Siis vaikeaa masennusta taustalla jo vuosia, osastojaksoja ja pakkohoitojakin jokunen vuosi sitten. Nyt ollut välillä seesteisempää, välillä raskaampaa. "Hoito"taho toi joku aika sitten ilmi, että pakkohoidon kriteerit kohdallani täyttyisivät, mutta minulle ei m1:stä kuitenkaan tehdä, koska en siitä mitään hyötyisi (olen hankala potilas).
Mt-lain osaan jo ulkoa, enkä ymmärrä millä tavalla perusteet pakkohoidolle täyttyisivät, enkä saanut ymmärrettävää vastausta sitä kysyessäni.
Nyt olen kuitenkin niin väsynyt ja turhautunut, sekä vanhoista asioista niin katkera että haluan hoitosuhteen avopuolelle päättää. Mutta kirjoitetaanko se hyödytön m1 nyt, jos hoitosuhteen päätän, vai uskaaltaako lääkäri jättää mut omilleen toivoen vain parasta ja peläten pahinta? Onko kokemuksia?
Mt-lain osaan jo ulkoa, enkä ymmärrä millä tavalla perusteet pakkohoidolle täyttyisivät, enkä saanut ymmärrettävää vastausta sitä kysyessäni.
Nyt olen kuitenkin niin väsynyt ja turhautunut, sekä vanhoista asioista niin katkera että haluan hoitosuhteen avopuolelle päättää. Mutta kirjoitetaanko se hyödytön m1 nyt, jos hoitosuhteen päätän, vai uskaaltaako lääkäri jättää mut omilleen toivoen vain parasta ja peläten pahinta? Onko kokemuksia?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei kirjoita m1, se olisi jo tehty. Kyllä ne sinut omilleen jättävät jos sitä haluat. minut jätettiin myös ja voin nyt paremmin ja olen tyytyväinen kun kukaan ei kontrolloi tekemisiä/tekemättömiä asioita. Itselläni vaikea masennus, laihuushäiriö ja epävakaa persoonallisuus. Osastolla olen ollut 4krt ja koskaan en aio mennä enää. Ei todellakaan mitään hyötyä vaan tulin kotiin aina huonommassa kunnossa. Toiv. löydät ratkaisusi ja kaikkea hyvää. Ehkä sinullekkin tekisi hyvää ottaa elämäsi omiin käsiisi ja unohtaa niin sanottu hoito josta ei hyvää seuraa
Jos sanot lääkärille että olet masentunut ja etkä jaksa elämässä enään mitään.Niin riippuu lääkäristä herkempi voi painaa hälytys nappia kun katsoo sinun olevan itsellesi vaarallinen silloin löydät itsesi pakkohoidosta mieti tarkkaan mitä teet!
Jotenkin myös ajattelisin että jäisin vain omilleni. Toki olen hoitosuhteen aikana kertonut melko avoisesti syvästä toivottomuudesta, eli en tiedä kuinka vakavana tilanteeni nyt nähdään. Olen tietoisesti yrittänyt vähentää avoimuuttani nyt loppua kohden, ettei uusia huolenaiheita enää muodostuisi, ja josko ne vanhatkin vähän niinkuin unohtuisivat vähitellen.
Haluaisin todellakin itse löytää ratkaisuja, lopettaa omassa surkeudessa rypemisen. Toistaiseksi ainoa toimiva keino on ollut tällä hetkellä bentsojen käyttö, mutta jos jostain löytäisin jonkun kipinän "uuteen elämään", olisi kai bentsotkin helpompi jättää vähitellen pois.
-ap
Ehkä sinulle olisi hyvä jäädä omilleen kuten minäkin omasta halustani jäin. Voit saada uuden näkökulman elämääsi ja jopa voida paremmin.
menet ja kerrot lääkärille tarkat itsemurha suunnitelmat ja kerrot hieman kuulevasi harhoja kuten, että joku ääniä niin takuulla saat m1 lähetteen itse ainakin sain tällä tavalla ja ambulanssilla vietiin kaiken lisäksi pakkohoitoon, kyllä pääsee jos oikeesti haluaa ei tarvii leikkii asioilla ja ihmetellä...
Kauanko ne voi pitää siellä?
Entä jos osaa käyttäytyä? Olla ihan ihmisikis?
Vaikka 20v jos sinulla on ruksi "muille vaarallinen"