Täytin tänään 12 vuotta, ja päätin sen kunniaksi uskoa sinulle salaisuuden. Olen salaa rakastunut, ja se on hyvä asia. Ongelmallista asian kanssa on se, että tunteideni kohde on rampa. Minulla on vaikeuksia suhtautua tähän asiaan, vaikka ymmärränkin ettei tuollaiselle asialle voi mitään, sellaiseksi synnytään tai tullaan tahtomatta. Pää hänellä on ihan kunnossa, mutta hän on raajarikko. Mietin asiaa kovin, ja tunnen syyllisyytäkin, aivan aiheetta, ymmärrän senkin. Olen vielä liian nuori ajattelemaan tulevaisuutta, mutta ymmärrän toki sen ettei hänen vammansa ole perinnöllinen. En kuitenkaan ajattele vielä tuollaisia sen kummemmin, en edes tiedä tahdonko edes koskaan vanhemmaksi. Jotenkin minua vain häiritsee itseäni se, että heiluttelen vapaasti raajojani, hypin ja loikin. Kiitos kun kuuntelit, rakas Päiväkirjani.
Rakas Päiväkirjani
Myötäpäivällä
055
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.