Ei vissiin oo ehkä tyypillisin keskustelun avaus tänne kohtaan, mutta kokeillaan osuisko yhtään asiallista vastausta pohdintaan.
Olen nainen ja kärsin liian vähäisestä seksistä parisuhteessa. Tuntuu kaikin puolin typerältä pistää monivuotinen suhde ja koko perhe hajalle ja vaivalla työstetty koti myyntiin ja menettää kuitenkin kaveri ja arjen kanssa jakava ihminen kun suhde ei vastaa sitä mitä sen piti olla. Aiheesta on kyllä keskusteltu ja tullaan keskustelemaan ihan ammattilaisen tukemanakin.
Puolisolla ei ole asian kanssa ongelmaa, ei edes silloin kun on samantien sokkairti ja pow ja kuorsaus käy muutamassa minuutissa. Joskus menee viikkoja ilman seksuaalista tyydytystä ja kuitenkin oma halukkuus ja tarve olisi jopa joka päivä huolimatta siitä että lapsiperheen arki on rankkaa. Ja puoliso nuoresta iästä huolimatta on äärettömän mielikuvitukseton ja tylsä.
Nyt kun asiat on menneet siihen pisteeseen että puoliso vain ilmoittaa kun tekee asioita mitkä on hänen mieleensä otin puheeksi että oisko se sitten ok, että hakisin sen tarvittavan seksin muualta. "Jos se tekee sut onnelliseksi".
Voisiko se toimia millään tasolla? Tai onko oikeasti olemassa miehiä, joille ois ok olla luvan kanssa suhteessa jonkun vaimon kanssa? Satunnaisseksi kuitenkin harvoin on tyydyttävää, kerran ehkä elämässä saanut mitään irti nopeatempoisesta tapaamisesta lähes täysin tuntemattamon kanssa ja tuskin olisin sen miehen matkaan lähtenyt ellei olisi kerran aiemmin tavattu erittäin kipinöivässä kohtaamisessa (tarina on kuin suoraan villistä reginan takasivun tarinasta). No, se mies olikin joku seksinjumalan maanpäälinen kappale ja päädyin parin vuoden aikana useemminkin tapaamaamisiin.
Takaisin asiaan..puoliso on kuitenkin ollut jatkuvasti eroamista vastaan, mutta muuttuisiko ääni sitten kellossa?
Ilman lupaa en varmaan pysty vieläkään lähtemään seksiä etsimään muualta vaikka tilanne on kamala ja molemmat tuntee sen nahoissaan. Pystymme puhumaan kuitenkin tästä, mutta kun ei se puhuminen (kuten ei halaaminenkaan) haluja vie. Ja varmasti ymmärtää asian ytimen.
Mitä jos joku sattuisikin ihastumaan/rakastumaan? Eroamisen riski kuitenkin on olemassa, koska en ole valmis elämään oikeasti ehkä jopa vielä yli viittäkymmentä vuotta epätyydyttävissä oloissa.
Turha niitä tarjouksia hyvästä seksistä mulle on tähän laittaa, ihan vaan turhan vaivannäön estämiseksi, jos päädyn siihen etsin sitten siihen tyyliin että kysyntä ja tarjonta kohtaa.
Olen nainen ja kärsin liian vähäisestä seksistä parisuhteessa. Tuntuu kaikin puolin typerältä pistää monivuotinen suhde ja koko perhe hajalle ja vaivalla työstetty koti myyntiin ja menettää kuitenkin kaveri ja arjen kanssa jakava ihminen kun suhde ei vastaa sitä mitä sen piti olla. Aiheesta on kyllä keskusteltu ja tullaan keskustelemaan ihan ammattilaisen tukemanakin.
Puolisolla ei ole asian kanssa ongelmaa, ei edes silloin kun on samantien sokkairti ja pow ja kuorsaus käy muutamassa minuutissa. Joskus menee viikkoja ilman seksuaalista tyydytystä ja kuitenkin oma halukkuus ja tarve olisi jopa joka päivä huolimatta siitä että lapsiperheen arki on rankkaa. Ja puoliso nuoresta iästä huolimatta on äärettömän mielikuvitukseton ja tylsä.
Nyt kun asiat on menneet siihen pisteeseen että puoliso vain ilmoittaa kun tekee asioita mitkä on hänen mieleensä otin puheeksi että oisko se sitten ok, että hakisin sen tarvittavan seksin muualta. "Jos se tekee sut onnelliseksi".
Voisiko se toimia millään tasolla? Tai onko oikeasti olemassa miehiä, joille ois ok olla luvan kanssa suhteessa jonkun vaimon kanssa? Satunnaisseksi kuitenkin harvoin on tyydyttävää, kerran ehkä elämässä saanut mitään irti nopeatempoisesta tapaamisesta lähes täysin tuntemattamon kanssa ja tuskin olisin sen miehen matkaan lähtenyt ellei olisi kerran aiemmin tavattu erittäin kipinöivässä kohtaamisessa (tarina on kuin suoraan villistä reginan takasivun tarinasta). No, se mies olikin joku seksinjumalan maanpäälinen kappale ja päädyin parin vuoden aikana useemminkin tapaamaamisiin.
Takaisin asiaan..puoliso on kuitenkin ollut jatkuvasti eroamista vastaan, mutta muuttuisiko ääni sitten kellossa?
Ilman lupaa en varmaan pysty vieläkään lähtemään seksiä etsimään muualta vaikka tilanne on kamala ja molemmat tuntee sen nahoissaan. Pystymme puhumaan kuitenkin tästä, mutta kun ei se puhuminen (kuten ei halaaminenkaan) haluja vie. Ja varmasti ymmärtää asian ytimen.
Mitä jos joku sattuisikin ihastumaan/rakastumaan? Eroamisen riski kuitenkin on olemassa, koska en ole valmis elämään oikeasti ehkä jopa vielä yli viittäkymmentä vuotta epätyydyttävissä oloissa.
Turha niitä tarjouksia hyvästä seksistä mulle on tähän laittaa, ihan vaan turhan vaivannäön estämiseksi, jos päädyn siihen etsin sitten siihen tyyliin että kysyntä ja tarjonta kohtaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sama vastaus kuten muillekin seksinnälkäisille, tehkää sitä mitä harrastitte sinkkunakin todella usein, runkatkaa ahkerasti !