Polkupyörien rekisteröinti pitäisi saada

Valtionapua ei pyöräteihin ole maksettu senttiäkään. Toisekseen liikenneinfraan varatuista kunnallisverovaroista menee esim Helsingissä autoilun infraan 99 % ja vain 1 % kevyenliikenteen ( jalankulku, pyöräily ) infraan ja kuitenkin alle 45 % Helsinkiläisistä omistaa auton. Joten kukakohan se maksaa ja kenen kustannuksia

Meidänkin kolmen hengen perheessä on yksi auto, jolloin saadaan tulokseksi, että 33% henkilöistä omistaa auton. Jos keskimääräisessä helsinkiläisperheessä on kaksi henkilöä, saadaan tulokseksi, että 90% helsinkiläisperheistä omistaa auton.

Vastaavasti voitaisiin laskea julkisen liikenteen tieinfran vaatimat rahat, jotka lasketaan siihen autoiluun. Tähän kun lisätään julkisen liikenteen saamat valtion ja kuntien tukirahat, ollaan äkkiä laskelmassa, joka osoittaa autoilijoiden maksavan myös jalankulkijoiden, eli bussimatkustajien matkat.

Vasta näin laskelman, että yhden kadunvarsi autopaikan hoito maksaa kaupungille 670 euroa/vuosi. Koska kyseessä on noin 10m2 kokoinen ala, saadaan kilometrin pyöräkaistan hoitokustannuksiksi bauttiarallaa 134.000 euroa. Koko 1200km:n pyörätieverkon hoitokustannus on tämän perusteella reilut 160 miljoonaa euroa. Tämä kaikki ilman omaa käyttäjiin kohdistuvaa kustannusvaikutusta. Jalankulkijoiden puoli tiestä vielä tähän päälle, niin hinta tuplaantuu, puhumattakaan uuden rakentamisesta.

Yhden opin mukaan pyöräilyyn sijoitettu euro tulee kahdeksankertaisena takaisin. Tuo 160 miljoonaa pitäisi siis löytyä Helsingin budjetista noin 1.250 miljoonan tulona. Vaan enpä löydä. Onko minua kusetettu?

Epäilevä_Tuomas kirjoitti:

Yhden opin mukaan pyöräilyyn sijoitettu euro tulee kahdeksankertaisena takaisin. Tuo 160 miljoonaa pitäisi siis löytyä Helsingin budjetista noin 1.250 miljoonan tulona. Vaan enpä löydä. Onko minua kusetettu?

Lue lisää

Tyhmempikin tajuaa että säästöt tulevat pitkällä aikajänteellä, esim. siitä kun porukka olisi terveempää eikä tervesypalveluja tarvita samalla tavalla kuin nykyinen pullamössösukupolvi niitä käyttää.

Terveenpää???? Pyöräteiden kunto on sitä luokkaa monin paikoi. että ne aiheuttavat pyöräilijöille vammoja.
Jo pelkästään pyöräteiden suunnittelussa on varmaan henkilöitä, jotka eivät pyöräilystä tai lainsäädännöstä tiedä riittävästi.
Esimerkiksi tuolla Espoossa tehdään uusiin väyläliittymiin niin jyrkät ja korkeat kynnykset, että pyörällä niihin ajettaessa ne saattavat aiheuttaa käsi- olka- tai selkävammoja, puhumattakaan pyörien rikkoutumisista.
Lakimielessä voisi kai sanoa, että jos liittymästä tarkoituksellisesti tehdään pyörän renkaan rikkova teräväkulmainen, ajatuksella, että ethän sitten ainakaan aja tästä, tai pyöräsi rikkoutuu, niin liikutaan jo laittomuuden rajamailla, koska mielestäni lakimme linja on selvästi se, että ei saa tehdä mitään sellaista, joka saattaa aiheuttaa toiselle aineellista tai ruumiillista vahinkoa.
Liikennelain tuntemattomuus tulee siinäkin ilmi, että ne terävät osat klv-liittymissä on sijoitettu ristiriidassa väylällä oleviin 423 ja 424 merkkeihin, jolloin sääntöjä noudattava joutuu ajamaan tuollaisen renkaan rikkovan terävän särmän yli.

Olisikohan pyörien rekisteröinnistä hyötyä tuollaisen törttöilyn lopettamiseksi?
Tuskin.

Terveet-elämäntavat kirjoitti:

Tyhmempikin tajuaa että säästöt tulevat pitkällä aikajänteellä, esim. siitä kun porukka olisi terveempää eikä tervesypalveluja tarvita samalla tavalla kuin nykyinen pullamössösukupolvi niitä käyttää.

Lue lisää

Enhän minä mistään laskennallisista säästöistä puhunut, vaan vuosittaisista hoitokuluista. Kerro sinäkin, mikä on se vuosittainen säästö, ja mistä sen löytää. Investoinnit uuteen on aivan eri asia.

37män kirjoitti:

Terveenpää???? Pyöräteiden kunto on sitä luokkaa monin paikoi. että ne aiheuttavat pyöräilijöille vammoja.
Jo pelkästään pyöräteiden suunnittelussa on varmaan henkilöitä, jotka eivät pyöräilystä tai lainsäädännöstä tiedä riittävästi.
Esimerkiksi tuolla Espoossa tehdään uusiin väyläliittymiin niin jyrkät ja korkeat kynnykset, että pyörällä niihin ajettaessa ne saattavat aiheuttaa käsi- olka- tai selkävammoja, puhumattakaan pyörien rikkoutumisista.
Lakimielessä voisi kai sanoa, että jos liittymästä tarkoituksellisesti tehdään pyörän renkaan rikkova teräväkulmainen, ajatuksella, että ethän sitten ainakaan aja tästä, tai pyöräsi rikkoutuu, niin liikutaan jo laittomuuden rajamailla, koska mielestäni lakimme linja on selvästi se, että ei saa tehdä mitään sellaista, joka saattaa aiheuttaa toiselle aineellista tai ruumiillista vahinkoa.
Liikennelain tuntemattomuus tulee siinäkin ilmi, että ne terävät osat klv-liittymissä on sijoitettu ristiriidassa väylällä oleviin 423 ja 424 merkkeihin, jolloin sääntöjä noudattava joutuu ajamaan tuollaisen renkaan rikkovan terävän särmän yli.

Olisikohan pyörien rekisteröinnistä hyötyä tuollaisen törttöilyn lopettamiseksi?
Tuskin.

Lue lisää

Terveempää todellakin jos saadaan sovhaperunat liikkeelle jotka muuten nostavat ahteriiaan ainoastaan kun kävelevät kodin ja auton ja toimiston ja auton väliset matkat sekä vessassa ja jääkaapilla käynnit.

Itse en koe että väylät olisivat huonossa kunnossa ainakaan täällä missä itse asustelen.

Matikka_on_ihmeellistä kirjoitti:

Meidänkin kolmen hengen perheessä on yksi auto, jolloin saadaan tulokseksi, että 33% henkilöistä omistaa auton. Jos keskimääräisessä helsinkiläisperheessä on kaksi henkilöä, saadaan tulokseksi, että 90% helsinkiläisperheistä omistaa auton.

Vastaavasti voitaisiin laskea julkisen liikenteen tieinfran vaatimat rahat, jotka lasketaan siihen autoiluun. Tähän kun lisätään julkisen liikenteen saamat valtion ja kuntien tukirahat, ollaan äkkiä laskelmassa, joka osoittaa autoilijoiden maksavan myös jalankulkijoiden, eli bussimatkustajien matkat.

Vasta näin laskelman, että yhden kadunvarsi autopaikan hoito maksaa kaupungille 670 euroa/vuosi. Koska kyseessä on noin 10m2 kokoinen ala, saadaan kilometrin pyöräkaistan hoitokustannuksiksi bauttiarallaa 134.000 euroa. Koko 1200km:n pyörätieverkon hoitokustannus on tämän perusteella reilut 160 miljoonaa euroa. Tämä kaikki ilman omaa käyttäjiin kohdistuvaa kustannusvaikutusta. Jalankulkijoiden puoli tiestä vielä tähän päälle, niin hinta tuplaantuu, puhumattakaan uuden rakentamisesta.

Lue lisää

Paljonko maksaa tien korjaus kun autot nastoilla rikkoo sen?
Paljonko maksaa 1600 ihmisen elämä kun nastapöly tappaa ihmiset.

Kirjoittelet tänne satuja. Mistä näitä tietämättömiä satutätejä oikein tulee?!

Ihan vain tiedoksi että kunnat ja kaupungit vastaavat oman alueensa katuverkosta ja sen kunnosta. Niiden ylläpito ja investoinnit rahoitetaan kunnallisverolla. Jokainen veroja maksava kuntalainen maksaa katuverkoston ylläpidosta ja täten myös kevyenliikenteen väylien ylläpidosta, oli hänellä auto tai ei. Autottomat maksavat siis myös teiden ylläpidosta.

Maksoi puolet koska puolet Hakamäentiessä on valtion alueella.

Hakamäentien vieressä oli ihan hyvät ja valmiit pörätiet kunnes Hakamäentietä ruvettiin remontoimaan ja leventämään jolloin pyörätiet jäivät ajoratojen levennysten alle ja tilalle rakennettiin täysin ala-arvoiset uudet pyörätiet.

Tai ei maksa vaan sen maksaa autolijat veroina, vai onko joku polkupyörävero? Ei ole mutta kun on nämä kevyen liikenteenväylät niin pitäsikö olla polkupyörä VERO?

Kuulehan "opelius". Pyörätiet tehdään kunnallisveroilla, samoin kuin jalkakäytävätkin.
Kuten tiedät, kunnallisveroa maksaa jokainen kunnan ansiotuloja saava asukas.
Vapaamatkustajia tuosta verosta ovat vain tulottomat ja omaisuustulolla elelevät.
Ihan tulottomia on aikuisissa hyvin vähän ja nuo omaisuustuloilla elävät vapaamatkustajat eivät paljoa pyöräile, he kun ajelevat autoillansa ja haukkuvat meitä pyöräilijöitä, kun me kehtaamme ajella heidän näköpiirissään, joten ihan oikein menee.