Kun lukee Lars Levi Laestadiuksen Hulluinhuonelaista huomaa, että hänen kritiikkinsä ei kohdistunut luterilaiseen uskonkäsitykseen eikä edes sen papistoon sinänsä, vaan sen aikaiseen filosofian eli rationalismin (järkeisopin) hiipimisestä kirkkoon. Hän mm. sanoo "Mutta me tiedämme, että Ruotsissa papit ovat saaneet enemmän filosofisen kuin teologisen kasvatuksen" (Hulluinhuonelainen s. 347). Laestadiukselle luterilaisen kirkon tunnustus siis ei ollut ongelma. Laestadiuksen käsityksen mukaan rationalismia arvostettiin sen ajan Ruotsin valtiokirkossa enemmän kuin lukijaisia. Seuraavat sitaatit kertovat siitä keskeisestä asemasta, suuresta arvostuksesta ja kunnioituksesta, jota Laestadius tunsi Tunnustuskirjoja kohtaan. Hän antaa arvoa myös niille papeille, jotka ovat laatineet tunnustuksen ja tahtovat siinä pitäytyä.
Järjen uskonto ei ilmene pitäytymisessä tunnustuskirjoissa tai niiden tutkimisessa, vaan niiden hylkäämisessä.
1090. Kun uusimman ajan rationalistit usein hakevat todisteita Raamatusta, on selvää, että he tunnustavat ilmoituksen arvovallan, mutta kun he samalla tahtovat uudistaa tai suorastaan hylätä tunnustuskirjat, siitä seuraa, että rationalistien käsitys ilmoituksen sisällöstä on ristiriidassa uskonpuhdistajien vastaavan käsityksen kanssa. Tässä on siis kyse sanan oikeasta ymmärtämisestä. Tämä on ollut riitakysymyksenä kaikkien lahkojen välillä. Kun he näet tunnustavat Raamatun arvovallan uskonasioissa, mutta tulevat sen sovellutuksessa erilaisiin tuloksiin, on selvää, että he käsittävät ilmoituksen pääopit eri näkökulmista. On kysymys siitä, onko Raamatun kieli sen laatuista, että mikä tahansa selitys on tekijän mielipiteen mukainen. Siinä tapauksessa ei olisi mitään oleellista eroa katolisuuden ja luterilaisuuden välillä.
1112. Mitä tulee taisteluun järjen ja uskon välillä, on tällä taistelulla nykyisin pohjansa — ei siinä vakaumuksessa, että tällainen ristiriita todella olisi olemassa, vaan niiden ajallisten etujen ajamisessa, jotka valtionuskonto on yhdistänyt tähän uskoon. Nähdään jo alkeita järjen ja ilmoituksen väliseen ikuiseen rauhaan. Mitään muuta ei enää puutu kuin molempien osapuolten allekirjoitukset, kunhan on ehditty vetää risti tunnustuskirjojen yli. Ja mikäpä olisi maailman nykytilanteessa parempaa kuin tuon järjen ja ymmärryksen välisen rauhan solmiminen.
1113. Oli arvattavasti pappien keksimä runo kansan pitämiseksi pimeydessä ja hengellisessä orjuudessa, kun Luther väittä, että järjeltä olisi väännettävä niskat nurin ja puhkaistava silmät tuolta hirviöltä. Mutta polttakaa pappien valheet - tunnustuskirjat - ja antakaa järjelle sen synnynnäiset oikeudet, ja maailma saa uutta elämää, sellaista kuin perkele haluaa.
1131. Mutta 19. vuosisadan vapaa-ajattelijat sanovat, etteivät halua kieltää ilmoituksen arvovaltaa, vaan he tahtovat vain puhdistaa sille rakentuvan uskonopin niistä pappien valheista, jotka ovat tulleet siihen lisää viime aikoina. Ahaa! Ymmärrän. Haluatte panna viralta tunnustuskirjat, jotka näyttävät olevan ristiriidassa vallankumouksellisten suunnitelmienne kanssa. Vai niin! Niinkö se olikin. Silloin teidän täytyy väitellä Lutherin ja Spenerin ja muiden pietismin kannattajien kanssa, jotka vielä haluavat puolustaa tunnustuskirjoja.
[...]
Otamme esille vain seuraavan rationalismille ominaisen ajatuksen: "Kristinuskon moraali ei muodostu joistakin mielivaltaisista säännöistä tai erityisistä ohjeista, vaan ainoastaan suurista yleisistä periaatteista, jotka on sovellettava ajan vaatimusten mukaan ja jotka on annettu meidän sovellettavaksemme aikamme vaatimusten mukaiseksi." Huomaa, että "suuriin yleisiin periaatteisiin" asti olemme kutakuinkin yhtämieltä, mutta yleisten periaatteiden soveltamisesta muistan, että toinen rationalisti (Ignell) on sanonut, että ellei filosofi halua joutua loogisiin epäjohdonmukaisuuksiin, olisi parasta erityiskysymysten karsimisen jälkeen koota kristinuskon yleiset periaatteet johdonmukaiseksi systeemiksi ja sanoa sen olevan kristinuskon summa, joka on voimassa kaikkina aikoina kaikissa kansakunnissa ja kaikkien kansanheimojen keskuudessa, niin kauan kuin ihmisluonto on jatkuvasti sama. 1133. Uskonpuhdistana yrittivät saada aikaan juuri sellaisen kristinuskon totuuksien systeemin. Jos systeemi perustuu väärille premisseille, on rationalistien osoitettava, missä virhe on...
1166. Nykyisten teologien taistelu järjen ja uskon välillä ei ilmene missään sisäisessä hengellisessä taistelussa perkeleen kanssa, ei myöskään missään epätoivossa autuuden suhteen, ei myöskään tarpeettomissa mietiskelyissä, joita Lutherilla oli, vaan taistelu heidän järkensä ja uskonsa välillä ilmenee vain siinä, ettei heidän järkensä pysty mahduttamaan itseensä kaikkea, mitä uskonpuhdistajat ovat kokeneet. Siitä tulee taistelu teologien järjen ja tunnustuskirjojen välillä. Mutta kun teologit yhä enemmän lähestyvät uuden ajan ns. valistusta, Luther on tullut vanhanaikaiseksi, ja tunnustuskirjat jätetään omaan arvoonsa.
Järjen uskonto ei ilmene pitäytymisessä tunnustuskirjoissa tai niiden tutkimisessa, vaan niiden hylkäämisessä.
1090. Kun uusimman ajan rationalistit usein hakevat todisteita Raamatusta, on selvää, että he tunnustavat ilmoituksen arvovallan, mutta kun he samalla tahtovat uudistaa tai suorastaan hylätä tunnustuskirjat, siitä seuraa, että rationalistien käsitys ilmoituksen sisällöstä on ristiriidassa uskonpuhdistajien vastaavan käsityksen kanssa. Tässä on siis kyse sanan oikeasta ymmärtämisestä. Tämä on ollut riitakysymyksenä kaikkien lahkojen välillä. Kun he näet tunnustavat Raamatun arvovallan uskonasioissa, mutta tulevat sen sovellutuksessa erilaisiin tuloksiin, on selvää, että he käsittävät ilmoituksen pääopit eri näkökulmista. On kysymys siitä, onko Raamatun kieli sen laatuista, että mikä tahansa selitys on tekijän mielipiteen mukainen. Siinä tapauksessa ei olisi mitään oleellista eroa katolisuuden ja luterilaisuuden välillä.
1112. Mitä tulee taisteluun järjen ja uskon välillä, on tällä taistelulla nykyisin pohjansa — ei siinä vakaumuksessa, että tällainen ristiriita todella olisi olemassa, vaan niiden ajallisten etujen ajamisessa, jotka valtionuskonto on yhdistänyt tähän uskoon. Nähdään jo alkeita järjen ja ilmoituksen väliseen ikuiseen rauhaan. Mitään muuta ei enää puutu kuin molempien osapuolten allekirjoitukset, kunhan on ehditty vetää risti tunnustuskirjojen yli. Ja mikäpä olisi maailman nykytilanteessa parempaa kuin tuon järjen ja ymmärryksen välisen rauhan solmiminen.
1113. Oli arvattavasti pappien keksimä runo kansan pitämiseksi pimeydessä ja hengellisessä orjuudessa, kun Luther väittä, että järjeltä olisi väännettävä niskat nurin ja puhkaistava silmät tuolta hirviöltä. Mutta polttakaa pappien valheet - tunnustuskirjat - ja antakaa järjelle sen synnynnäiset oikeudet, ja maailma saa uutta elämää, sellaista kuin perkele haluaa.
1131. Mutta 19. vuosisadan vapaa-ajattelijat sanovat, etteivät halua kieltää ilmoituksen arvovaltaa, vaan he tahtovat vain puhdistaa sille rakentuvan uskonopin niistä pappien valheista, jotka ovat tulleet siihen lisää viime aikoina. Ahaa! Ymmärrän. Haluatte panna viralta tunnustuskirjat, jotka näyttävät olevan ristiriidassa vallankumouksellisten suunnitelmienne kanssa. Vai niin! Niinkö se olikin. Silloin teidän täytyy väitellä Lutherin ja Spenerin ja muiden pietismin kannattajien kanssa, jotka vielä haluavat puolustaa tunnustuskirjoja.
[...]
Otamme esille vain seuraavan rationalismille ominaisen ajatuksen: "Kristinuskon moraali ei muodostu joistakin mielivaltaisista säännöistä tai erityisistä ohjeista, vaan ainoastaan suurista yleisistä periaatteista, jotka on sovellettava ajan vaatimusten mukaan ja jotka on annettu meidän sovellettavaksemme aikamme vaatimusten mukaiseksi." Huomaa, että "suuriin yleisiin periaatteisiin" asti olemme kutakuinkin yhtämieltä, mutta yleisten periaatteiden soveltamisesta muistan, että toinen rationalisti (Ignell) on sanonut, että ellei filosofi halua joutua loogisiin epäjohdonmukaisuuksiin, olisi parasta erityiskysymysten karsimisen jälkeen koota kristinuskon yleiset periaatteet johdonmukaiseksi systeemiksi ja sanoa sen olevan kristinuskon summa, joka on voimassa kaikkina aikoina kaikissa kansakunnissa ja kaikkien kansanheimojen keskuudessa, niin kauan kuin ihmisluonto on jatkuvasti sama. 1133. Uskonpuhdistana yrittivät saada aikaan juuri sellaisen kristinuskon totuuksien systeemin. Jos systeemi perustuu väärille premisseille, on rationalistien osoitettava, missä virhe on...
1166. Nykyisten teologien taistelu järjen ja uskon välillä ei ilmene missään sisäisessä hengellisessä taistelussa perkeleen kanssa, ei myöskään missään epätoivossa autuuden suhteen, ei myöskään tarpeettomissa mietiskelyissä, joita Lutherilla oli, vaan taistelu heidän järkensä ja uskonsa välillä ilmenee vain siinä, ettei heidän järkensä pysty mahduttamaan itseensä kaikkea, mitä uskonpuhdistajat ovat kokeneet. Siitä tulee taistelu teologien järjen ja tunnustuskirjojen välillä. Mutta kun teologit yhä enemmän lähestyvät uuden ajan ns. valistusta, Luther on tullut vanhanaikaiseksi, ja tunnustuskirjat jätetään omaan arvoonsa.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Otan yhden kohdan Laestadiuksen kirjoituksista esille sen tähden, että se ei mahtunut kokonaan edelliseen kirjoitukseen. Varsinkin tästä kohdasta selviää, että Laestadius asetti järjenuskonnon ja tunnustuskirjat vastakkain. Lestadiolaisten on syytä pitäytyä kirkkomme tunnustuksessa ellei se halua ajatua järjen uskontoon tai yhteiskunnallisen vapauden evankeliumiin (vertaa vapautuksen evankeliumi). Elävä usko ja Pyhä Henki eivät irtaudu tunnustuksesta, vaan pysyvät siinä lujasti.
1131. ... Otamme esille vain seuraavan rationalismille ominaisen ajatuksen: "Kristinuskon moraali ei muodostu joistakin mielivaltaisista säännöistä tai erityisistä ohjeista, vaan ainoastaan suurista yleisistä periaatteista, jotka on sovellettava ajan vaatimusten mukaan ja jotka on annettu meidän sovellettavaksemme aikamme vaatimusten mukaiseksi." Huomaa, että "suuriin yleisiin periaatteisiin" asti olemme kutakuinkin yhtämieltä, mutta yleisten periaatteiden soveltamisesta muistan, että toinen rationalisti (Ignell) on sanonut, että ellei filosofi halua joutua loogisiin epäjohdonmukaisuuksiin, olisi parasta erityiskysymysten karsimisen jälkeen koota kristinuskon yleiset periaatteet johdonmukaiseksi systeemiksi ja sanoa sen olevan kristinuskon summa, joka on voimassa kaikkina aikoina kaikissa kansakunnissa ja kaikkien kansanheimojen keskuudessa, niin kauan kuin ihmisluonto on jatkuvasti sama. 1133. Uskonpuhdistajat yrittivät saada aikaan juuri sellaisen kristinuskon totuuksien systeemin. Jos systeemi perustuu väärille premisseille, on rationalistien osoitettava, missä virhe on, kuitenkin sillä edellytyksellä, että rationalisti on ensiksi asetettava siihen mielentilaan, missä uskonpuhdistajat olivat, ja hänen on käytävä läpi samat kokemukset, jotka Luther koki, sillä hengellisissä asioissa arvostelun on käytävä yksiin vallitsevien passioiden kanssa, mikäli kirjoittaja haluaa olla rehellinen ja lausua sisäisen vakaumuksensa. Jos rationalisti pystyy todistamaan, että Luther ei ole käsittänyt ilmoituksen sisältöä oikein Raamatun kirjoittajien oikean tarkoituksen mukaisesti, silloin rationlaistilla on vapaus perustaa itseään ja kaltaisiaan varten järjen uskonto ja kaikin mahdollisin keinoin, kuitenkin ilman väkivaltaa koettaa tehdä järjenuskonnolleen niin monta käännynnäistä kuin kykenee.
Kiitos
Hyvä kun toit tänne opetusisämme tekstiä.
Ensimäinen ja paras saarnaajamme on korkealle nostettu esikoisten keskuudessa. On usein tuntunut, että Lestadius on nostettu yli Raamatun. Henkilöpalvontaa on olemassa.
Nykyessut sanovat, että Tunnustuskirjat ovat aikansa lapsi ja että niistä voidaan luopua. Tai ainakaan kaikkea ei sieltä voi ottaa. Sanoipa Minde, ettei Lutherilta voi kaikkea ottaa, niin korkealle ovat vanhimmat itsensä korottaneet.
Kun vanhimpien opetus on noin hataralla pohjalla, täytyy ihmetellä kuinka paljon kristityt heitä uskoo ja kiittää.
Halveksivaa puhettä teologeista ja "kirjanoppineista" tulee Lapista. Pitäisi kuitenkin olla edes sen verran nöyryyttä, että omaa "kunniaansa" eivät nostaisi muita, oppineempia halveksimalla.
Olisin erittäin kiinnostunut, jos jotkut "Lapin Vanhimmat" kommentoida Hulluinhuonelainen 1479-1480. Ainakin tämä tuntuu pelottava ja tuntemattomia nykyään...
Missä kohtaa Esikoislestadiolaisuus rikkoo tunnustuskirjoja, kun tämän asian otit esiin?
Sanonta: "tunnustuskirjat ovat aikansa lapsia" ei tarkoita sitä, että niillä pyyhitään peppua vaan sitä, että otetaan huomioon kuka on kirjoittanut, kenelle, mihin aikaan ja miksi?
Sama pitää tehdä raamattua lukiessa esim vanhan testamentin kohdalla tai vaikkapa silloin kun Paavali neuvoo Timoteusta juomaan viiniä sydämensä tähden.
Mielestäni taas enemmänkin tämän ajan eriseuraiset lankeavat tuohon rationalismiin:"Kristinuskon moraali ei muodostu joistakin mielivaltaisista säännöistä tai erityisistä ohjeista, vaan ainoastaan suurista yleisistä periaatteista, jotka on sovellettava ajan vaatimusten mukaan ja jotka on annettu meidän sovellettavaksemme aikamme vaatimusten mukaiseksi", eli kristillisyyden neuvoja ulkonaisista asioista esim tv:sytä ei kuuluisi noudattaa, muuten on omavanhurskas ihmiskäskyjen seuraaja ja ihmisten palvoja.
Muuten olen täysin samaa mieltä kaikkien lainaustesi sisältöjen kanssa ettei jää epäselväksi.
Ai, pitäisikö mitata kengäkorot, että pysyisi kristittynä? Ai, että pitäisi varmistaa mittanauhan kanssa hameen helman pituus? Ei saa mennä rukoilemaan ryhmissä?
Kyläillessä on sopivaa laulaa vain pari virttä.
Ei saa mennä yleiselle uimarannalle?
Hame tai leninki ei saa olla liian pitkä, liian lyhyt, eikä ...ei saisi näyttää naiselta, ETTEI VANHIMPIEN SILMÄT JÄÄ KIINNI ja ajatukset alkaisi elämään omaa elämäänsä!
En enää jaksa kirjoittaa kun "neuvoja" riittää. Ja riittää...
Sitte saarnaajat sanoo, ETTEI TÄMÄ OLE WAATIMUKSIEN kristillisyys.
Nyt sitten waaditaan vielä Sakramenttien kaappauskin uskomaan siunausten satamiseksi esikoisten päälle.
"Missä kohtaa Esikoislestadiolaisuus rikkoo tunnustuskirjoja, kun tämän asian otit esiin?"
Rikkomalla tämä kohta:
"Neljännessätoista uskonkohdassa lausumme, ettei ole sallittavaa kenenkään hoitaa kirkossa sakramentteja eikä sananpalvelusta ilman asianmukaista kutsumista. Tämän he hyväksyvät sikäli kuin meillä on käytössä kirkkolain mukainen pappisvihkimys. Tästä asiasta olemme tässä kokouksessa moneen kertaan lausuneet julki vakaumuksemme, että haluamme säilyttää kirkollisen hallinnon ja arvojärjestyksen, vaikka ne olisivatkin ihmisten aikaansaannosta. Olemme näet selvillä siitä, että isät ovat hyvässä ja hyödyllisessä tarkoituksessa panneet toimeen kirkollisen järjestyksen sillä tavoin kuin vanhat kirkolliset säännökset kuvaavat."
Tunnustuskirjat Kirkollinen järjestys, s. 188.
Emme hoidakaan kirkossa sananpalvelua tai sakramentteja vaan ne hoidetaan omalla rukoushuoneella. Ja kyllähän liikkeemme saarnaajat muutenkin hoitavat sananpalvelua kirkossa silloin tällöin. Mutta heillä onkin kutsumus seurakunnaltamme. Pidämme kirkollisen hallinnon ja arvojärjestyksen herätysliikkeessämme.
"Pidämme kirkollisen hallinnon ja arvojärjestyksen herätysliikkeessämme."
Sitä omaa kirkollista hallintoa kutsutaan teologiassa omaksi kirkoksi. Tässä tapauksessa, jos tuo lausumasi on totta, se tarkoittaa eriseuraa. Oliko tuo sinun oma tunnustuksesi esikoislestadiolaisuuden asemasta?
Jos esikoiset ovat evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä ja esikoisleastadiolaiset ry kirkon sisäinen herätysliike, heitä koskee evankelis-luterilaisen kirkon kirkkojärjestys. Ei siitä yhteydestä tietenkään pääse sisäisillä hallinnollisilla siirroilla. Ei ole kyetty osoittamaan, että Jumalan sana ja kirkkomme tunnustus kirkkojärjestyksestä ei koskisi esikoislestadiolaisia, ja mahdotontahan se onkin. Eräs keino on tietysti lähteä tosiasiat kieltävälle linjalle. Joko kielletään Jumalan sanan velvoitus, tehdään se tyhjäksi tai kielletään oma luterilaisuus ja kirkon jäsenyys. Mikään näistä ei ole kristillinen tie. Kaikki nämä johtavat valheiden teille.
Nyt ollaankin tekemässä parin kristillisyytemme vanhimman johdolla uutta ja puhdasta kristillisyyttä, jossa ei epäillä ehtoollisen jakajan sielun autuuden tilasta.
Näin puhdasta kristillisyyttä ei vielä koskaan ole ollutkaan.
No tässä mielessä olemme sitten olleet oma kirkko jo herätysliikkeen alusta alkaen. Kirkolla tarkoitin siis hengellistä kirkkoa, en maallista (fyysistä). Kaikki ajatukseni, joita lausun eivät ymmärrettävästikään ole herätysliikkeemme virallisia kantoja, vaan henkilökohtaisia näkemyksiäni.
"Jos esikoiset ovat evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä ja esikoisleastadiolaiset ry kirkon sisäinen herätysliike, heitä koskee evankelis-luterilaisen kirkon kirkkojärjestys."
Missä kirkkolaissa tai järjestyksessä puhutaan herätysliikkeistä ja siitä, että niiden säädökset koskevat herätysliikkeitä? Vastaus: ei missään. Herätysliikkeissä olevia yksittäisiä kirkon jäseniä kirkkojärjestys ja laki toki koskevat. Eihän siinä mitään järkeä olisikaan, että laki ja järjestys koskisivat herätysliikkeitä, kun ei herätysliikkeet herätysliikkeinä pysty niiden säätämiseen ja muuttamiseen vaikuttamaan millään tavalla. Kaikki vaikuttaminen tapahtuu yksittäisinä kirkon jäseninä. Olemme siis kirkon sisäinen herätysliike, mutta emme ole herätysliikkeenä kirkon jäsen, siksi säännökset eivät koske meitä herätysliikkenä. Kirkkojärjestyksessä ei muutenkaan lue, että kirkkojärjestyksen ja kirkkolain jokainen kohta koskevat yksittäistä seurakuntalaista. Kirkkojärjestyksessä jäsenen velvoitteet määritellään näin:
"5 §
Kirkon jäsenen tulee osallistua jumalanpalvelukseen, käyttää muutenkin armonvälineitä ja edistää seurakunnan tehtävän toteuttamista.
Kirkon jäsenen tulee noudattaa kristillistä elämäntapaa, solmia avioliittonsa säädetyllä tavalla, antaa kastaa lapsensa ja huolehtia heidän kristillisestä kasvatuksestaan."
Hyvä Piipaapuup, kaikki mitä tuossa edellä yrität selittää, on pyristelyä itse kirkkojärjestyksen lain hekeä vastaan. Sen kirkkojärjestyksen taustalla on tietysti tunnustuskirjonen Raamattuun perustuva ymmärrys kirkon järjestyksestä, erityisesti kirkon virasta. Kun kirkossa on muita uskovia kuin esikoiset, teidän ratkaisunne rikkoo Kristuksen ruumiin ykseyden ja se rikkoo kaikkia luterilaisia koskevaa kirkkojärjestystä. Virka kirkon piirissä kuuluu siihen valituille. Se on tosiasia ja pysyy tosiasiana, myönsi sen tai ei.
Tätä lain henkeä vastaan tuollaiset selitykset eivät vain toimi. Te tiedätte itsekin omissatunnoissanne kuinka heikoilla olette meriselityksinenne. Ne eivät pidä Jumalan kasvojen edessä, Hänen, joka vaatii totuudellisuutta ja rehellisyyttä. Valhe ja tosiasioiden kieltäminen ei ole kristityn tie.
Jumalan sanan ja tosiasioiden kieltämisen tie on kohtalokas tie, itsepetoksen ja paatumuksen tie. En suosittele.
Niin, numerosarja paha, minähän vastasin kysymykseen täysin maalliselta kantilta. Emme siis herätysliikkeenä riko kirkkolainsäädäntöä kun emme herätysliikkeenä sen piiriin kuulu. Tämä ei myöskään siis kristityn omaa tuntoa vahingoita maallisen lain noudattamatta jättämisessä, kun sitä ei rikota.
Seuraavaksi alatkin sitten puhumaan hengellisestä asiasta eli kristuksen ruumiin ykseydestä. Tässä meillä onkin varsin suuri ero näkökulmassa.
Alustan asiaa tunnustamalla, että itse en ole ainakaan tavannut muualla kirkon piirissä kuin esikoisissa uskovia ihmisiä, en toki ole jokaisesta poppoosta ihmisiä tavannutkaan, mutta kyllä opista voi jo paljon päätellä. Kuitenkin minä ajattelen, että kristuksen ruumilla raamatussa tarkoitetaan hengellistä ruumista, ei fyysistä kirkkoa/järjestöä. Paavalikin kirjoittaa: "sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi," eli Pyhän Hengen kaste on se, joka yhdistää yhdeksi ruumiiksi, ei ehtoollisyhteys.
Koska en siis ajattele raamatun sanasta luopuneen evlut kirkon olevan kristuksen ruumis, en ole sitä omalla sakramenttien jaolla hajoittamassa. Harhaoppia tuleekin välttää. Evlut kirkko osoittaa harhaoppisuutensa mm hyväksymällä rukoilemisen julkisynnin (homosuhde) puolesta.
Kuitenkin kaikki Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen kastetut lapsen uskossa olevat kuuluvat samaan näkymättömään ruumiiseen. Minä uskallan väittää, että tämä käsitys hengellisestä ruumiista on varsin raamatullinen.
Viroista taas Paavali sanoo "Niinpä Jumala asetti seurakuntaan ensiksi muutamia apostoleiksi, toisia profeetoiksi, kolmansia opettajiksi, sitten hän antoi voimallisia tekoja, sitten armolahjoja parantaa tauteja, avustaa, hallita, puhua eri kielillä."
Jumala siis valitsee kirkon virkoihin, ei ihmiset jonkun pappisvihkimyksen kautta. Näin on Jumala valinnut pyhän henkensä kautta myös Esikoisissa Apostoleja, profeetoita ja saarnaajia.
Ohho.. mistä asti "piipaapuup" on alkanut puolustaa, näkemystä Lestadiolaisten sakramenteista??
Ihmettelen vain, koska näkemyksesi tässä ketjussa, ei tue sitä, että Aikaisemmissa ketjuissa nimität, niitä jotka sakramentit hyväksyy hoidettavaksi itse, separatisteiksi?????
Siis en nyt tarkoita pahaa. Vaan päin vastoin olen iloinen, näistä kirjoituksistasi!!
Juu olikin nimimerkki jo käytössä. En ole siis sama piipaapuup, joka täällä soittaa suutaan.
Ja eikai sillä väliä ole, vaikka separatisteiksi nimittelevät. Niinhän Laestadiolaisuuskin on ulkopuolisten antama pilkkanimi. Itse olemme kautta aikojen kutsuneet itseämme kristityiksi, vaikka tässä on ollut kaikenlaista Wycliffeläisyyttä, Hussilaisuutta, Böömiläisyyttä ja Luterialaisuutta matkan varrella.
"Niin, numerosarja paha, minähän vastasin kysymykseen täysin maalliselta kantilta. Emme siis herätysliikkeenä riko kirkkolainsäädäntöä kun emme herätysliikkeenä sen piiriin kuulu. Tämä ei myöskään siis kristityn omaa tuntoa vahingoita maallisen lain noudattamatta jättämisessä, kun sitä ei rikota."
Tässä tulet lausuneeksi separatisteille tyypillisen yksipuolisen ja itsepintaisen asenteen. Kristuksen seurakunnan ollessa kyseessä yksi osapuoli ei tietenkään määrittele sitä, rikkooko se kirkkojärjestystä tai maallista lakia. Se juuri onkin kirkon ykseyden ytimessä, hyväksyvätkö kaikki tai siis muut osapuolet jotakin kirkoon vaikuttavaa toimenpidettä. Kirkkomme piispat ovat kanssasi eri mieltä, niin ovat muut uskovat ja herätysliikkeet, ja niin olen minä ja suuri joukko esikoisleastadiolaisia. Eikä se käsitys ole muuttumassa, pikemminkin me tulemme yhä vakuuttuneemmiksi kannastamme. Yksi tämä toraisuuden ilmeneminenkin riittää todistamaan tapahtuneen rikkomisen. Raamatun mukaan pitää menetellä niin, ettei synnytetä riitoja, kiistoja ja erimielisyyttä tai jakaantumista, ja vielä sellaisissa kohdissa, joissa puhutaan kuuliaisuudesta inhimillistä järjestystä ja esivaltaa kohtaan. Ei se ole sattumaa. Sekään ei auta puolustukseksi, että olettaisitte kirkon edustavan vain kuollutta kirkkolaitosta.
Eivät esikoislestadiolaiset ole yksin kirkossa eikä maailmassa. Raamattu kehottaa ottamaan huomioon myös ulkopuoliset siten, että he saavat hyvän todistuksen kristityistä ja heidän uskostaan. Synnin tekemistä ja lakien rikkomista ei todellakaan voi mitata omista lähtökohdista käsin. Sellaisessa käsityksessä on kysymys Aadamin ja Eevan lankeemuksesta, halusta päästä tietämään omasta takaa hyvä ja paha. Se tapahtuu korottamalla itsensä kaiken kritiikin yläpuolelle, Jumalan asemaan, jonka jälkeen ei ole enää riippuvainen Jumalasta eikä lähimmäisistä.
Tämä on ihmisten kesken vuorovaikutuksen laki, jota Jumala on määrännyt kunnioittamaan ja tottelemaan. Jos rikkoo välejä ja Jumalan ja ihmisten säätämiä lakeja ja järjestyksiä niin että syntyy riitaa, niin rikkomus on tosiasia. Jos tämän faktan kiistää, niin se on merkki asettumisesta Jumalan ja ihmisten yläpuolelle, on kyse paosta Jumalan luoman reaalimaailman kovista faktoista omaan maailmaansa ja keinotodellisuuteen, sekä merkki kaikkien tosiasioiden kieltämisestä. Kyseessä on suuri hengellinen valhe. Kyse on kuplasta, jonka langennut ihminen rakentaa huonon omantuntonsa suojapaikaksi. Hän kieltäytyy kohtaamasta maailmaa sellaisena kuin se on. Ja kun se ei ole toivotunlainen, kuplassa elävä yrittää pakottaa tai vääristää ympäröivän todellisuuden niiden ehtojen mukaiseksi, jotka oikeuttavat häntä toimimaan rikkovalla tavalla. Siitä ovat osoituksena tässä kiistassa esitetyt paikkansapitämättömät ja epäraamatulliset käsitykset kirkon jumalanpalveluksesta, kirkosta, kirkon muista tunnustavista kristityistä, väitteiden todistusvoimasta ja -arvosta, seurakunnan olemuksesta, saarnaajien asemasta, luottamuksesta, Pyhästä Hengestä, Jumalan sanasta, neuvoista, inhimillisestä järjestyksestä, jne., jne.
Tällä ettet näe luterilaisessa kirkossamme kristittyjä ei ole luonnollisestikaan mitään todistusarvoa. En ihmettele yhtään että esikoislestadiolaiset tuntevat niin vähän sitä hengellistä elämää, mitä löytyy liikkeemme ulkopuolelta, syystä että meitä on lähes kielletty olemassa yhteydessä muitten uskovien kanssa. Jos on viettänyt koko elämänsä vain esikoisuudessa, ei tarvitse ihmetellä, ettei nähdä muualla uskovia. Itse olen kohdannut paljonkin vilpittömästi uskovia kristittyjä, joilla on ihan samanlaisia koettelemuksia kuin meidän keskuudessamme. Muurahainen, joka on elänyt koko elämänsä maan alla ei tietenkään voi kuvitella, että elämää on maan päälläkin. Tiedän omasta kokemuksesta, että on karvasta kohdata se tosiasia, että emme ole ainoita kristityitä maailmassa, emmekä edes millään tavalla erityisiä. Sen kanssa vain on opittava elämään, tai pikemminkin osattava iloita siitä, että niitä jotka pelastuvat onkin paljon enemmän.
Juuri näin. Kiitos hyvistä kirjoituksista!
Onkohan aivan sattumaa, että sakramenttien omavaltaista omimista omiin käsiin vastustavien käyttämiä nimimerkkejä ovat separatistit toistuvasti käyttäneet omissa heitä mollaavissa kirjoituksissa??
Mutta ehkä se onkin niin, että " mitä isot edellä, sitä pienet perässä".
Mooseksenuskoiset kirjaimellisesti . Vanha liitto vanheni kun Jeesus tuli ihmiseksi . Jeesus täytti lain . Otti rangaistuksen päälleen. Jeesus syntien sovitus eikä mikään pukeutumis sääntö . Munasillaan roikkui ristillä . Veri roiskui jeasaja53. Yritätte itse pelastaa itsenne lihaa kiduttamalla . Lihanhimoja vaan. Galatalaiskirjeet. Perinnäissäännöillänne teette perkeleen lapsia . Omat pahat sairaat ajatuksenne tuotte julki. Eihän kukaan ajattele kenenkään vaatteita tai hiusvärejä paitsi te ja muslimit sekä jehovajuutalaisetkabbalistit. Jeesus nousi kuolleista ettekä osaa edes iloita. Muslimihuntuja päässä aikuiset ihmiset islamrättejä arabiasta. Mitä ihmeen tekemistä meikeillä tai kankailla on pelastuksen kanssa. Paavalin opetuksia juutalaisten tavoista 2000 vuotta sitten lähi idässä 40- asteen helteellä . Nyt ollaan suomessa talvipakkasilla . Täytyy käyttää järkeäkin. Jeesuksen käärinliinat . Veriset. Niissä verissä pelastuu . Sielu eikä sitä päätä ihminen . Evankeliumia julistetaan jotka uskoo Ne pelastuu. Jeesuksen teko pelastaa . Siinä on sovitus. Syntien anteeksisaaminen eikä muussa . Lopettaa turhat ja julistaa syntejä anteeksi minkä ehtii että mahdollisimman moni pääsee taivaaseen. Tuijotatte vaan lihaanne ja maallisia . Taivaalliset on enemmän. Taivaassa taivaassa .
Kukaan ei pidä lutteria jumalana eikö paaveja eikä leevilestadiusta yms. Yksi usko . Jeesukseen jumalan Poikana . Yksi kaste Jeesukseen Jumalan Poikaan . Jumalan poika Jeesus syntyi ihmiseksi. Tähän uskotaan .
"Hän kieltäytyy kohtaamasta maailmaa sellaisena kuin se on. Ja kun se ei ole toivotunlainen, kuplassa elävä yrittää pakottaa tai vääristää ympäröivän todellisuuden niiden ehtojen mukaiseksi, jotka oikeuttavat häntä toimimaan rikkovalla tavalla. Siitä ovat osoituksena tässä kiistassa esitetyt paikkansapitämättömät ja epäraamatulliset käsitykset kirkon jumalanpalveluksesta, kirkosta, kirkon muista tunnustavista kristityistä, väitteiden todistusvoimasta ja -arvosta, seurakunnan olemuksesta, saarnaajien asemasta, luottamuksesta, Pyhästä Hengestä, Jumalan sanasta, neuvoista, inhimillisestä järjestyksestä, jne., jne."
Tähän listaan voi lisätä ne toimintatavat, joita on käytetty sakramenttien ajamiseksi sisään herätysliikkeeseemme. Niitä ovat salailu, porsaanreikien hakeminen maallisesta laista ja kirkkojärjestyksestä vastoin lain henkeä, maalliset hallintomenetelmät, poliittisluonteinen taktikointi, vahvemman oikeuden käyttö, joukkovoimaan turvautuminen, enemmistövallan käyttö, eri tavalla ajattelevien seuraliikkeen vaikuttajien ja saarnaajien sulkeminen pois vaikuttamisen paikoilta (lähetystyö ja Rauhan Side-lehti), hyvää tapaa ja järjestystä noudattavan päätöksentekoprosessin ohittaminen, seurakuntalaisten pitäminen pimennossa, päätösten salaaminen, yleisen rauhan rikkominen, heikkouskoisten huomiotta jättäminen, rakkauden rikkominen veljien ja siarten välillä, oman seuraliikkeen järjestyksen rikkominen, uhkailun käyttäminen päätöksen läpiviennissä, pelottelu ja ryhmäpaineen käyttäminen painostamiseksi, epäjohdonmukaisuus (ehtoollisen ottoa on perusteltu, kuitenkin myös kaste on otettu toimitettavaksi), lähetystyön laiminlyönti, Inkerin kirkon ja sen uskovaisten väheksyminen, lähetystyön arvon halveksunta jne, jne.
Miten tämä pimeys on päässyt rakkaaseen herätysliikkeeseemme? Edelleenkin tuntuu mahdottomalta käsittää, että tämä on totta, että kristillisyyden asioita on alettu hoitamaan valheella ja kieroillulla eli pelin politiikalla, joka ylittää suruttomienkin härskeyden.
Lapista tulleen kirjeen (syksyllä 2014 ) luulisi avaavan sokeittenkin silmät. Pelkää valhetta ja muka kiitollisuutta päätöksestä, jota ei ollut edes tehty. Ovet ilmoitettiin aina olevan avoimet Lapin maalle, mutta siltikään ei Suomen saarnaajien delegaatiota otettu vastaan.
Kaikki on muka PH:n johdatusta. Eikö tämä ole jo PH:n pilkkaa ?
Voi kuinka kalliita sanoja puhutkaan veli hyvä, kun sanot näin:
"""Miten tämä pimeys on päässyt rakkaaseen herätysliikkeeseemme? Edelleenkin tuntuu mahdottomalta käsittää, että tämä on totta, että kristillisyyden asioita on alettu hoitamaan valheella ja kieroillulla eli pelin politiikalla, joka ylittää suruttomienkin härskeyden."""
Tätä minäkin olen paljon miettinyt...
Mutta olen tullut siihen tulokseen, että kaikki korjaantuu sillä, että sinä lopetat tuon valehtelusi, ja myös muut eriseuran henkeä kantavat, hylkäisivät tuon valheen hengen, jota he sydämmellään kantavat!!!!
Hylkäätte valheen ja otatte vastaan totuuden. Silloin te saatte, lahjana rauhan ja rakkauden!!
Jumala teille sen kirkastakoon!!
Se totuus löytyy vain tältä omahyväiseltä kulkijalta....