Olen koditon, äiditön ja isätön, lähes työtön (en ihan) ja manipuloin teitä kaikkia.
Pelaan korttia, jos uskaltaudut asettumaan pöytääni.
Perse edellä on turha yrittää puuhuni:)
Tämä on ensimmäinen viestini vankeudesta pääsyni jälkeen tälle palstalle.
Pelaan korttia, jos uskaltaudut asettumaan pöytääni.
Perse edellä on turha yrittää puuhuni:)
Tämä on ensimmäinen viestini vankeudesta pääsyni jälkeen tälle palstalle.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Jaahas, mistäs pelataan. Haasteet ovat aina mielenkiintoisia. Rahasta en pelaa. Haluan käyttää rahani muuhu.
oon sitten aika hyvä pelamaan, ihan varoitukseski ;D
pelataan sieluista
Minun sieluni olen jo luovuttanut Jumalalle ajat sitten. Hävisit heti kattelyssä.
Pelataan siis jumalasta, @SököKatkoTuppi.
En osallistu Jumalanpilkkaan. Sun kanssas olikin kyllästyttävää pelata. Ei mitään jännitystä, kun tietää, että häviät kuitenkin. Hyvä lopulta voittaa ja piru häviää. Loppu tiedossa. Kumman puolelle sinä asetut? Voittajien vai häviäjien?
Minä asetun oman sieluni puolelle, joita on vain yksi, ei kahta kuten sinulla, hyvä ja paha, voittaja tai häviäjä, @SököKatkoTuppi.
Pirulla ei ole kuin yksi häviäjän sielu. Hänellä ei ole edes vaihtoehtoja, mistä valita.
Aivan oikein, @SähköKatkoTuppi.
Ei se minulle kuulu. Se kuuluu Jumalalle. Hän on tämän pelin laatint ja tietää, miten se tulee päättymään. Hän ohjasi tätäkin peliämme. En minä. Olin pelkkä pelinappula täydellisen ohjaajan käsissä.
Sinä et vieläkään ymmärrä, etkä varmaan kirjoituksistasi päätellen ole koskaan ymmärtänyt tai tule ymmärtämäänkään, mutta ei se oikeastaan haittaa koska et ole millään tavalla merkittävä tässä asiassa enää, @SähköKatkoTuppi, kuten en minäkään, mutta älä nimeä ketään voittajaksi tai häviäjäksi omista lähtökohdistasi tai edes olettaen toisten lähtökohdista, koska olet pelkkä välikappale @SähköKatkoTuoppi joka on nimetty mutta jota ei tulla enää nimeämään uudelleen.
Piru tulee häviämään. Sinusta en tiedä. Olikin kyse paholaisesta, pirusta niinkuin aloituksessa luki ja nimimerkissä.
Raamatusta voimme sen lukea.
En ole uskonnon terminologian saati uskonnon tuntija, Raamatunkin olen lukenut vain lapsena viimeeksi lävitse Vanhaan Testamenttiin saakka, ja Uuteen tutustunut lähinnä normaalin maallikkokristityn tavoin (käynyt kirkossa, rippikoulun, lapset kastettu). Koraanin olen lukaissut äkkiä netissä, se on Raamattuun verrattuna erittäin paljon neuvova, eikä siinä ole näitä Raamatun tarinoita joita voidaan selittää monella eri tavalla. Siksi Raamattu kiinnostavampi, mutta toisaalta rajoittavampi ja jollakin tapaa myös pelottavampi koska siinä on selkeitä profetia-osia jotka kuvastavat hyvin selkeästi nukkuvan ihmisen sielunmaisemaa. Toisaalta, mistäpä muualta se rehellisin tieto löytyisikään, vaikka kaikkea ei saisi valaista.
No kuitenkin, mielestäni asia on hyvin selkeä: Jumala, kuten kirjoissa sanotaan on eräänlainen "ylempi olento, ylempi minä" joka käskee kirjoituksissa maallista ihmistä tekemään asioita ja jota ihminen tottelee. Voisiko Jumala olla siten ihan suoraan ihminen itse, hänen oma "korkeampi minänsä" joka meissä jokaisessa elävässä ihmisessä asuu jossakin muodossa.
Sen mukaan kuin sitä käsittelee, muuttuu myös Jumaluuden olemus. Joillekin se edustaa useampaa persoonaa, jopa multipersoonaa, joillekin taas "isää ja poikaa" ja eräänlaista "pyhää henkeä" joka herätyksen saaneessa vaikuttaa. "Isän ja pojan" voisi ajatella hyvinkin olevan ihmisen "yliminä" joka käskee "tietoista minää" mutta jossa tuo tietoinen minä on ottanut oman paikkansa ihmisen tajunnassa ja teoissa järkeistäen ne maalliseen elämään sopiviksi. Tavallaan "poika" on jatkuvassa painostuksessa "isän" eli yliminän taholta. "Pyhä Henki" sallii meille sen käsityksen ja oletuksen että kyseessä on jokin ylempi tietoinen meistä erillinen olevaisuus, ei oma itsemme ja oma yliminämme. "Pyhä Henki" tekee siis psykologiasta uskonnon.
Esimerkkinä voidaan katsoa monia Vanhan Testamentin kertomuksia, joissa Jumala koettelee uskovaa eli käskee tekemään jotakin täysin käsittämätöntä ja uskova tekee niinkin kauan kunnes ilmaantuu yleensä joku "enkeli" = "pyhä henki" ilmoittamaan että on olemassa muukin ratkaisu. Tavallaan tuo yliminämme joka on oma aineeton sielumme vaatii aivojemme kautta meitä tekemään mahdottomia asioita, sellaisia joita vastaan aineellinen kehomme ja minämme eli Poika kapinoi, ja vasta tällaisen olevaisuuden, sielun, aineettoman olemuksemme hyväksyminen ja oman aineellisen ruumiimme avuttomuuden sen edessä ymmärtäminen antaa tämän "Pyhän Hengen" kokemuksen ja sallii aineellisen minämme taipua yliluonnollisen edessä, unohtamatta ruumiillista olemustamme ja sen rajoituksia.