Minun korvissani sanan 'yksi' paikka on täysin väärä. Nykyisin 'yksi' kuitenkin lähes poikkeuksetta sijoitetaan genetiivissä olevan sanan jälkeen, ei sen eteen, kuten vielä 50-luvulla tehtiin. Minä olen oppinut sanomaan: Yksi tapahtuman kohokohdista oli...
Koska en osaa asiaa muualta katsoa ja tarkastaa, pyydänkin kielifoorumin asiantuntijoiden kommentteja. Oletan, että 50-luvulla oppimani sanajärjestys yhä kelpaisi, vaikka sitä ei enää kukaan käytäkään, mutta vielä enemmän minua kiinnostaisi tietää pidetäänkö otsikon sanajärjestystäkin nykyisin oikeana.
Kiitos mielipiteistä (ja mahdollisista faktoista).
Tapahtuman yksi kohokohdista oli...
Yksi.paikka
13
184
Vastaukset
Suomen kielen sanajärjestys on siinä mielessä ”vapaa”, että tällaisessa tapauksessa ei voi sanoa järjestystä ”Tapahtuman yksi kohokohdista oli” vääräksi. Vapaus ei kuitenkaan merkitse mielivaltaisuutta eikä merkityksettömyyttä. Tuollainen sanajärjestys ei ole normaali, vaan se korostaa sanaa ”tapahtuman” nostamalla sen poikkeavaan paikkaan alkuun. Toki sama olisi saavutettu tyylikkäämmin rakenteella ”Tapahtuman kohokohtia oli”.
P.S. Ilmaus 'yksi' on virheellinen. Oikein on ”yksi”. Yksinkertaisia lainausmerkkejä käytetään suomen kielessä vain a) toisten lainausmerkkien sisällä ja b) sanan merkityksen ilmoittamiseen.- Yksi.paikka
"Tuollainen sanajärjestys ei ole normaali, vaan se korostaa sanaa ”tapahtuman” nostamalla sen poikkeavaan paikkaan alkuun."
Kiitos tiedosta. Kaikki Yleisradion toimittajat käyttävät tätä korostavaa sanajärjestystä kaikissa uutislähetyksissä, viimeksi tänä aamuna Radio Suomen uutisissa kello 7.
Mitä tulee ilmaukseen 'yksi', käytän sitä yksinomaan siksi, että selviän yhden näppäimen painamisella. Toisaalta olen mieltynyt leveämpään ilmaisuun sikäli, että käytän ajatusviivana pitkää versiota (—), vaikka suositus taitaa olla vähän lyhyempi (–). En ole huomannut tuollaista käytäntöä, mutta en kovasti ihmettele sitä. Erikoisesta sanajärjestyksestä saattaa muodostua maneeri. Sellainen maneeri on saattanut muodostua siksi, että uutisen virke halutaan heti ensimmäisellä sanalla kytkeä aiemmin sanottuun. Maneeriksi muodostuminen merkitsee tietysti sitä, että sanajärjestys menettää painottavan merkityksensä.
Tätä siihen verrata voisi, että suomessahan predikaatin vaikka lauseen loppuun kirjoittaa voi, vaikka se melko erikoista onkin, mutta jos sellainen maneeriksi muodostuu, niin se helposti pelkäksi lapselliseksi Yodan puhetavan matkimiseksi koetaan.
Jokainen voi tietysti käyttää välimerkkejä miten haluaa, vaikkapa #-merkkiä pisteen tilalla tai vittu-sanaa pilkun sijasta. Valinnoilla on kuitenkin seurauksensa: ne vaikuttavat siihen, miten tekstiin suhtaudutaan.
Pitkän ajatusviivan (—) käyttö ei tarkkaan ottaen ole kielitoimiston ohjeiden vastaista, koska sen ohjeet ovat vältteleviä. Niissäkin kuitenkin todetaan, että Suomen kansallisen standardin mukaista on käyttää lyhyttä ajatusviivaa (–). Pitkä ajatusviiva kuuluu sellaiseen typografiseen käytäntöön, jossa ajatusviivan ympärillä ei ole välilyöntejä, jolloin viivan pituus tavallaan kompensoi välien puuttumista. Vertaa: This is common British practice – and applied in many other languages, too. This is common US practice—with no spaces around the dash.- Yksi.paikka
"Jokainen voi tietysti käyttää välimerkkejä miten haluaa, vaikkapa #-merkkiä pisteen tilalla tai vittu-sanaa pilkun sijasta. Valinnoilla on kuitenkin seurauksensa: ne vaikuttavat siihen, miten tekstiin suhtaudutaan."
Niinpä tietysti. Suhtautujia on sitä paitsi kovin erilaisia. Seurauksensa on silläkin, että kaikkea ohjeistusta vaaditaan aina noudattamaan pienintä piirtoa myöten jättämättä vähäisintäkään mahdollisuutta omintakeisuuteen. Vaikutus näkyy siinä, miten ohjeistajiin ja heidän kommentteihinsa suhtaudutaan. - 19-3
Yucca kirjoitti:
En ole huomannut tuollaista käytäntöä, mutta en kovasti ihmettele sitä. Erikoisesta sanajärjestyksestä saattaa muodostua maneeri. Sellainen maneeri on saattanut muodostua siksi, että uutisen virke halutaan heti ensimmäisellä sanalla kytkeä aiemmin sanottuun. Maneeriksi muodostuminen merkitsee tietysti sitä, että sanajärjestys menettää painottavan merkityksensä.
Tätä siihen verrata voisi, että suomessahan predikaatin vaikka lauseen loppuun kirjoittaa voi, vaikka se melko erikoista onkin, mutta jos sellainen maneeriksi muodostuu, niin se helposti pelkäksi lapselliseksi Yodan puhetavan matkimiseksi koetaan.
Jokainen voi tietysti käyttää välimerkkejä miten haluaa, vaikkapa #-merkkiä pisteen tilalla tai vittu-sanaa pilkun sijasta. Valinnoilla on kuitenkin seurauksensa: ne vaikuttavat siihen, miten tekstiin suhtaudutaan.
Pitkän ajatusviivan (—) käyttö ei tarkkaan ottaen ole kielitoimiston ohjeiden vastaista, koska sen ohjeet ovat vältteleviä. Niissäkin kuitenkin todetaan, että Suomen kansallisen standardin mukaista on käyttää lyhyttä ajatusviivaa (–). Pitkä ajatusviiva kuuluu sellaiseen typografiseen käytäntöön, jossa ajatusviivan ympärillä ei ole välilyöntejä, jolloin viivan pituus tavallaan kompensoi välien puuttumista. Vertaa: This is common British practice – and applied in many other languages, too. This is common US practice—with no spaces around the dash."Jokainen voi tietysti käyttää välimerkkejä miten haluaa, vaikkapa #-merkkiä pisteen tilalla tai vittu-sanaa pilkun sijasta. Valinnoilla on kuitenkin seurauksensa: ne vaikuttavat siihen, miten tekstiin suhtaudutaan."
Arvelisin, että aika harva on kiinnostunut siitä, miten tuon tyylisiä vastauksia kirjoitteleva suhtautuu mihinkään.
- Eräsmuuan
Lisäksi lukusana "yksi" painottaa lukumäärää, joko että niitä kohokohtia oli sentään yksi tai vain se yksi. Tuossa kyllä "eräs" olisi luontevampi valinta.
Ei ”eräs” ole luontevampi. Se on kyllä normien sallima, mutta vain siksi, että normia on (turhaan) väljennetty, ks.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/normit.html#eras
”Eräs” ei ole luonteva, koska sitä käytetään puhekielessä vain harvoin ja yleensä erikoismerkityksessä, ei kirjakielen mukaisesti.- Eräsmuuan
Yucca kirjoitti:
Ei ”eräs” ole luontevampi. Se on kyllä normien sallima, mutta vain siksi, että normia on (turhaan) väljennetty, ks.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/normit.html#eras
”Eräs” ei ole luonteva, koska sitä käytetään puhekielessä vain harvoin ja yleensä erikoismerkityksessä, ei kirjakielen mukaisesti.Pitää siis ruveta käyttämään useammin, esittämästäni loogisesta syystä.
- NiinTaiNäinTaiToisinPäin
Sanoisin joko "tapahtuman yksi kohokohta" tai "yksi tapahtuman kohokohdista".
- Corto
Yksi runoilija sanoi kerran että "Ihminen kompastuu usein elämänsä kohokohtaan". Tiedättekö ketä?
- Äidin_kieli_On_kännissä
Poliisin raporttien mukaan "15 olutta" äännetään "pari kaljaa".
- molemmat.yli.yhden
Tuohan on ihan oikein, koska "pari" on enemmän kuin "yksi" ja "15" on enemmän kuin "yksi", joten sekä "pari" että "15" on enemmän kuin "yksi".
- UusiJämsä
molemmat.yli.yhden kirjoitti:
Tuohan on ihan oikein, koska "pari" on enemmän kuin "yksi" ja "15" on enemmän kuin "yksi", joten sekä "pari" että "15" on enemmän kuin "yksi".
Hra hevosmies, mene hoitoon
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1161367
Taas puukotus yläristillä!
Tänään taas puukotettu hengiltä ihminen Kuopiontien läheisyydessä yläristillä! Nyt näitä alkaa olla viikoittain!411226Mitä teillä grillataan juhannuksena? Anna oma vinkkisi grilliherkkuihin
Kesä ja juhannus on grillailun kulta-aikaa. Mitä teillä grillataan juhannuksena? Anna oma vinkkisi grilliherkkuihin. Ka501009- 102898
Ihana juhannusperinne
Lähdemme aina juhannuksena aivan hirveässä kännissä kiikkerällä veneellä pieliselle! Se on hauskaa ja jännittävää puuhaa49807Olen päättänyt tappaa itseni tämän vuoden puolella
Minulla ei ole oikeastaan mitään hävittävää. Elämäni on surkeaa ja tunnen ihmisten tuijotukset ja supinat. Ne nauravat r83780Mistä tunnistaa suomussalmelaisen kassajonossa
Terveiset täältä Kuopiosta! Olen aikoinaan Suomussalmelta lähtenyt maailmalle ja muutaman mutkan kautta päätynyt savon s77723Älä itke rakas.
Tunnen sun kyyneleet silmissäni. Kaikki tulee menemään hyvin. Loppu häämöttää jo...56708- 34646
- 59625