Tapahtuman yksi kohokohdista oli...

Yksi.paikka

Minun korvissani sanan 'yksi' paikka on täysin väärä. Nykyisin 'yksi' kuitenkin lähes poikkeuksetta sijoitetaan genetiivissä olevan sanan jälkeen, ei sen eteen, kuten vielä 50-luvulla tehtiin. Minä olen oppinut sanomaan: Yksi tapahtuman kohokohdista oli...

Koska en osaa asiaa muualta katsoa ja tarkastaa, pyydänkin kielifoorumin asiantuntijoiden kommentteja. Oletan, että 50-luvulla oppimani sanajärjestys yhä kelpaisi, vaikka sitä ei enää kukaan käytäkään, mutta vielä enemmän minua kiinnostaisi tietää pidetäänkö otsikon sanajärjestystäkin nykyisin oikeana.

Kiitos mielipiteistä (ja mahdollisista faktoista).

13

176

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Yucca

      Suomen kielen sanajärjestys on siinä mielessä ”vapaa”, että tällaisessa tapauksessa ei voi sanoa järjestystä ”Tapahtuman yksi kohokohdista oli” vääräksi. Vapaus ei kuitenkaan merkitse mielivaltaisuutta eikä merkityksettömyyttä. Tuollainen sanajärjestys ei ole normaali, vaan se korostaa sanaa ”tapahtuman” nostamalla sen poikkeavaan paikkaan alkuun. Toki sama olisi saavutettu tyylikkäämmin rakenteella ”Tapahtuman kohokohtia oli”.

      P.S. Ilmaus 'yksi' on virheellinen. Oikein on ”yksi”. Yksinkertaisia lainausmerkkejä käytetään suomen kielessä vain a) toisten lainausmerkkien sisällä ja b) sanan merkityksen ilmoittamiseen.

      • Yksi.paikka

        "Tuollainen sanajärjestys ei ole normaali, vaan se korostaa sanaa ”tapahtuman” nostamalla sen poikkeavaan paikkaan alkuun."
        Kiitos tiedosta. Kaikki Yleisradion toimittajat käyttävät tätä korostavaa sanajärjestystä kaikissa uutislähetyksissä, viimeksi tänä aamuna Radio Suomen uutisissa kello 7.
        Mitä tulee ilmaukseen 'yksi', käytän sitä yksinomaan siksi, että selviän yhden näppäimen painamisella. Toisaalta olen mieltynyt leveämpään ilmaisuun sikäli, että käytän ajatusviivana pitkää versiota (—), vaikka suositus taitaa olla vähän lyhyempi (–).

      • Yucca

        En ole huomannut tuollaista käytäntöä, mutta en kovasti ihmettele sitä. Erikoisesta sanajärjestyksestä saattaa muodostua maneeri. Sellainen maneeri on saattanut muodostua siksi, että uutisen virke halutaan heti ensimmäisellä sanalla kytkeä aiemmin sanottuun. Maneeriksi muodostuminen merkitsee tietysti sitä, että sanajärjestys menettää painottavan merkityksensä.

        Tätä siihen verrata voisi, että suomessahan predikaatin vaikka lauseen loppuun kirjoittaa voi, vaikka se melko erikoista onkin, mutta jos sellainen maneeriksi muodostuu, niin se helposti pelkäksi lapselliseksi Yodan puhetavan matkimiseksi koetaan.

        Jokainen voi tietysti käyttää välimerkkejä miten haluaa, vaikkapa #-merkkiä pisteen tilalla tai vittu-sanaa pilkun sijasta. Valinnoilla on kuitenkin seurauksensa: ne vaikuttavat siihen, miten tekstiin suhtaudutaan.

        Pitkän ajatusviivan (—) käyttö ei tarkkaan ottaen ole kielitoimiston ohjeiden vastaista, koska sen ohjeet ovat vältteleviä. Niissäkin kuitenkin todetaan, että Suomen kansallisen standardin mukaista on käyttää lyhyttä ajatusviivaa (–). Pitkä ajatusviiva kuuluu sellaiseen typografiseen käytäntöön, jossa ajatusviivan ympärillä ei ole välilyöntejä, jolloin viivan pituus tavallaan kompensoi välien puuttumista. Vertaa: This is common British practice – and applied in many other languages, too. This is common US practice—with no spaces around the dash.

      • Yksi.paikka

        "Jokainen voi tietysti käyttää välimerkkejä miten haluaa, vaikkapa #-merkkiä pisteen tilalla tai vittu-sanaa pilkun sijasta. Valinnoilla on kuitenkin seurauksensa: ne vaikuttavat siihen, miten tekstiin suhtaudutaan."
        Niinpä tietysti. Suhtautujia on sitä paitsi kovin erilaisia. Seurauksensa on silläkin, että kaikkea ohjeistusta vaaditaan aina noudattamaan pienintä piirtoa myöten jättämättä vähäisintäkään mahdollisuutta omintakeisuuteen. Vaikutus näkyy siinä, miten ohjeistajiin ja heidän kommentteihinsa suhtaudutaan.

      • 19-3
        Yucca kirjoitti:

        En ole huomannut tuollaista käytäntöä, mutta en kovasti ihmettele sitä. Erikoisesta sanajärjestyksestä saattaa muodostua maneeri. Sellainen maneeri on saattanut muodostua siksi, että uutisen virke halutaan heti ensimmäisellä sanalla kytkeä aiemmin sanottuun. Maneeriksi muodostuminen merkitsee tietysti sitä, että sanajärjestys menettää painottavan merkityksensä.

        Tätä siihen verrata voisi, että suomessahan predikaatin vaikka lauseen loppuun kirjoittaa voi, vaikka se melko erikoista onkin, mutta jos sellainen maneeriksi muodostuu, niin se helposti pelkäksi lapselliseksi Yodan puhetavan matkimiseksi koetaan.

        Jokainen voi tietysti käyttää välimerkkejä miten haluaa, vaikkapa #-merkkiä pisteen tilalla tai vittu-sanaa pilkun sijasta. Valinnoilla on kuitenkin seurauksensa: ne vaikuttavat siihen, miten tekstiin suhtaudutaan.

        Pitkän ajatusviivan (—) käyttö ei tarkkaan ottaen ole kielitoimiston ohjeiden vastaista, koska sen ohjeet ovat vältteleviä. Niissäkin kuitenkin todetaan, että Suomen kansallisen standardin mukaista on käyttää lyhyttä ajatusviivaa (–). Pitkä ajatusviiva kuuluu sellaiseen typografiseen käytäntöön, jossa ajatusviivan ympärillä ei ole välilyöntejä, jolloin viivan pituus tavallaan kompensoi välien puuttumista. Vertaa: This is common British practice – and applied in many other languages, too. This is common US practice—with no spaces around the dash.

        "Jokainen voi tietysti käyttää välimerkkejä miten haluaa, vaikkapa #-merkkiä pisteen tilalla tai vittu-sanaa pilkun sijasta. Valinnoilla on kuitenkin seurauksensa: ne vaikuttavat siihen, miten tekstiin suhtaudutaan."
        Arvelisin, että aika harva on kiinnostunut siitä, miten tuon tyylisiä vastauksia kirjoitteleva suhtautuu mihinkään.

    • Eräsmuuan

      Lisäksi lukusana "yksi" painottaa lukumäärää, joko että niitä kohokohtia oli sentään yksi tai vain se yksi. Tuossa kyllä "eräs" olisi luontevampi valinta.

      • Yucca

        Ei ”eräs” ole luontevampi. Se on kyllä normien sallima, mutta vain siksi, että normia on (turhaan) väljennetty, ks.
        http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/normit.html#eras

        ”Eräs” ei ole luonteva, koska sitä käytetään puhekielessä vain harvoin ja yleensä erikoismerkityksessä, ei kirjakielen mukaisesti.

      • Eräsmuuan
        Yucca kirjoitti:

        Ei ”eräs” ole luontevampi. Se on kyllä normien sallima, mutta vain siksi, että normia on (turhaan) väljennetty, ks.
        http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/normit.html#eras

        ”Eräs” ei ole luonteva, koska sitä käytetään puhekielessä vain harvoin ja yleensä erikoismerkityksessä, ei kirjakielen mukaisesti.

        Pitää siis ruveta käyttämään useammin, esittämästäni loogisesta syystä.

    • NiinTaiNäinTaiToisinPäin

      Sanoisin joko "tapahtuman yksi kohokohta" tai "yksi tapahtuman kohokohdista".

    • Corto

      Yksi runoilija sanoi kerran että "Ihminen kompastuu usein elämänsä kohokohtaan". Tiedättekö ketä?

    • Äidin_kieli_On_kännissä

      Poliisin raporttien mukaan "15 olutta" äännetään "pari kaljaa".

      • molemmat.yli.yhden

        Tuohan on ihan oikein, koska "pari" on enemmän kuin "yksi" ja "15" on enemmän kuin "yksi", joten sekä "pari" että "15" on enemmän kuin "yksi".

      • UusiJämsä
        molemmat.yli.yhden kirjoitti:

        Tuohan on ihan oikein, koska "pari" on enemmän kuin "yksi" ja "15" on enemmän kuin "yksi", joten sekä "pari" että "15" on enemmän kuin "yksi".

        Hra hevosmies, mene hoitoon

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kiky-maksuista valehtelu persujen törkein vaalipetos

      Perusduunarina koen pahimmaksi persujen vaalipetokseksi "työmies" Putkosen lupaaman työntekijöiltä perittävien kiky-maks
      Maailman menoa
      54
      5534

    2. Haluat nainen torjua minut

      Yhä uudelleen ja uudelleen. Huomaan sen. Ymmärrän miksi, mutta silti se sattuu. Eihän minulla ole muuta kuin haaveet si
      Ikävä
      78
      4272

    3. Miksei asevelvollisuuden kuluja lasketa Nato-menoihin?

      Koskela (vas) kysyy aiheellisesti, että kun kerran palkka-armejaan perustuvat maat laskevat kysesestä toiminnasta aiheut
      Maailman menoa
      35
      3538

    4. Onko Sdp:n romahdus pienpuolueeksi alkanut?

      Mikään puolue ei kykene selviytymään loputtomasti, jos sitä repii jatkuvasti sisäiset ristiriidat ja kyvyttömyys päättää
      Maailman menoa
      62
      3333

    5. Persuja tuntuu kiinnostavan vain muiden rahat

      En muista kenenkään muun olleen huolissaan yhtä paljon muiden rahoista kuin persujen. Mistähän se kertoo?
      Maailman menoa
      102
      3332

    6. Persujen kannatusromahdus ilahduttaa

      Siin' ei hyvä häviä. Luotto parempaan tulevasuuteen alkaa taas palautua.
      Maailman menoa
      4
      3030

    7. Demareissa jo paniikki päällä

      Talouspoliittinen kykenemättömyys repii puolueen kahtia.
      Maailman menoa
      110
      2829

    8. Antti Lindtman heikko johtaja - ei valtiomiesainesta lainkaan

      kyllä se eilen taas nähtiin. Ei pystynyt Antti vastaamaan edes toimittajan yhteen yksinkertaiseen kysymykseen - juu tai
      Maailman menoa
      128
      2249

    9. En malta odottaa, että Lindtman pääsee suhmuroimaan pääministerinä

      kun pitää sopeuttaa 10 miljardin edestä, ja eläkkeisiinkin voidaan puuttua Antin mielestä. (Demarien kannattajissa suuri
      Maailman menoa
      58
      2247

    10. Totuus sattui demareihin, vaativat asiallisen jutun poistoon

      ja oli vielä suosittu, mutta kun demarit tarpeeksi valittivat, niin poistettiin. Raukkamaista toimintaa. Eli siis juttu
      Maailman menoa
      36
      1741
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt