Ensimmäiset kaasunestejousituksen kehitysvaiheet ajoittuvat vuoteen 1944, ja niitä suunniteltiin 2CV-malliin. Loppujen lopuksi jousitus asennettiin vuonna 1954 Traction Avant -mallin (15 CV) takapyöriin.
Tämä jousitus tuli yleiseksi puheenaiheeksi vasta 1955, kun se oli näyttävästi markkinoidun DS19:n varusteena joka pyörässä. Tämä hatchback-malli tarjosi tuolloin ennenkokemattoman ohjattavuuden ja ajomukavuuden sekä vakioidun maavaran.
Jousitus oli DS:n ja ID:n etuoikeus, kunnes GS tuli markkinoille vuonna 1970. Sen jälkeen se oli varusteena malleissa CX, BX, XM, Xantia, C5 ja C6.
Elektroniikan esiinmarssin myötä kaasunestejousitus on muuttunut aktiivijousitukseksi, sen nimenä on nyt Hydractive tai Hydractive III (mm. uudessa C5-mallissa).
Tämä jousitus tuli yleiseksi puheenaiheeksi vasta 1955, kun se oli näyttävästi markkinoidun DS19:n varusteena joka pyörässä. Tämä hatchback-malli tarjosi tuolloin ennenkokemattoman ohjattavuuden ja ajomukavuuden sekä vakioidun maavaran.
Jousitus oli DS:n ja ID:n etuoikeus, kunnes GS tuli markkinoille vuonna 1970. Sen jälkeen se oli varusteena malleissa CX, BX, XM, Xantia, C5 ja C6.
Elektroniikan esiinmarssin myötä kaasunestejousitus on muuttunut aktiivijousitukseksi, sen nimenä on nyt Hydractive tai Hydractive III (mm. uudessa C5-mallissa).
Vastaukset 3
Vanhimmat
Omituinen keksintö, aivan kauhee, mukavuuden älytöntä tavoittelua, kuluttajan hyväksi!
Nostaa auton hintaa 30%.
Huippukeksintö. Ei ihme että British Leyland käytti samaa periaatetta muutamissa Rolls Roycen ja Bentleyn malleissa ja yksinkertaistettua versiota muutamissa halvemmissa autoissa.
Varmaan kustannussyistä noista ollaan luopumassa, mutta Citroën on luvannut että jotain muuta olis tulossa. Säälihan se on jos pelkkää normivieteriä olis tarjolla.