Realismitarkistus aiheena "meditaatio"

hiljaa istuen, tekemättä mitään, kevät tulee ja ruoho kasvaa kuin itsestään. - zen viisaus...luova positiivinen ajattelu luo positiivisia elämän kokemuksia. ei se ole ollenkaan hullumpi homma...;>

Niinpä. Huvittavaa mikä hössötys näillä sen ympärillä.

Se, mitä kuvailet on meditaation alkeita. Se on kuin leikkikoulu, jossa vasta leikitään ja opetellaan meditaation alkeita. Todellinen meditaatio alkaa vasta, kun ajatustoiminta lakkaa ja pään sisällä vallitsee jatkuva hiljaisuus. Silloin kaikki toiminta on meditaatiota ja suoraa tietoa ilman monimutkaista ajatteluprosessia. Kun meditaatio on edennyt sellaiseen vaiheeseen, se on toinen todellisuus uusine taitoineen, tietoineen ja kokemuksineen. Se on jokaisen ihmisen mahdoisuus, mutta vaikea saavuttaa ja edellyttää perusteellista puhdistumista vanhoista traumoista, ehdollistumista ja egoismista.
On mahdotonta edes kuvitella sellaista, mikä poikkeaa niin kokonaan omasta kokemusmaailmasta.

joo tota...sit kun saavutat sen mielesi hiljaisuuden, tulet tietoiseksi siitä ettei se mieli ole aina hiljainen.silloin niitä luovia ja POSITIIVISIA ajatuksia ja tekoja eläviä olentoja kohtaan. ainoastaan. silleen hyvä tulee ja hyvin menee... ;>

Meditaatio ei ole mitä tahansa istumista hiljaa ja silmät kiinni!

Meditaatiotekniikkoja on monia, mutta buddhalaisuudessa pääsuuntia on periaatteessa vain kolme: Samatha, Vipassana ja Metta.

Samatha-meditaatio on se mistä aloitetaan ja jatketaan vähitellen taitojen kasvaessa muihin. Siihen kuluu yleensä useita vuosia eikä prosessi ole helppo. Vaikka moni tavoittelee meditaatiolla hyvää oloa, meditaation harjoittaminen loppuu useimmilla siihen, kun alitajunnasta alkavat nousta ikävät asiat ylös, ja seurauksena saattaa olla vuosienkin ahdistus ja masennus. Mieli puhdistuu vasta sen kautta. Meditaatiota onkin verrattu joskus likaiseen vesiletkuun, josta tukosten on ensin tultava ulos, ennen kuin vesi pääsee vapaasti virtaamaan.

Jos haluaa meditaatiota kokeilla, kannattaa etsiä hyvä opettaja tai opas. Muuten tuskin koskaan pääsee alkua pitemmälle. Maailmaan mahtuu monenlaista gurua ja jos guru ei ole avoin uskonnollisesta taustastaan, hän on todennäkäöisesti huijari. Voi tosin olla muutenkin. Huijareilla tarkoitan rahastajia ja ylenmäärin auttamishaluisia tyyppejä, jotka eivät ole juurikaan osaavampia kuin autettavansa. Yhtenä esimerkkinä voisin mainita Ronnie Grandellin "Itsemyötätunto" -kirjan ja ökykalliit kurssit, jotka eivät ole meditaatiota lainkaan. Kaiken kukkuraksi itsemyötätunnon idea ei ole edes Grandellin oma, vaan vaan kopioitu Kristin Neffin "Self Compassion" -kirjasta. Toisaalta Kristin Neffin ideakin on törkeästi vääristelty versio buddhalaisesta Metta-meditaatiosta. Raha virtaa ja ihmiset saavat vastineeksi pelkkää roskaa rakkauspommituksen säestyksellä!

Koska meditaatio ei ole ajattelua lainkaan, vaan ajatusten "ohittamista" tarttumatta mihinkään ajatukseen, aito meditaatio ei koskaan ole itsensä psyykkaamista lohduttavilla ajatuksilla. Eikä Metta-meditaatiossa suunnata myötätuntoa omaan itseen, vaan itsestä ulospäin! Meditaatiossa ei ylipäätään pyritä mihinkään, vaan pääsemään eroon kaikesta haluamisesta. Tasapainon voi löytää vain sitä kautta, eikä se koskaan tapahdu nopeasti. Keskimääräiseksi ajaksi on esitetty joissain oppaissa vähintään seitsemää tai kymmentä vuotta.

Prosessi on ehdottomasti vaivan arvoinen, mutta nopeita tuloksia siltä on turha odottaa. Meditoiminen on helppoa ja tuntuu mukavalta vain siiheen saakka, kun se alkaa toimia eli nostaa alitajunnasta kipeitä asioita pintaan. Sen jäkeen seuraa pitkällinen kipuilun vaihe. Joka sen yli pääsee, on onnekas. Moni on päässyt ja jotkut "valaistuneetkin", mutta paljon useampi sortuu jonkun huijarin opetuksiin menettäen rahansa ja kuluttaen aikansa hölynpölyyn.

Summa summarum: Jos ei osaa meditoida oikein, ei kannata meditoida lainkaan. Se on paitsi ajanhukkaa, myös mahdollisesti varallista. Taitava opettaja osaa johdattaa oppilaansa oikealla tavalla prosessin läpi, mutta helppoa tai kaunista se ei koskaan ole.

... overwhelming anxiety, fear and emotional pain— sometimes including symptoms severe enough to merit psychiatric diagnosis— are “actually CLASSIC STAGES OF MEDITATION” that eastern practitioners are familiar with. But Western doctors and researchers who co-opted the practice and began advocating meditative techniques to treat mental illness were not studying them. They saw only the calming ability of meditation to focus the mind.
http://healthland.time.com/2013/09/17/aaron-alexis-and-the-dark-side-of-meditation/

Hyvä vanha ketju meditaatiosta
http://keskustelu.suomi24.fi/t/2491616/ahdistus-ja-meditaatio

Tässä myös hyvä suomenkielinen lehtijuttu meditaation riskeistä
http://anna.fi/liikunta-ja-terveys/terveys/meditaatio-voi-laukaista-ahdistuksen-tiedosta-meditaation-ja-mindfulnessin-vaarat

Totuus on, että meistä jokainen osaa meditoida erinomaisesti, koska meditaatio on meille luontainen tila. Jos sanot, että olet huono meditoimaan, on kuin sanoisit, että olet huono hengittämään. Tai kuin kala joka väittää olevansa surkea uimari. Se on mahdottomuus.

Sulla on tuollainen meditaatio, ok. Täälläpäin meditaatio tarkoittaa tarkkaavaisena olemista. En erityisesti meditoi, olen vain tarkkaavainen.

Keskityn kaikkeen yhdellä silmäyksellä. Kohteeton meditaatio tämä.

Kun meditaatio on jatkuvaa, syntyy todellisia tuloksia. Siksi zenissä on kehitetty meditaatioita joka tilanteeseen. Istuessa, kävellessä, puhuessakin, syödessä, moottoripyörällä ajaessa, autoa korjatessa, sukulaisissa käydessä, nukkuessakin - aina.

Mutta meditaatiota ei pidä pakottaa väkisin, jatkuva meditaatio syntyy vähitellen treenin kautta. Meditaatio laajenee koko elämän täyttäväksi.