää

oijoi, kiltti hum.f

harmi, joku kritisoi sun runoja,
kivoja ne on,
kirjota lisää,
luen niitä suurella mielenkiinolla,
ittekki kirjoitan oppimattomana töksäyttäen sana silloin sanan tällöin
ilmoille itseni iloksi,
sinulla on taito ,
minulla ei, on vain töksäys virheineen,
siis kirjoita
luen suurella mielenkiinnolla niitä,

turhake- kirjoitti:

oijoi, kiltti hum.f

harmi, joku kritisoi sun runoja,
kivoja ne on,
kirjota lisää,
luen niitä suurella mielenkiinolla,
ittekki kirjoitan oppimattomana töksäyttäen sana silloin sanan tällöin
ilmoille itseni iloksi,
sinulla on taito ,
minulla ei, on vain töksäys virheineen,
siis kirjoita
luen suurella mielenkiinnolla niitä,

Lue lisää

En minä tänne ole runoja rustaillut, muualle kyllä, joten tiedän miten haavoittuvainen voi niiden suhteen olla. Kaikkien muiden runoilijoiden puolesta koetin puhua :) minulta on inspiksen kipinä hiipunut, mutta mielellään luen myös.

Niivvai jos itse vaatii itseltään muuta kuin lentoa ja uneksimista?

Siilimuori3 kirjoitti:

Niivvai jos itse vaatii itseltään muuta kuin lentoa ja uneksimista?

Tuo vastaukseni oli siis olevinaan ironiaa, siilimuori.
Ja jos vaatii itseltään jotakin, on "itsensä ruoskija", "itsensä pahin vihollinen", "tiukkis" ja mitä muuta vielä ?..))

de-meter kirjoitti:

Tuo vastaukseni oli siis olevinaan ironiaa, siilimuori.
Ja jos vaatii itseltään jotakin, on "itsensä ruoskija", "itsensä pahin vihollinen", "tiukkis" ja mitä muuta vielä ?..))

Lue lisää

Hikari ja tosikko :-).

"Iloitaanko_yhdes"

Höpö, höpö.

H.

hunksz kirjoitti:

"Iloitaanko_yhdes"

Höpö, höpö.

H.

......vai myötä eletäänkö runojen mukana............
Usein luetaan runoja ajattelematta runon sisältöä, kuten Yrjö Jylhän runo on täyttä tunnetta alakuloon saakka.

HÄÄTAHNU
"On ilo sulla, mut suru mulla,
on mulla hautajaiset, sulla häät.
Siis kätes anna nyt morsianna,
kun viime kerran minut vielä näät.

Sun häitäs tanssaan, mut kohta kanssaan
vie manan immet mua karkeloon.
Sun onnes tähden pois täältä lähden,
sun silmäs siunaten mua seuratkoon.

Pian päätät tanhus, oot kohta vanhus,
mut ikinuorna minut aina näät.
Luo tuonetarten käyn häitä varten,
on sulla hautajaiset, mulla häät."

Runon säkeet ovat täynnä menetetyn rakkauden tuottamaa tuskaa, menettäjä ei jaksa elää, vaan surullinen loppu on hänen kohtalo. Näinhän elämä kulkee, morsio vanhenee, osat ovat vaihtuneet. Entisen sulhon sydäntä särkevät jäähyväiset morsiolle, surullisestakin surullisempi runo. Näin joskus käy, ei voi mitään.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Samoin Kielon jäähyväiset valssin sanat vievät kauas pois ilosta. Vapaasti muistelen runon alkua:
"Luoksein käy lämmin läntinen tuulonen,
värjyen pieni kielo sua kaipaelen.
Mullassa maan uinua saat,
keväimehen, kerran mi saapuvi taas uudelleen!

Lorenaa kirjoitti:

......vai myötä eletäänkö runojen mukana............
Usein luetaan runoja ajattelematta runon sisältöä, kuten Yrjö Jylhän runo on täyttä tunnetta alakuloon saakka.

HÄÄTAHNU
"On ilo sulla, mut suru mulla,
on mulla hautajaiset, sulla häät.
Siis kätes anna nyt morsianna,
kun viime kerran minut vielä näät.

Sun häitäs tanssaan, mut kohta kanssaan
vie manan immet mua karkeloon.
Sun onnes tähden pois täältä lähden,
sun silmäs siunaten mua seuratkoon.

Pian päätät tanhus, oot kohta vanhus,
mut ikinuorna minut aina näät.
Luo tuonetarten käyn häitä varten,
on sulla hautajaiset, mulla häät."

Runon säkeet ovat täynnä menetetyn rakkauden tuottamaa tuskaa, menettäjä ei jaksa elää, vaan surullinen loppu on hänen kohtalo. Näinhän elämä kulkee, morsio vanhenee, osat ovat vaihtuneet. Entisen sulhon sydäntä särkevät jäähyväiset morsiolle, surullisestakin surullisempi runo. Näin joskus käy, ei voi mitään.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Samoin Kielon jäähyväiset valssin sanat vievät kauas pois ilosta. Vapaasti muistelen runon alkua:
"Luoksein käy lämmin läntinen tuulonen,
värjyen pieni kielo sua kaipaelen.
Mullassa maan uinua saat,
keväimehen, kerran mi saapuvi taas uudelleen!

Lue lisää

Höpö, höpö.

H.

hunksz kirjoitti:

Höpö, höpö.

H.

Missä sinun tunne elämäsi on ? Jäivätkö ne totaalisesti muistojen joukkoon?

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Linkki Kielon jäähyväiset.

https://www.youtube.com/watch?v=2DcD62a66Vs

Lorenaa kirjoitti:

Missä sinun tunne elämäsi on ? Jäivätkö ne totaalisesti muistojen joukkoon?

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Linkki Kielon jäähyväiset.

https://www.youtube.com/watch?v=2DcD62a66Vs

Lue lisää

"Lorenaa"

Siitä ei ole kysymys.
Kysymys on aloituksista jotka kuuluvat runo-palstalle.
Lempeästi, menehän sinne näyttelemään.

H.

hunksz kirjoitti:

"Lorenaa"

Siitä ei ole kysymys.
Kysymys on aloituksista jotka kuuluvat runo-palstalle.
Lempeästi, menehän sinne näyttelemään.

H.

Puhu lempeällä äänellä - kirjoita pienillä kirjaimilla. Muita huomioivat sanat tulevat aina moninkertaisina takaisin.

Taitoni, tietoni eivät riitä näyttelemiseen, olen enempi tunteiden laineilla kiitävä toiset henkilöt huomioon ottava kirjoittaja. Tapauskohtaisesti kovuuttakin löytyy tarvittaessa.

Jotakin iloa, eloa, palstoille pitää löytyä, tehtäköön se sitten tavalla tai toisella.

Lorenaa kirjoitti:

Puhu lempeällä äänellä - kirjoita pienillä kirjaimilla. Muita huomioivat sanat tulevat aina moninkertaisina takaisin.

Taitoni, tietoni eivät riitä näyttelemiseen, olen enempi tunteiden laineilla kiitävä toiset henkilöt huomioon ottava kirjoittaja. Tapauskohtaisesti kovuuttakin löytyy tarvittaessa.

Jotakin iloa, eloa, palstoille pitää löytyä, tehtäköön se sitten tavalla tai toisella.

Lue lisää

Kysymys on aloituksista jotka kuuluvat runo-palstalle.

H.

hunksz kirjoitti:

Kysymys on aloituksista jotka kuuluvat runo-palstalle.

H.

Oletko niitä "jäkäti, jäkäti, jäk" tyyppejä.

Ymmärrys ja asioiden oikea käsitteleminen on vielä täysin hallinnassani.
Kuinka on sinun laitasi, kun sama asian toistoa tulee tekstissäsi alvariinsa.

hunksz kirjoitti:

Kysymys on aloituksista jotka kuuluvat runo-palstalle.

H.

@hunksz
"Tulppaanin värein voit kirjoittaa taikka keltaisen Narsissin hehkuin."sinä itse sinne runopalstalle :))))))))))

Lorenaa kirjoitti:

Oletko niitä "jäkäti, jäkäti, jäk" tyyppejä.

Ymmärrys ja asioiden oikea käsitteleminen on vielä täysin hallinnassani.
Kuinka on sinun laitasi, kun sama asian toistoa tulee tekstissäsi alvariinsa.

Lue lisää

"Lorenaa"

Olen, kun tänne yritetään luoda runo-aloitusta.

H.

enmilläänkeksi kirjoitti:

@hunksz
"Tulppaanin värein voit kirjoittaa taikka keltaisen Narsissin hehkuin."sinä itse sinne runopalstalle :))))))))))

"enmilläänkeksi"

Aloitus on riimittelyä.
Vuoden- tai ajan-kohtaan liittyviä lyhyitä kirjoitelmia.
Kirjoitelmia joihin musiikki liittyy tiiviisti.
Eivät siis toisistaan irrallisia heittoja sinne sun tänne.
Vaikka toisaalla moititaan niiden olevan pakko olla lirkkuja tahi läyryjä.
Niin ei ole.
Tuo moite on vain kateellisten panettelua.

H.

hunksz kirjoitti:

"enmilläänkeksi"

Aloitus on riimittelyä.
Vuoden- tai ajan-kohtaan liittyviä lyhyitä kirjoitelmia.
Kirjoitelmia joihin musiikki liittyy tiiviisti.
Eivät siis toisistaan irrallisia heittoja sinne sun tänne.
Vaikka toisaalla moititaan niiden olevan pakko olla lirkkuja tahi läyryjä.
Niin ei ole.
Tuo moite on vain kateellisten panettelua.

H.

Lue lisää

@hunksz
Seliseliä sepität ja määräillä yrität.
Ei onnistu veliseni! Täällä on akkavalta. Ukot luuraa sängyn alta.

hunksz kirjoitti:

"enmilläänkeksi"

Aloitus on riimittelyä.
Vuoden- tai ajan-kohtaan liittyviä lyhyitä kirjoitelmia.
Kirjoitelmia joihin musiikki liittyy tiiviisti.
Eivät siis toisistaan irrallisia heittoja sinne sun tänne.
Vaikka toisaalla moititaan niiden olevan pakko olla lirkkuja tahi läyryjä.
Niin ei ole.
Tuo moite on vain kateellisten panettelua.

H.

Lue lisää

Itte panettelet etkö huomaa.

että tämä Suomi24 lyö runon säkeistöt yhteen, se ei ole kivaa.

Ei ollut tarkoitus mollata Sarkiaa runoilijana, Merilii. Siihen minulla ei ole kanttia.
Kommenttini koski runon sisältämää elämänfilosofiaa. Velka elämälle on kaunis runo. Muistan sen kouluajoilta.
Vahvoja lapsuusmuistoja sinulla. Ne kantavat varmasti yhä...

Sorry, olen kopioinut huolimattomasti tuon runon, sillä sen alussa ollut kappalekin on tullut siihen... no ei voi mitään jälkeenpäin.. keskityin niin tuohon Velka elämälle-runoon, se on niin vaikuttava.

Eihän tuossa minusta mitään negatiivista kritiikkiä sinun puoleltasi Sarkiaa kohtaan ole.

Totta tuo lapsuusmuistojen osuus, ne vasta vaikuttavia ovatkin, kun eivät vieläkään ole haalistuneet.

Kaarlo Sarkian omaelämäkerrallinen runo "Velka elämälle" edellä.

EN olis rohkea, en ottais kutsua vastaan,
kauan miettisin,
voisi jäädä ikuisesti mietinnän asteelle,

Mieti, mitä ihmettä pelkäät.
Elä jätä elämääsi elämättä. Arkipäivän iloa ja seuraakin joskus me jokainen kaivataan, vai mitä. Kokeile, miltä se tuntuu, käydä jonkun uuden tuttavuuden kanssa kahvilla, ei se maailmaa kaada. Sitten tiedät. Tilanne voi antaa elämääsi ihan uudenlaista iloa ja valoa. Rohkeasti vaan. Elämä jatkuu.

Kahvitteluhan on kahvittelu. Kai nyt kahvilla voi käydä. Ei kai siinä sitoudu mihinkään jos ei halua.

siilimuori3 kirjoitti:

Kahvitteluhan on kahvittelu. Kai nyt kahvilla voi käydä. Ei kai siinä sitoudu mihinkään jos ei halua.

Kyllä siinä äkkiä luu hyppää kurkkuun,
kun täysin viera tuntematon kivan näkönen kaveri aikansa vieressä pelaa pelejä
ja muuten vaan ohimenen ehdottaakin parempaa tutustumista kahvittelun merkeissä,

Mä ymmärrän sua, "utelias-kysymys-". Kyllä minäkin pelkään, ehkä vähän toisista syistä. Alan itessäni huomata pientä rajatilapersoonallisuutta, että vaikka mielellään tutustuukin mukaviin ihmisiin, niin silti jokin pidättelee.
Voi olla, että mitä kauemmin on yksin, sitä suurempi kynnys on muuttaa sitä.
Varmaan on vielä ihan metkut kun rakas puolis on menehtynyt. Voi olla varmaan vielä vaikeampaa jatkaa mitään uutta.

hmp.f kirjoitti:

Mä ymmärrän sua, "utelias-kysymys-". Kyllä minäkin pelkään, ehkä vähän toisista syistä. Alan itessäni huomata pientä rajatilapersoonallisuutta, että vaikka mielellään tutustuukin mukaviin ihmisiin, niin silti jokin pidättelee.
Voi olla, että mitä kauemmin on yksin, sitä suurempi kynnys on muuttaa sitä.
Varmaan on vielä ihan metkut kun rakas puolis on menehtynyt. Voi olla varmaan vielä vaikeampaa jatkaa mitään uutta.

Lue lisää

Hiukan samoin ajattelen,
pelko johtuu omasta vajavaisuuden tunteesta,
ikääntyny ihminen ei koe enään itseään energiseksi ja täydelliseksi,
että pystyisi täyttämään uuden ystävän mahdolliset toiveet,
ikääntyny ihminen pelkää tuottavansa pettymyksen,
joten mieluummin kieltäytyy kokonaan seurustelusta,
oma vanha puoliso olisi ainoa jonka kainaloon vanha uskaltaisi käpertyä vajavaisena ihmisenäki,
uusi pelottaa,