Jätit mulle, pitkän, pitkän kaipauksen...ei tunnetta selittää voi. Kumpa edes tuntisin sinut paremmin..silloin ehkä ymmärtäisin ajatuksia ja tunteita paremmin.
.."Tyhjistä vuosista, tuulista, paljon kyyneleitä mä sain.."
Kumpa voisin palata aikaan ennen kuin tapasin sinut...voisin miinustaa sinut ajatuksista, pyyhkiä tunteet sydämestä. En toivoisi mitään muuta.
.."Tyhjistä vuosista, tuulista, paljon kyyneleitä mä sain.."
Kumpa voisin palata aikaan ennen kuin tapasin sinut...voisin miinustaa sinut ajatuksista, pyyhkiä tunteet sydämestä. En toivoisi mitään muuta.
Vastaukset 21
Vanhimmat
söpöä,mutta kenelle?
Oletko s-nainen? Minusta tuntuu että olisin vain pahaksi sinulle. Liikaa ongelmia, murheita ja lukkoja minun taakkanani. Kannan ne yksin joko kaatopaikalle tai hautaan, saa nähdä kumpi on lähempänä.
No oletko sinä J?
oikein päättelit, mutta olenko juuri se oikea J ?
Joo olen.
En ole j.
Et ole j vaan..?
Riippuu mistä päin olet ja ketä S naista tarkoitat...
kiitos samoin.
Nyt ei kannata luovuttaa..kun on kesä ja kärpäset tulossa..silloin vai tapahtua kummia..muutakin kuin kuumat katseet >3.....
Täälläkään ei saada häntä pois mielestä vaikka se nyt onkin osaltani myöhäistä. Minäkin haluaisin kääntää kelloa taaksepäin. En siksi, että haluaisin unohtaa hänet ja tunteet häntä kohtaan. Haluaisin, että asiat olisivat voineet mennä toisella tavalla kuin nyt on käynyt.
Toisaalta tuollainen "ei voi enää mitään" ajattelu voi olla aika harhaanjohtavaa.
Hassua ajatella, että ensin kuluisi kuukausi, ja siinä sitten toteaisi itsekseen että "olisi silloin pitänyt, mutta myöhäistä nyt enää yrittää mitään, voi voi". Ja niin aika kuluisi, ensin puoli vuotta, sitten vuosi, vuosia, vuosikymmeniä - mutta ajatus jäisi sittenkin jonnekin kaihertamaan. Säännöllisesti se muistuttaisi itsestään, "olisi pitänyt! ", ja aina kuuluisi sama vastaus, "niin niin, no nyt on jo IHAN liian myöhäistä". Sehän on kuin eläisi koko elämänsä jonkin sellaisen varjossa, mistä tulee totta vasta kuolinvuoteella.
Samaa mieltä, vaikka pelkuri olenkin
Kyllä se nyt on ikävä kyllä myöhäistä osaltani koska hän on löytänyt oman mielitiettynsä. On vain nuoltava haavoja..
Koskaan ei ole myöhäistä, jos kohtaa oikean ihmisen. Sen oikean voi löytää missä tahansa elämäntilanteessa. Näin kävi minullekin. Ikuisesti onnellinen, kun hänet tapasin. Ja piru vie kaipaan sitä miestä vielä vuosienki jälkeen. Jos tapaisimme vielä joskus, se hetki kertoisi kaiken. Jos tunteet kohtaisivat..
Kyllähän niitä ihmisiä kohtaa vastakin, mutta ei se mieli ole välttämättä samalla tavalla vastaanottavainen jos eräs nainen on ne ajatukset joskus valloittanut. Hyvä, että hän on mennyt eteenpäin elämässä ja toivottavasti hän on onnellinen. Itsekin olisi mentävä avoimin mielin eteenpäin.. Huoh..
Tämä nainen kompastelee edelleen tunteisiin, jotka kerran syttyivät ikuiseen liekkiin. Aito rakkaus on ja pysyy, eikä sitä ei poista mikään. Näin on vaan pitänyt ajan saatossa omille ajatukselle todeta.
Ihmisiä tulee ja menee, elämä kulkee kulkuaan...hänen kaltaista ei vain ole toista.
minä olen j .
Kaikista kasvoista, en etsi hänen kasvojaan. Näen jos näen. Kaikista kasvoista, juuri hänen kasvot jäi mieleen. Koskaan en ole saanut niistä tarpeekseni. Voisin tuijottaa tuntitolkulla kuin heikkopäinen, vaikka ei tekisi mitään. Mä lähden Ennenkuin vajoan harhoihin. Täytyy lähteä liikenteeseen muutenkin.
Eihän sitä voi selittää, kuten aloittaja kuvailee. Tunne on ja pysyy. Jollakin ihmisellä on ollut lämmin katse, joka jäi mieleeni pysyväksi ja toi kohtaamiselle merkityksen.
Vaikeuksia kokeneena ja niistä selvinneenä huomaan näiden "valoihmisten" kantavan lämmön, tänään elämälle kiitollisena.
Voin samaistua kirjoitukseesi aloittajana. Joku ihmeellinen ihminen on kantanut minuakin vaikeuksien yli..saan hänestä voimaa, vaikka en ole nähnytkään häntä pitkään aikaan. Ihmettelen hänen tuomaa tunnetta, lämpöä ja voimaa. Ikuisesti onnellinen hänestä ja että elämä kerran hänet eteeni toi. Myönnän, että se aiheuttaa myös surun tunnetta, koska haluaisin hänet takaisin elämääni..enkä tiedä kuljettaako elämä meitä enää toistemme luo. Se oli rakkautta meillä, tiedän sen.