Homma on mennyt ihan älyttömäksi

Kaikki kyselevät nykyään, mikä on koulutuksen X työllisyys eli kuinka hyvin löytyy töitä sitten valmistuessa. Sinänsä fiksu kysymys, eikä sen esittämisessä yksilö tee mitään virhettä. Miksi sitten vihastuttaa? Siksi, etten ymmärrä, miten ylipäänsä ajauduimme tähän tilanteeseen. Maalaisjärjellä ajateltuna eri koulutusten sisäänotto (montako opiskelijaa otetaan sisään) pitäisi määräytyä sen mukaan, mikä on ennustettu työllisyystilanne. Nyt kuitenkin valmistuu mielettömiä määriä opiskelijoita sellaisilta aloilta, jotka eivät tulevaisuudessa työllistä (ei löydy oman alan töitä) ja tämä on sekä valtion, työmarkkinoiden että opettajiston tiedossa.

Mikä lääkkeeksi tähän tilanteeseen? Luultavasti ei opiskelupaikkojen lukumäärän vähentäminen, koska osa aloista pitäisi lähes lopettaa kokonaan kun taas osa jäisi naurettavan pieniksi. Ylikoulutus on siis mitä luultavimmin tulevaisuudessakin tosiasia siinä mielessä, että valmistuneita korkeakoulutettuja ja ammattiin koulutettuja on reilusti enemmän kuin vastaavien alojen työpaikkoja. Samalla korkeakoulututkinnot inflatorisoituvat.

Miettikää yllä olevaa vaihtoehtoa: jos ei oteta sisään samoja opiskelijamääriä kuin nyt, niin merkittävä osa joutuisi kadulle tai jäisi kotiin pelailemaan pleikkarilla. Tämä johtaisi katkeroitumiseen, rikollisuuteen jne. Mitä siis tehdä?

Yksi vaihtoehto on: lääkärikoulutuksen, sairaanhoidon, oikeustieteellisen ym. hyvin työllistävien aineiden sisäänottomäärien huomattava nostaminen. Samalla olisi kuitenkin nostettava opiskeluaikoja laskematta juurikaan vaatimustasoa, koska valmistuvan aineksen pätevyydestä olisi jotenkin varmistuttava. Ei onnistu, että peruspekka ryhtyy esim. lääkäriksi jos opiskeluaikaa on yhtä paljon kuin nykyään, vaan vaaditaan vähän "pehmeätä laskua" jne. Jo nyt osalle sisäänpäässeistä opiskeltava materiaali on hankalaa ja työlästä, eikä kymmenen kertaa tentin uusivaa katsota ehkä enää hyvällä. Alalla siis opiskelee nykyäänkin suhareita, jotka voivat olla tulevassa leipätyössään alttiita virheille, koska panostivat pääsykokeisiin, mutteivät jaksaneet enää vetää opintoja kunnolla loppuun saakka (tyypillinen tarina: tsägällä juuri vaadittavat arvosanat, jotta keskiarvo pysyy riittävän korkealla, mutta heti tenttiä seuraavana päivänä on jo tankattu tieto pudonnut muistista, mikä hankaloittaa tulevien kurssien suorittamista pohjatietovaatimuksen vuoksi, mutta lopulta opinnot saadaan suoritettua lukuisien uusintojen avulla).

Näin ei kuitenkaan mitä ilmeisimmin tapahdu, joten itse päättelen, että koulutuksen yhtenä merkittävänä tarkoituksena ei ehkä olekaan kouluttaa väkeä töihin, vaan pitää heidät sisällä opiskelukierteessä ja samalla poissa työttömyystilastoista ("poissa silmistä, poissa mielestä"). Jo nyt osa joutuu tekemään toisen tutkinnon, mikä sekin on omiaan kaunistelemaan tilastoja. Työttömiähän he eivät silloin tilastoissa ole. Todellinen työttömyysaste taitaa huidella 30% paikkeilla.