Söin Risperdalia vuosina 2007 ja 2009. Vuonna 2009 lääkitys oli mulla pidemmän aikaa ja jossain vaiheessa alkoi tulla outoja päätuntemuksia, puristusta ja puutumista. Sitten yhdessä vaiheessa alkoi tulla kognitiivisia ongelmia, joskin olen saanut niihin CRT-terapiaa, eli kognitiivisen remediaation terapiaa. Nykyään päätuntemukset ovat lievempiä, kun lääke vaihdettiin.
Lääke aiheutti aivojen kemiallisen epätasapainon
Aspergers
286
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Miten voisin edes tutustua kehenkään, kun on vain tyhjä olo ja ajatuksia jos onkin niin ne eivät ole tilanteisiin sopivia tai sitten liian kontrollin vuoksi en halua tuoda niitä esiin. Mutta enimmäkseen ongelma on tosiaan se, että ajatuksia ei ole.
Olet lobotomoinut itseäsi niillä neurolepteilla muutamat vuodet. Eikö olisi jo aika lopettaa käyttö ja kokeilla kohdata elämä sellaisena kuin se on? Saattaisit saada vielä edes jotain ihmisyyttä takaisin. Noin pitkän käytön jäljiltä sinullekin tullee jäämään jonkinasteinen elämänpituinen aivovaurio. Se ei kuitenkaan muuta sitä asiaa, että sinulla on potentiaali parantaa elämänlaatuasi heittämällä psykiatriset hermostomyrkylliset "lääkkeet" jonkkaan ja oppia tulemaan toimeen ilman huumausaineita. Prosessi on pitkä, vuosia pitkä monelle, mutta pidemmän päälle useimmille parempi. Jokainen tietenkin päättää omasta elämästään itse.
Lopetus kannattaa tehdä maltilla hitaasti vointiaan tarkkaillen. Usein tarvitaan useamman kuukauden vieroitusohjelma, jotta viekkarit pysyvät kothuullisina. Lopetusohjeistusta löytyy mm. sivustoilta www.recovery-road.org, www.breggin.com ja www.cepuk.org sekä vertaistukea osoitteesta www.survivingantidepressants.org (nimestä huolimatta ohjeita ja tukea myös neuroleptivieroittautujille).